Samuli Häkkinen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Samuli Häkkinen.

Samuli (Samuel) Häkkinen (28. elokuuta 1857 Saarijärvi6. toukokuuta 1918 Viipuri) oli kansakoulunopettaja ja yksi Suomen ensimmäisen eduskunnan jäsenistä. Häkkinen toimi eduskunnassa SDP:n ryhmässä vuosina 1907–1908 sekä 1914–1918. Hänet valittiin kansanedustajaksi Vaasan läänin itäisestä vaalipiiristä.[1]

Samuli Häkkisen vanhemmat olivat talollinen Adam Häkkinen ja Maria Stina Iisakintytär. Häkkinen valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista vuonna 1883. Opettajana hän toimi Paavolassa 1883–1885, Karttulassa 1885–1889, Rautavaaralla 1889–1890 ja Viitasaarella 1890–1918. Viitasaarella Häkkisellä oli myös torppa ja hän kuului jäsenenä Torppareiden keskustoimikuntaan.[1]

Häkkinen vangittiin poliittisista syistä vuonna 1918 Suomen sisällissodan aikana ja teloitettiin ampumalla Viipurin vankileirissä toukokuussa 1918.[2]

Samuli Häkkinen oli naimisissa Olivia Eufrosyne Englundin kanssa vuodesta 1890.[1] Heidän tyttärensä Sally Siviä Eufrosyne Häkkinen (1898–1988) oli naimisissa vuodesta 1941 kirjailija Unto Karrin kanssa.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Näreelän emännän kahvirahat: Näytelmä 2 näytöksessä. Viitasaari 1903.
  • Kansamme pääelinkeinot ja kansakoulu: Jyväskylän seminaarin luentokurssien keskustelu-iltamassa Syyskuun 21 p:nä 1906 esitetty alustus kansakoulu-opetuksen lähentämiseksi elämään. Viitasaari 1906.
  • Saippuankeittäjän luona: Työväenkysymystä käsittelevää keskustelua sosialismin valossa, Keski-Suomen työväen kirjasia n:o 3. Keski-Suomen työväki, Jyväskylä 1908.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Patrikainen, Seppo - Joensuu, Miikka. Se olkoon vapauden työ. SDP:n Keski-Suomen piiri 1906-2006. ISBN 978-952-92-2586-6. Jyväskylä 2007. (s. 428)
  2. Suomen sotasurmat 1914-1922 (tietokanta) (Valtioneuvoston kanslian julkaisu) vesta.narc.fi. Viitattu 8.7.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]