Seth Heikkilä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Seth Heikkilä (14. elokuuta 1863 Multia27. heinäkuuta 1938 Turku) oli suomalainen toimittaja ja yksi ensimmäisistä kansanedustajista. Heikkilä toimi eduskunnassa SDP:n ryhmässä vuosina 1907–1909, 1910–1911 ja 1917–1918. Hänet valittiin kansanedustajaksi Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.

Seth Heikkilä opiskeli Jyväskylän seminaarissa ja toimi lastenkoulun johtajana Multialla ja Tampereella. Vuonna 1903 Heikkilä siirtyi sanomalehtiuralle, aluksi Länsi-Suomen työmieheen Turkuun. Lehden päätoimittaja Heikkilä oli 1905–1906. Sen jälkeen hän toimi Sosialistin ja Vapaan sanan vastaavina toimittajina.

Syksyllä 1917 Heikkilä yhdessä muiden vanhempien SDP:n kansanedustajien kanssa Eetu Salinin, Edvard Valppaan, Taavi Tainion ja Paavo Leppäsen kanssa kompromissiesitystä hallitukseen osallistumisen suhteen, mutta O. W. Kuusisen, Sirolan ja Mannerin radikaali linja voitti.[1] Sosiaalidemokraattisen puolueen ylimääräisessä puoluekokouksessa Helsingissä 25. marraskuuta 1918 Heikkilä esitti vallankumouksen sijaan reformipolitiikkaa ajaneen puoluen oikeistosiiven ponsiesitykset.[2]

Sosiaalidemokraattit aloittivat vallankaappauksen Helsingissä 27. tammikuuta 1918. Punaisten vallan aikana Heikkilä jatkoi sanomalehtityötään puoluelehdissä ja julkaisi Sosialisti-lehdessä muun muassa punakaartilaistarinan[3], käytti puolueen kevätviestissä nimitystä "lahtarit" ja kirjoitti, että "porvarikaartia nimitetään, sattuvasti kyllä, lahtarikaartiksi".[4] Heikkilä myös johti Loimaan Järjestyslaitosta kapinan aikana. Tässä asemassaan hän myös vastasi vuoden 1917 verojen keräämisestä.[5] Sodan päätyttyä Heikkilä tuotiin Karkkuun, jossa Loimaan ylim. tutkintotuomari katsoi, että Heikkilä oli osallistunut kapinaliikkeen johtoon mm. Loimaan "järjestyspäällikkönä".[6]

Suomen senaatin vt. prokuraattori (nyk. oikeuskansleri) Immi Savonius ilmoitti 15. toukokuuta 1918, että Heikkilä saa Turun hovioikeudessa syytteen osallistumisesta valtiopetokseen.[7] Seth Heikkilä oli maaherran määräyksestä pidätetty ja toimitettu lääninvankilaan. Uuden lain perusteella tapaus siirtyi perustetun Valtiorikosylioikeuden käsiteltäväksi. Lokakuussa 1918 Heikkilä tuomittiin 12 vuodeksi kuritushuoneeseen ja 15 vuotta ilman kansalaisluottamusta[8], mutta 28. marraskuuta 1918 Valtiorikosylioikeuden antama valtio- ja maanpetostuomio[9] muuttui 11 vuodeksi kuritushuonetta ja 13 vuotta kansalaisluottamuksen menetystä.[10] Heikkilä istui rangaistustaan Lappeenrannan vankilassa.[11] Kansalaisluottamuksen menetyksen myötä Heikkilä menetti kansanedustajuutensa. Heikkilä vapautui huhtikuun alussa 1920[12] Heikkilä toimi kommunistien peitejärjestön Suomen sosialistisen työväenpuolueen perustamiskokouksen puheenjohtajana 13.–15. toukokuuta 1920. Ohjelmassaan puolue vaati vallitsevan yhteiskuntajärjestyksen kumoamista ja korvaamista neuvostovallalla. Turun hovioikeus tuomitsi 8. helmikuuta 1921 Heikkilän valtiopetoksesta vankeuteen 6 vuodeksi 11 kuukaudeksi 25 päiväksi, joka muodostui pääasiassa aiemmasta tuomiosta, ja koska Heikkilä ei valittanut tuomiosta, jäi se voimaan.[13][14] Heikkilä vapautettiin Tammisaaren pakkotyölaitoksesta 20. joulukuuta 1924.[15]

Sanomalehtityön ohella Heikkilä kirjoitti poliittisia pamfletteja, runoja ja novelleja.

Heikkilä oli SDP:n puolueneuvoston jäsen.

Lasse Heikkilä (muusikko) on Seth Heikkilän pojanpojan poika. Seth Heikkilän elämäntarina on aiheena musikaalissa Sovinto, jonka Lasse Heikkilä on tehnyt yhdessä Pekka Simojoen kanssa.

Kirjallinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tuotannon kehittyessä, 1903
  • Kansan kevät, 1905
  • Kuvauksia Suomesta : runoja ja kertomuksia, 1906
  • Murrosajan ilmiöitä : kertomuksia ja runoja, 1906
  • Maattomain kohtalo pelissä : piirteitä maatalouskysymyksestä, 1908
  • Työväen lauluja, 1909. Uusi painos 1910
  • Taistelun kentiltä : näkemyksiä elämästä, 1925

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta:
  1. xxxxxx. Arbetarbladet, 14.08.1919, nro Provnummer 2, s. 8. Kansalliskirjasto Viitattu 05.04.2022.
  2. Kalevi Kalemaa: Eetu Salinin viimeinen taisto, Helsingin Sanomat, 5. lokakuuta 1975 s. 15
  3. xxxxxx. Sosialisti, 08.04.1918, nro 78, s. 2. Kansalliskirjasto Viitattu 05.04.2022.
  4. xxxxxx. Punanen viesti : Sosialidemokratinen kevätjulkaisu, 01.01.1918, nro 12, s. 68. Kansalliskirjasto Viitattu 05.04.2022.
  5. xxxxxx. Sosialisti, 04.04.1918, nro 75, s. 8. Kansalliskirjasto Viitattu 05.04.2022.
  6. xxxxxx. Uusi Aura, 30.05.1918, nro 72, s. 1. Kansalliskirjasto Viitattu 05.04.2022.
  7. xxxxxx. Pöytäkirjat / Valtiopäivät, 15.05.1918, nro 2 II istunnot 49-101, s. 19. Kansalliskirjasto Viitattu 05.04.2022.
  8. xxxxxx. Västra Nyland, 17.10.1918, nro 93, s. 1. Kansalliskirjasto Viitattu 05.04.2022.
  9. Kansallisarkisto, Valtiorikosylioikeuden ja valtiorikosoikeuksien arkisto, B LUETTELOT,Ba Tuomittuja koskevat luettelot, Ba:20 Tuomittuja koskevat luettelot, Harjunen-Heikkiläinen, Harjunen-Heikkiläinen (1918-1920): Tiedosto 536 (Heikkilä, Seth) https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5165900365&aineistoId=2629504211
  10. Asiakirjat : Valtiopäivät, 01.01.1918, nro 1 IV-V osa, s. 613 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1357395?page=613
  11. xxxxx. Suomen Sosialidemokraatti, 31.12.1919, nro 300, s. 5. Kansalliskirjasto Viitattu 05.04.2022.
  12. xxxxxx. Vapaa Sana, 03.04.1920, nro 41, s. 1. Kansalliskirjasto Viitattu 05.04.2022.
  13. xxxxxx. Etelä-Savo, 12.02.1921, nro 17, s. 3. Kansalliskirjasto Viitattu 05.04.2022.
  14. xxxxxx. Sosialisti, 14.05.1921, nro 109, s. 1. Kansalliskirjasto Viitattu 05.04.2022.
  15. xxxxxx. Sosialisti, 22.12.1924, nro 297, s. 1. Kansalliskirjasto Viitattu 05.04.2022.