Samuli Häkkinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Samuli Häkkinen
SamuliHakkinen.jpg
Kansanedustaja
22.5.1907–31.7.1908, 2.2.1914–6.5.1918
Ryhmä/puolue SDP
Vaalipiiri Vaasan itäinen
Henkilötiedot
Syntynyt28. elokuuta 1857
Saarijärvi
Kuollut6. toukokuuta 1918 (60 vuotta)
Viipuri
Ammatti kansakoulunopettaja

Samuel (Samuli) Häkkinen (28. elokuuta 1857 Saarijärvi6. toukokuuta 1918 Viipuri) oli suomalainen poliitikko ja kansakoulunopettaja, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1907–1908 ja 1914–1918.[1] Sisällissodan aikana Häkkinen työskenteli punaisten hallinnossa ja hänet teloitettiin Viipurin vankileirillä.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarijärven Lannevedessä syntyneen Samuli Häkkisen vanhemmat olivat Pieksamäeltä kotoisin ollut talollinen Aatami Häkkinen (1822-1891) ja Maria Stina Iisakintytär (1823-1893). Vuonna 1883 Häkkinen valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista, jonka jälkeen hän työskenteli opettajana Paavolassa 1883–1885, Karttulassa 1885–1889, Rautavaaralla 1889–1890 ja Viitasaaren Ilmolahdessa 1890–1918.[1]

Häkkinen oli mukana raittiusliikkeessä jo 1880-luvulla.[2] Vuonna 1906 Häkkinen liittyi Viitasaaren työväenyhdistykseen, jonka puheenjohtajana hän myöhemmin toimi.[3][4] Samana vuonna Häkkinen oli perustamassa Keihärinkosken työväenyhdistystä.[5] Viitasaarella asuessaan hän viljeli opettajantyönsä ohessa vuokraamaansa torppaa ja toimi pitkään paikallisten torpparien luottamusmiehenä. Häkkinen oli myös valtakunnallisen torpparien keskustoimikunnan jäsen.[6] Vuonna 1907 Häkkinen valittiin kansanedustajaksi Suomen ensimmäisissä yksikamarisen eduskunnan vaaleissa. Hän putosi eduskunnasta jo seuraavissa vaaleissa, mutta valittiin uudelleen 1914.[1]

Vuonna 1917 Häkkinen oli perustamassa lyhytikäiseksi jäänyttä sosialidemokraattista opettajaliittoa.[7] Sisällissodan aikana hän toimi kansanvaltuuskunnan maatalousasiainosaston rahastonhoitajana ja sen alaisuuteen muodostetun metsäneuvoston komissaarina.[8][9] Sodan loppuvaiheessa punaisten hallinto siirtyi Viipuriin, jossa Häkkinen vangittiin Viipurin taistelun yhteydessä ja teloitettiin toukokuussa 1918.[10]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Samuli Häkkisen puoliso oli Ähtävällä syntynyt Olivia Eufrosyne Englund (1862-1946), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1890.[6] Pariskunnalla oli kuusi lasta. Heidän tyttärensä Sally Siviä Laakson (1898–1988) puoliso oli kirjailija Lenni Laakso.[11]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Näreelän emännän kahvirahat : näytelmä 2 näytöksessä. Viitasaari: tekijä, 1903.
  • Kansamme pääelinkeinot ja kansakoulu : Jyväskylän seminaarin luentokurssien keskustelu-iltamassa Syyskuun 21 p:nä 1906 esitetty alustus kansakoulu-opetuksen lähentämiseksi elämään. Viitasaari: tekijä, 1906.
  • Saippuankeittäjän luona : työväenkysymystä käsittelevää keskustelua sosialismin valossa. Keski-Suomen työväen kirjasia n:o 3. Jyväskylä: Keski-Suomen työväki, 1908.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Samuli Häkkinen. Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 14.4.2007.
  2. Raittiuden Ystäviin ovat liittyneet seuraavat paikallisyhdistykset. Aamunairut, 1.4.1886, nro 7, s. 53. Kansalliskirjasto. Viitattu 21.9.2022.
  3. Luokkakoston uhrit Viitasaarella. Työn Voima, 15.1.1921, nro 9, s. 7. Kansalliskirjasto. Viitattu 21.9.2022.
  4. ”Suomen Sosialidemokratisen puolueen kansanedustajat vuosina 1907–1909”, Punanen viesti : Sosialidemokratinen kevätjulkaisu 1907, s. 7. Helsinki: Sosialistinen Aikakauslehti, 1907. Kansalliskirjasto.
  5. Kuljetun matkan tienraivaajia. Työn Voima, 24.3.1931, nro 69, s. 16. Kansalliskirjasto. Viitattu 21.9.2022.
  6. a b Patrikainen, Seppo ; Joensuu, Miikka: Se olkoon vapauden työ : Vaasan läänin itäisen vaalipiirin sosialidemokraattinen piirijärjestö ja SDP:n Keski-Suomen piiri 1906-2006, s. 428. Jyväskylä: SDP:n Keski-Suomen piiri, 2007. ISBN 978-952-92258-6-6.
  7. Rantala, Jukka: Kansakoulunopettajat ja kapina : vuoden 1918 punaisuussyytökset ja opettajan asema paikallisyhteisössä, s. 24–25, 29. Historiallisia tutkimuksia 214. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002. ISBN 951-74637-3-1. Teoksen verkkoversio (PDF).
  8. Rinta-Tassi, Osmo: Kansanvaltuuskunta punaisen Suomen hallituksena, s. 204. Punaisen Suomen historia 1918. Helsinki: Valtion painatuskeskus ; Opetusministeriö, 1986. ISBN 951-86007-9-1.
  9. Hertz, Martti: ”Metsähallitus 1859–1934”, Acta forestalia fennica 43., s. 69. Helsinki: Suomen Metsätieteellinen Seura, 1938. Kansalliskirjasto.
  10. Häkkinen, Samuel (arkistoitu sivu) Suomen sotasurmat 1914–1922. 5.3.2002. Valtioneuvoston kanslia. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 8.7.2013.
  11. Samuli Aataminpoika Häkkinen 6.5.2022. Geni. Viitattu 21.9.2022.