Jussi Pietikäinen
| Jussi Pietikäinen | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 25. joulukuuta 1873 Pielavesi |
| Kuollut | 31. joulukuuta 1920 (47 vuotta) Pietari |
| Ammatti | kivenhakkaaja, liittosihteeri |
| Poliitikko | |
| Puolue | SDP |
| Asema | varapuheenjohtaja 1913–1917 puheenjohtaja 1917 |
Juho ”Jussi” Pietikäinen (25. joulukuuta 1873 Pielavesi – 31. joulukuuta 1920 Pietari)[1] oli suomalainen poliitikko ja ammattiyhdistysvaikuttaja, joka toimi SDP:n varapuheenjohtajana 1913–1917 ja puheenjohtajana 1917.
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nuoruusvuoset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pielaveden Tommonmäessä syntyneen Jussi Pietikäisen vanhemmat olivat talonpoika Tahvo Pietikäinen ja Frederika Tikkanen.[2] Pietikäinen kävi kansakoulun ja käsityökoulun, jonka jälkeen hän työskenteli kivenhakkaajana muun muassa Helsingissä.[3]
Työväenliikkeessä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1897 Pietikäinen oli kahden veljensä kanssa perustamassa Helsingin ulkotyöväenyhdistystä kyllästyttyään porvarijohtoisen Helsingin työväenyhdistyksen toimintaan.[4] Hän työskenteli pitkään Suomen Kivityöntekijäin Liiton luottamusmiehenä ja sihteerinä. Keväällä 1907 Pietikäinen osallistui liiton edustajana Suomen Ammattijärjestön perustavaan kokoukseen.[5] Hän oli myös SAJ:n liittotoimikunnan sekä SDP:n puoluetoimikunnan jäsen.[1] Vuonna 1913 Pietikäinen valittiin SDP:n varapuheenjohtajaksi Tamperella pidetyssä puoluekokouksessa.[6] Maaliskuussa 1917 hänestä tuli puheenjohtaja, kun Matti Paasivuori erosi tehtävästään tultuaan valituksi senaattiin.[7] Pietikäinen hoiti puheenjohtajan tehtävää vain kolmen kuukauden ajan kesäkuun 1917 puoluekokoukseen saakka.[6]
Viimeiset vuodet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sisällissodan aikana Pietikäinen toimi kansanvaltuuskunnan työasiain osaston yleisten töiden alaosaston valvojana. Sodan loppuvaiheessa hän johti Viipurissa 25. huhtikuuta pidettyä punaisten yleistä kokousta, jossa pohdittiin toimenpiteitä kansanvaltuuskunnan paettua Neuvosto-Venäjälle.[8] Pietikäinen pakeni lopulta itsekin ja päätyi taistelemaan Venäjän sisällissodassa puna-armeijan joukoissa Siperiassa. Jäätyään Omskissa valkoisen armeijan vangiksi hän oli kolme kuukautta vankileirillä. Syksyllä 1920 Pietikäinen asui Petroskoissa ja työskenteli Karjalan kansantalousneuvoston palveluksessa. Hän liittyi myös SKP:n ja VKP(b):n jäseneksi.[3] Pietikäinen oli menettänyt terveytensä vankeusaikanaan, jonka seurauksenä kuoli joulukuussa 1920 keuhkotautiin pietarilaisessa sairaalassa.[1][4] Pietikäisen ruumis tuhkattiin Pietarissa.[9]
Perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jussi Pietikäinen oli naimisissa ja hänellä oli kolme lasta.[3] Pietikäisen veljen Tahvo Pietikäisen (1871-1935) puoliso oli kansanedustaja Fiina Pietikäinen.[10][11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Toveri Juho Pietikäinen kuollut. Kivityömies, 1921, nro 2, s. 13. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.8.2025.
- ↑ Pielavesi : Kastetut | Pietikäin, Johan (sic) Historiakirjat. Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 24.8.2025.
- ↑ a b c Juho Pietikäinen Kohtalona Neuvostoliitto -tietokanta. 2024. Kansallisarkisto. Viitattu 24.8.2025.
- ↑ a b Surusanoma. Vapaa Kansa, 27.1.1921, nro 20, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 6.9.2018.
- ↑ Edustajat Suomen Ammattijärjestön perustavan kokouksen pöytäkirja. Suomen historian dokumentteja. Viitattu 21.6.2015.
- ↑ a b Puoluekokoukset, puheenjohtajat ja puoluesihteerit 1899– (arkistoitu sivu) sdp.fi. SDP. Viitattu 21.6.2015.
- ↑ Hentilä, Marjaliisa: Sovittelija : Matti Paasivuori 1866–1937, s. 168–169. Helsinki: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2013. ISBN 978-952-5976-12-0 Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Rinta-Tassi, Osmo: Kansanvaltuuskunta punaisen Suomen hallituksena, s. 233, 490. Punaisen Suomen historia 1918. Helsinki: Opetusministeriö, 1986. ISBN 951-860-079-1
- ↑ Juho Pietikäinen. Kivityömies, 1921, nro 8, s. 66. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.8.2025.
- ↑ Pielavesi : Kastetut | Pietikäinen, Staffan Historiakirjat. Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 24.8.2025.
- ↑ Kaskikorpi, Pirkko: Fiina Pietikäinen htynaiset.vasemmisto.fi. 2018. HTY:n naisosasto. Viitattu 24.8.2025.