Gustaf Hjärne

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gustaf Hjärne.

Gustaf Hjärne (17. syyskuuta 1768 Tukholma26. syyskuuta 1845 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra, sotilas ja virkamies, uransa huipulla senaatin talousosaston varapuheenjohtaja. Ruotsin armeijan tykistössä sotilasuransa aloittanut Hjärne oli Suomen sodan aikaan majurina hoitamassa Viaporin ammusvarastoa. Hjärnen väitettiin edistäneen jo laajalle levinnyttä tappiomielialaa ja harhaanjohtaneen linnoituksen komendanttia Carl Olof Cronstedtia pessimistisellä raportillaan ruutivaraston riittävyydestä. Koska linnoituksen antautumista pidettiin häpeällisenä, Hjärnen sotilaallisista kyvyistä esitettiin epäilyjä ja jotkut leimasivat hänet jopa "pääsyylliseksi" antautumiseen. Venäjän alaisuudessa Hjärne vaihtoikin sotilasuran virkamiesuraan junaillessaan itselleen Suomen tullilaitoksen ylijohtajan paikan 1812 ohi pätevämpien hakijoiden. Sen jälkeen hän toimi Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherrana 1816–1828, senaatin talousosaston jäsenenä ja kirkollistoimituskunnan johtajana 1831–1833 ja lopuksi koko talousosaston varapuheenjohtajana 1833–1841. Jäädessään eläkkeelle hänet korotettiin vapaaherraksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Raimo Savolainen: ”Hjärne, Gustaf (1768–1845)”, Suomen kansallisbiografia, osa 4, s. 34–35. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-445-2. Teoksen verkkoversio.
Edeltäjä:

Anders Henrik Falck
Keisarillisen Suomen senaatin talousosaston varapuheenjohtaja
18331841
Seuraaja:

Lars Gabriel von Haartman
Grand Duchy of Finland Arms.svg
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.