Laukon kartano

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Laukon kartano. Signe Branderin valokuva vuodelta 1911.
Tämä artikkeli kertoo Vesilahdessa sijaitsevasta kartanosta. Myös Perniössä on Laukon kartano.

Laukon kartano on Vesilahdessa, Narvan kylän lähellä sijaitseva historiallisesti merkittävä kartano. Kartano mainittiin ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä vuonna 1416.[1] Suurimmillaan Laukon tilukset olivat 1600-luvulla yli 30 000 hehtaaria. Vuoteen 1817 Laukko kuului Kurki-suvulle. Sen jälkeen sen ovat omistaneet Törngren-, Standertskjöld-Nordenstam-, Haarla- ja nykyisin Lagerstam-suku.

Kansantaruja Laukon kartanosta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansantarinan mukaan pirkkalaispäällikkö Matti Kurki sai 1200-luvulla Laukon läänitykseksi Ruotsin kuninkaalta kiitokseksi taistelemisesta Tanskaa vastaan sekä Lapin valloittamisesta.[1]

Kartanoon sijoittuu myös tunnettu kansanruno Elinan surma. Elias Lönnrot toimi nuoruudessaan Laukossa kotiopettajana, minkä yhteydessä hän keräsi toisintoja Elinan surma -runosta.[1]

Laukon torpparihäädöt vuonna 1907[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1906 Laukon kartanon torpparit ja mäkitupalaiset ryhtyivät vaatimaan työolosuhteiden parantamista, mutta kartanon silloinen isäntä vapaaherra Herman Standertskjöld-Nordenstam ei suostunut tähän. Torpparit alkoivat lakkoilla. Niinpä vapaaherra vei asian oikeuteen. Oikeus tuomitsi lakkoilijat häädettäväksi ja häätöä alettiin toteuttaa 15. tammikuuta 1907.[2] Paikallisten viranomaisten tueksi Helsingistä kutsuttiin ratsupoliisiosasto. Yhteensä 41 ihmistä häädettiin.[1] Tapaus sai laajaa julkisuutta ja kärjisti yhteiskunnallisen vastakkainasettelun ilmapiiriä, joka huipentui vuoden 1918 sisällissotaan. Nykyisinkin se lienee tunnetuin Laukon kartanon historiaan liittyvä yksittäinen tapahtuma.

Laukon valkohäntäpeurat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartanon maille tuotiin vuonna 1934 Suomen ensimmäiset valkohäntäpeurat, ja lajista käytettiinkin Suomessa pitkään nimitystä ”laukonpeura”.

Nykypäivä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Italialaisori Uno Di Jesolo Laukossa 2006.

Vuodesta 1968 lähtien kartano on ollut Juhani Lagerstamin ja vuodesta 2006 lähtien Lagerstam-suvun omistuksessa. Kartano on tunnettu myös ravihevosistaan ja se lukeutuu Suomen johtaviin ravihevoskasvattajiin.[1] Aluksi Laukon toiminnassa olivat mukana ratsut, mutta Juhani Lagerstam alkoi pian kasvattaa lämminverisiä amerikanravureita. Tunnetuimpia Laukon kasvatteja ovat muun muassa Houston Laukko, Louise Laukko ja Jonas Laukko. Useita Laukon kasvatteja on myyty myös muualle Eurooppaan, esimerkiksi Ranskaan.

Syksyllä 2013 Laukon kartano ilmoitti luopuvansa ammattimaisesta hevoskasvatuksesta, ja tulevaisuudessa kartanosta kaavaillaan monipuolista matkailukohdetta.[3] Kartanon alueen vanhoista rakennuksista kunnostetaan vuokra-asuntoja.[4]

Laukko avautuu suurelle yleisölle vuonna 2016[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laukon kartano avaa ovensa yleisölle kartanon 600-vuotisjuhlavuonna. Laukossa on näyttelyitä, puistokonsertteja ja ravintolapalveluita. Myös Suomen Hopealinja liikennöi Laukkoon.[5]

Kartanon omistajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Laukon kartanon historiaa – Laukon omistajia ja haastajia Viitattu 12.7.2011.
  2. Raevuori, Yrjö: Laukon omistajia ja vaiheita, s. 276–287. Laukon kartano, 1963.
  3. Laukon kartano luopuu hevosistaan 1.11.2013. Yle Uutiset. Viitattu 5.6.2014.
  4. Laukon kartano – kartanomatkailukeskus
  5. Laukon kartano – kartanomatkailukeskus

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]