Nestori Telkkä
| Nestori Telkkä | |
|---|---|
 Nestori Telkkä vuonna 1908. |
|
| Kansanedustaja | |
|
1.8.1908–31.1.1911
|
|
| Ryhmä/puolue | SDP |
| Vaalipiiri | Hämeen pohjoinen |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 21. joulukuuta 1875 Tottijärvi |
| Kuollut | 20. lokakuuta 1919 (43 vuotta) Pulkkala |
| Ammatti | torppari, myymälänhoitaja |
Nestor (Nestori) August Telkkä (vuosina 1912-1917 Nestori Elo,[1] 21. joulukuuta 1875 Tottijärvi – 20. lokakuuta 1919 Pulkkala) oli suomalainen torppari ja poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1908–1911.[2] Hänet tunnetaan myös yhtenä vuoden 1906 Laukon torpparilakon johtajista. Sisällissodan jälkeen Telkkä pakeni Neuvosto-Venäjälle, jossa hän myöhemmin kaatui Venäjän sisällissodan taisteluissa.
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lapsuus ja nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nestori Telkän vanhemmat olivat Karkussa syntyneet Heikki Mikonpoika Telkkä (1824-1900) ja Henriikka Vilhelmiina Myllymäki (s. 1840).[3] Hän kävi kolme vuotta kansakoulua ja viljeli synnyintorppaansa vuodesta 1898 lähtien.[4] Laukon kartanolle kuulunut torppa käsitti noin 30 hehtaaria peltoa ja laidunmaata.[5]
Torpparilakko ja eduskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Telkkä vaikutti suurlakon jälkeen perustetussa Tottijärven työväenyhdistyksessä. Hän osallistui muun muassa Tampereen torpparikokoukseen paikallisten torpparien edustajana.[6] Toukokuussa 1906 Telkkä oli mukana esittämässä Laukon torpparien vaatimuksia työolojensa parantamisesta parooni Herman Standertskjöld-Nordenstamille. Kiistaa seuranneen lakon aikana hänen torpassaan järjestettiin joukkokokouksia.[6] Seuraavana talvena Telkkä perheineen joutui kodittomaksi, kun lakkoa edelleen jatkaneet torpparit häädettiin asunnoistaan. Myöhemmin Telkkä sai työpaikan Laurila Osakeyhtiön perustaman Tottijärven Työväen Osuuskaupan hoitajana.[7] Keväällä 1907 hän osallistui Suomen Ammattijärjestön perustavaan kokoukseen Tottijärven työväenyhdistyksen edustajana.[8] Samana syksynä Telkkä ja kolme muuta torpparilakon johtohahmoa saivat kuukauden vankeusrangaistukset kotirauhan rikkomisesta Laukon kartanolla pidetyn mielenosoituksen johdosta.[7]
Telkkä valittiin kansanedustajaksi vuonna 1908.[2] Kaksi vuotta myöhemmin hän toimi puheenjohtajana Tampereella pidetyssä kolmannessa yleisessä torpparikokouksessa, jossa perustettiin Suomen Maanvuokraajain Liitto.[9] Telkkä istui eduskunnassa kolme vaalikautta, kunnes putosi vuoden 1911 vaaleissa.[2] Eduskunnan jätettyään hän osti huutokaupalla Laurila Oy:n omistaman tilan päärakennuksen Tottijärven Pajulahdesta.[10]
Viimeiset vuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helmikuun vallankumouksen jälkeen Telkkä toimi vuosina 1917-1918 Helsingin poliisilaitoksen toimistovirkailijana.[2] Sisällissodan aikana hän työskenteli punaisten Hämeen läänin lääninhallituksessa Hämeenlinnassa.lähde? Telkkä vangittiin sodan loppuvaiheessa, mutta hän onnistui karkaamaan Hämeenlinnan vankileiriltä. Telkkä oleskeli ilmeisesti Norjassa ja Ruotsissa ennen siirtymistään Neuvosto-Venäjälle.[7] Venäjän sisällissodassa Telkkä taisteli Eino Rahjan johtamaan Pietarin kansainvälisen sotakoulun suomalaiskomppaniassa, joka lähetettiin Pietaria kohti hyökkäävää valkoisten panssariosastoa vastaan. Hän kaatui Pulkovon taistelussa 20. lokakuuta 1919.[11] Telkkä julistettiin kuolleeksi vuonna 1967.[7]
Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nestori Telkän ensimmäinen puoliso oli Hämeenkyrössä syntynytt Fanni Mariaana Eenokintytär (1876-1911), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1899. Pariskunnalla oli kaksi lasta. Vuonna 1913 Telkkä meni naimisiin tottijärveläisen Hilda Silverbergin (s. 1892) kanssa.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Nimenmuutos. Työmies, 20.6.1917, nro 163, s. 8. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.1.2023.
- ↑ a b c d Nestori Telkkä Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 13.2.2007.
- ↑ a b Nestor August Telkkä 20.6.2022. Geni. Viitattu 14.1.2023.
- ↑ Punaset II : v. 1908 valittujen sosialidemokratisten edustajien kuvat ja elämäkerrat, s. 76. Helsinki: Työväen Sanomalehti, 1908. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Lagerstam, Liisa: Paronin aika Laukon kartanon historia. Laukon kartano. Viitattu 14.1.2023.
- ↑ a b Valkama, Minna: Vesilahden torppariajan historiaa 2000. Narvasoft. Viitattu 14.1.2023.
- ↑ a b c d Kaarninen, Mervi: Laukon häädöt 1907 Agricola. Viitattu 14.1.2023. [vanhentunut linkki]
- ↑ Kokouksen edustajat Suomen Ammattijärjestön perustavan kokouksen pöytäkirja. 1907. Suomen historian dokumentteja. Viitattu 14.1.2023.
- ↑ Rasila, Viljo: Torpparikysymyksen ratkaisuvaihe : Suomen torpparikysymys vuosina 1909–1918, s. 85. Historiallisia tutkimuksia 81. Helsinki: Suomen Historiallinen Seura ; Kirjayhtymä, 1970.
- ↑ Sosialistien asutustoiminta. Tampereen Sanomat, 10.8.1911, nro 183, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.1.2023.
- ↑ Sillanmäki, Jouni: Panssarintorjuntaa Pulkovon kukkuloilla 1919. Panssari, 2003, nro 2, s. 14. Hämeenlinna: Panssarikilta. Arkistoitu sivu. Viitattu 13.2.2007.
| ||||||
| ||||||
|
