Saariniemenkatu 6
| Saariniemenkatu 6 SDP:n puoluetalo |
|
|---|---|
 |
|
| Osoite | Saariniemenkatu 6, Helsinki |
| Rakennustyyppi | puolueen toimitalo, asuintalo |
| Valmistumisvuosi | 1979 |
| Suunnittelija | arkkitehdit Jaakko Kontio, Kalle Räike ja Seppo Kilpiä |
| Omistaja |
SDP 1979–2015 VVO 2015 alkaen |
| Kerrosluku | 6 |
| Kerrosala | 3 724 m² |
 |
|
Saariniemenkatu 6 eli Puoluetalo on Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) toimitalokseen rakentama talo Helsingin Siltasaaressa.[1] Jaakko Kontion, Kalle Räikkeen ja Seppo Kilpiän suunnittelema rakennus on valmistunut vuonna 1979.[2][3] Puoluetoimisto toimi rakennuksessa vuoteen 2015 saakka. Lisäksi rakennuksessa oli kolme kerrosta asuntoja. SDP myi talon vuonna 2015 VVO:lle, joka muuttaa sen kokonaan asuintaloksi.[1]
Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ennen puoluetalon rakentamista SDP:n puoluetoimisto sijaitsi saman aukion toisella laidalla Työmiehen talossa[4] Paasivuorenkatu 3:ssa (Sirkuskatu 3, valmistunut 1907), mutta rakennuksen kunto pääsi heikoksi, ja sen korjauskustannukset arvioitiin 1970-luvulla suuriksi. Välipohjat olivat puuta, ja osa tiloista oli pois muuttaneen Paasipainon jäljiltä teollisuustiloja.[5]
Uutta rakennusta oli kaavailtu jo vuonna 1950 Siltasaarenkatu 2:een. Suurisuuntainen hanke kuitenkin kaatui rahaan. Kun Paasivuorenkatu 3:n tiloista alkoi 1970-luvulla siirtyä toimintoja muualle, tiloja jäi tyhjiksi. Toisaalta Suomen Työväen Säästöpankki tarvitsi laajennustilaa.[5] Pankki omisti Saariniemenkatu 6:n tontin, jonka se oli hankkinut sotien jälkeen.[6] Päädyttiin vaihtokauppaan, jossa pankki sai Paasivuorenkatu 3:n tontin ja puolue Saariniemenkatu 6:n. Toimistotontiksi kaavoitetun Paasivuorenkadun tontin rakennusoikeus oli arvokkaampi; niinpä SDP sai kaupassa välirahaa, joka käytettiin uuden puoluetalon rakentamiseen. Kauppakirja allekirjoitettiin toukokuussa 1977.[5]
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rakennuksen suunnittelua varten perustettiin toimikunta, joka valitsi arkkitehtisuunnittelun tekijäksi Projektisuunnittelu KRK:n arkkitehdit Jaakko Kontion, Kalle Räikkeen ja Seppo Kilpiän. Kontio oli tehnyt jo ennen kauppaa selvityksen rakennuksen sijoittamisesta tontille. LVI-suunnittelusta vastasi Kulutusosuuskuntien Keskusliiton insinööriosasto ja rakennesuunnittelusta Insinööritoimisto Mehto. Hanketta veti rakennuttajan puolelta rakennusinsinööri Juhani Helenius, joka oli STS:n kiinteistöosaston päällikkö.[5] Rakennusurakoitsijaksi valittiin Haka, ja talo valmistui keväällä 1979. Rakennuskustannukset olivat kalustoineen ja julkisivun seinäreliefi mukaan lukien 9 823 845 markkaa.[7]
Tontti oli kaavassa merkitty asuntotontiksi, siten että puolet tiloista piti olla asuntoja.[8] Niinpä rakennukseen tuli 24 pientä asuntoa, kooltaan 46–52 neliömetriä.[9] Lisäksi siihen tuli noin 1 200 neliötä liike- ja toimistotilaa, joista osa maanalaisia tiloja.[8][10] Rakennuksen kokonaistilavuus on 15 800 kuutiometriä ja rakennusoikeus 3 172 neliömetriä, kerrosala 3 724 neliömetriä. Maanpäällisiä autopaikkoja ei saanut rakentaa, joten piha jäi kokonaisuudessaan puutarhamaiseksi. Rungon rakentamisessa ei käytetty rakennuspaikan ahtauden vuoksi elementtejä, vaan se on paikalla valettu. Seinät on tiilimuurattu.[11] Pääoven yläpuolella on Kimmo Pyykön pronssinen reliefi Vuorovaikutus (1978),[12] joka kuvaa aaltojen liikettä Päijänteen rantakallion edessä.[7] Puoluetoimiston muuton yhteydessä vuonna 2015 harkittiin veistoksen siirtämistä puolueen uusiin toimitiloihin, mutta eri tahojen kannanottojen jälkeen se todennäköisesti jää paikalleen talon julkisivuun.[13]
SDP:n hallintopäälliköksi sittemmin edennyt Maunu Ihalainen siteeraa muistelmissaan Vilhelm Helanderin johtaman Helsingin kaupungin julkisivutoimikunnan luonnosvaiheessa talosta antamaa lausuntoa: ”Julkisivussa on teennäistä monumentaalisuutta, joka on johtanut sekavaan ja ristiriitaiseen sekä rakennuksen luonteeseen ja kaupunkikuvaan sopeutumattomaan lopputulokseen.” Puoluejohtaja Kalevi Sorsan kokoon kutsumassa tilaisuudessa oli kuitenkin puolestaan rakennuslupa-asiasta vastaava virkamies Ihalaisen mukaan todennut, että kyllä kai Suomen suurin puolue saa Helsinkiin rakentaa sellaisen talon kuin haluaa.[11]
Talon nimestä järjestettiin puolueen jäsenlehdessä kilpailu, johon tulleiden vastausten joukossa oli myös Sorsan pesä. Viralliseksi nimeksi tuli kuitenkin SDP:n puoluetalo.[7]
Jälkikäteen, maaliskuussa 1983, syyttäjä Markku Pohjanoksa määräsi rikospoliisin tutkimaan rakentamiseen liittyviä asioita. Kuulusteltaviksi joutuivat puolueenkin puolelta vastuussa olleet, mutta lopulta oikeudenkäynti koski Hakaa ja sen silloista toimitusjohtajaa Eero Piiparia. Nekin syytteet hylättiin kaikissa oikeusasteissa.[14]
Puolue myi rakennuksen VVO:lle kesäkuussa 2015, ja omistus- ja hallintaoikeudet siirtyvät VVO Kodit Oy:lle vuoden 2015 lokakuun lopussa, johon mennessä puoluetoimisto siirtyy vuokralaiseksi Ympyrätaloon. Saariniemenkatu 6 peruskorjataan kokonaan asunnoiksi. Kauppahinta oli 7,4 miljoonaa euroa.[1][2]
Tontilta purettu talo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Paikalla aiemmin olleessa talossa oli pihan puolen toisessa kerroksessa kirjailija Mika Waltarin synnyinkoti, jossa hän asui kolme vuotta 1908–1912. Uuden talon seinässä kuvanveistäjä Jouko Toiviaisen suunnittelemassa muistolaatassa lukee: ”Tällä paikalla sijainneessa talossa syntyi 19.9.1908 kirjailija akateemikko Mika Waltari”, ja siinä on kuvattuna Waltarin kasvot.[3][15][16][17]
Sosialidemokraattisen puolueen puoluetoimisto sijaitsi 1900-luvun alussa, ennen Sirkuskatu 3:n (Paasivuorenkatu 3) talon valmistumista 1907, Saariniemenkadun talossa kahdessa huoneessa.[18]
Ympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talon edessä on Paasivuoren puistikko, jonka halki kulkee tuntemattomaksi jääneen henkilön ideoima[19] punagraniittinen ympäristötaideteos Punainen viiva Hakaniementorilta puiston halki puoluetalon eteen.[20] Puistoa ympäröivät rakennukset liittyvät tavalla tai toisella työväenliikkeeseen, muun muassa Työväentalo.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saariniemenkatu 6 Wikimedia Commonsissa
Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ihalainen, Maunu: ”Puolueen talot”, Punaisella viivalla, s. 131–148. Kellastupa, 2007. ISBN 978-952-99446-5-1.
- Virtanen, Mauri (toim.): ”Sorsan pesä”, Siltasaari – ennen ja nyt, s. 143–146. Siltasaariseura, 1993. ISBN 952-90-5088-7.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Vuorenrinne, Antti: SDP luopuu puoluetalostaan Demokraatti. 4.6.2015. Viitattu 30.9.2015.
- ↑ a b SDP paikkaa talouttaan: Puoluetoimisto myytiin, painettu puoluelehti kerran viikossa Yle Uutiset. 4.6.2015 / 23.6.2016. Viitattu 30.9.2015.
- ↑ a b Heiskanen, Reetta: Sdp:llä muutto edessä Helsingin Sanomat. 7.6.2015. Viitattu 30.9.2015.
- ↑ Helsingin työväenyhdistyksen talon rakennustyömaa finna.fi. 1907. Arkistoitu 17.11.2015. Viitattu 15.11.2015. (kuva HTY:n rakennustyömaasta ja melkein valmiista Työmiehen talosta)
- ↑ a b c d Ihalainen, s. 137–139.
- ↑ Siltasaari ennen ja nyt, s. 144.
- ↑ a b c Ihalainen, s. 143–144.
- ↑ a b Ihalainen, s. 138
- ↑ Saariniemenkatu 6 Oikotie.fi. Arkistoitu 30.9.2015. Viitattu 30.9.2015. .
- ↑ Demarilinnake murenee? Sdp myi kiinteistön Hakaniemestä miljoonakaupalla Talouselämä. 4.6.2015. Viitattu 30.9.2015. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b Ihalainen, s. 140
- ↑ Julkiset veistokset Helsingin taidemuseo. Arkistoitu 1.10.2015. Viitattu 30.9.2015.
- ↑ Schauman, Satu: Väki lähtee, muistot jäävät. Nykypäivä, 12.6.2015, s. 12. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 30.9.2015. [vanhentunut linkki]
- ↑ Ihalainen, s. 145–147
- ↑ Kirjamatka Suomessa Helsingin yliopisto. Viitattu 30.9.2015.
- ↑ Mika Waltari – muistolaatta HAM. Arkistoitu 2.10.2015. Viitattu 1.10.2015.
- ↑ Ihalainen, s. 141, 144 (koko laatta on JT:n suunnittelema.)
- ↑ Ihalainen, s. 137
- ↑ Ihalainen, s. 147.
- ↑ Paasivuoren puistikon taideteos Helsingin kaupunginkirjasto. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 8.6.2014.