J. K. Kari

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
J. K. Kari
J. K. Kari vuonna 1904.
J. K. Kari vuonna 1904.
Henkilötiedot
Syntynyt30. toukokuuta 1868
Oulu
Kuollut17. elokuuta 1921 (53 vuotta)
Helsinki
Ammatti opettaja, toimittaja
Poliitikko
Puolue SDP
Asema puoluesihteeri, senaattori, valtiopäivämies

Juho Kyösti (Johan Gustaf) Kari (synt. Johansson, 30. toukokuuta 1868 Oulu17. elokuuta 1921 Helsinki), oli suomalainen poliitikko ja toimittaja, joka oli Suomen varhaisen työväenliikkeen keskeisimpiä vaikuttajia. Hän kuului Suomen Työväenpuolueen (nyk. SDP) perustajajäseniin ja toimi sen puoluesihteerinä. Kari oli ensimmäinen kolmesta valtiopäivätyöskentelyyn osallistuneesta sosialidemokraatista ollessaan mukana vuosien 1904–1905 säätyvaltiopäivillä. Vuosina 1905–1907 hän toimi Mechelinin senaatin talousosaston senaattorina vastoin SDP:n silloisia linjauksia ja erotettiin puolueesta.[1][2]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulussa syntyneen Karin vanhemmat olivat Lapinjärveltä kotoisin ollut merimies Magnus Johansson (s. 1841) ja oululainen Katarina Galenius (1843−1915). Hän kirjoitti ylioppilaaksi Oulun lyseosta 1888 ja valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista 1893. Vuosina 1893–1894 Kari työskenteli opettajana Keravalla toimineessa Koivulan kasvatuslaitoksessa ja 1894–1905 kansakoulunopettajana Turussa. Kari lähti työväenliikkeeseen 1890-luvun jälkipuoliskolla ja hänestä tuli nopeasti Turun työväenyhdistyksen johtohahmoja. Vuonna 1899 Kari oli perustamassa Suomen Työväenpuoluetta, jonka ensimmäisenä puoluesihteerinä hän toimi vuoteen 1905. Vuosina 1904–1905 Kari oli Turun kaupunginvaltuuston jäsen ja osallistui valtiopäiville Oulun porvarissäädyn edustajana.[1][3] Kari nimitettiin myös salkuttomaksi senaattoriksi, minkä johdosta hänet erotettiin SDP:stä vuoden 1906 puoluekokouksessa, koska puolue ei hyväksynyt porvariyhteistyötä.[2]

Erottamisensa jälkeen Kari jäi sivuun aktiivipolitiikasta, mutta otti edelleen kantaa työväenliikkeen asioihin lehtikirjoituksillaan sekä jatkoi sosialistisen kirjallisuuden suomentamista. Vuodesta 1913 lähtien hän työskenteli Kotkassa ilmestyneen Eteenpäin-lehden toimittajana ja vaikutti Suomen Ammattijärjestössa. Helmikuun vallankumouksen jälkeen vuonna 1917 Kari toimi lyhyen aikaa Kotkan poliisimestarina ja työskenteli myös eduskunnan työväenasianvaliokunnan sihteerinä. Kesäkuun 1917 puoluekokouksessa hänet kutsuttiin uudelleen SDP:n jäseneksi. Sisällissodan tapahtumista Kari pysytteli sivussa.[1] Sodan jälkeen kesällä 1918 hänet valittiin kolmihenkiseen toimikuntaan, joka valmisteli oikeistososialistisen Suomen Sosialidemokraattisen Uudistuspuolueen perustamista.[4] Ennen kuolemaansa Kari ehti toimimaan vielä Kotkan kaupunginvaltuuston sihteerinä sekä Suomen Sahateollisuustyöväen Liiton sihteerinä ja taloudenhoitajana.[1] Kari suomensi vuosien saatossa myös runsaasti sosialistista kirjallisuutta. Vuonna 1899 ilmestyi hänen kääntämänsä Erfurtin ohjelma, jolla oli suuri merkitys suomalaisen työväenliikkeen poliittiselle kehitykselle. Lisäksi Kari suomensi muun muassa Werner Sombartin, Eduard Bernsteinin ja Karl Kautskyn teoksia.[2]

Huhtikuussa 1921 Kari ja Sahateollisuustyöväen Liiton puheenjohtaja Ville Heimonen pidätettiin, kun liiton kassasta oli hävinnyt osa sisällissodan aikana talletetuista rahoista.[5] Kari oli tutkintavankeudessa Viipurin lääninvankilassa, jossa hän joutui elokuun alussa sairaalaan heikentyneen terveytensä vuoksi. Hieman myöhemmin Kari siirrettiin Lapinlahden sairaalaan, jossa hän pian kuoli.[6][7] Kari on haudattu Hietaniemen hautausmaalle.[8]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karin puoliso oli oululainen Anna Kristiina Kiljander (1867−1936), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1892. Pariskunnalla oli kolme poikaa.[9]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pelätäänkö kahdenkin säädyn kansanvaltaistuttamista? : sananen hallituksen äänioikeuslakiehdotuksen johdosta ; kirj. Juho Kyösti Kari, Heikki Lindroos ja J. A. Salminen. Suomen sosiaalidemokraattinen puoluehallinto, Helsinki 1904
  • Asiakirjat toiseen Suomen työväenpuolue-kokoukseen Forssassa elok. 17-20 p:nä 1903 ; toim. J. K. Kari. Suomen työväen puoluehallinto, Turku 1903
  • Työväen lauluja ja runoja ; toim. Juho Kyösti Kari. Suomen sosiaalidemokraattinen puoluehallinto, Kotka 1903
  • Ammattiyhdistysliike Saksassa, Englannissa, Tanskassa, Ruotsissa, Norjassa, Ranskassa, Yhdysvalloissa, Suomessa ja kansainväliset tyäväenjärjestöt. 5, Suomi 1 ; Suomen ammattijärjestön järjestömuotokomitean toimeksiannosta toimittaneet J. K. Kari ja Matti Paasivuori. Suomen ammattijärjestö, Helsinki 1917
  • Ammattiyhdistysliike Saksassa, Englannissa, Tanskassa, Ruotsissa, Norjassa, Ranskassa, Yhdysvalloissa, Suomessa ja Kansainväliset työväenjärjestöt. 5, Suomi 2 ; Suomen ammattijärjestön järjestömuotokomitean toimenannosta J. K. Kari ja Matti Paasivuori. Suomen ammattijärjestö, Kotka 1919

Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Koulusta elämään : neuvoja nuorisolle ; saksasta mukailemalla toimittanut J. K. Kari. Turku 1898, 3. painos J. K. Kari, Turku 1904, 4. painos Isak Julin, Tampere 1911, 5. painos 1915
  • Werner Sombart : Sosialismi ja sosiaalinen liike 19 vuosisadalla : liitteenä aikataulu sosiaalisesta liikkeestä v.v. 1750-1896 ; saksasta suom. J. K. Kari ; alkulause t:ri N. R. af Ursin'in kirjoittama. Suomentaja, Turku 1898-1899
  • Karl Kautsky : Erfurtin ohjelma : periaatteellinen puoli ; saksasta suom. J. K. Kari. Gej. ja K., Tampere 1899, M. V. Vuolukka, Tampere 1907, Tampereen työväen sanomalehti, Tampere 1919 (alkuteos Das Erfurter Programm)
  • William Morris : Ihannemaa ; saksasta suom. J. K. Kari. Työväen kustannusosakeyhtiö, Turku 1900-1901
  • Edvard Bellamy : Vuonna 2000 : katsaus vuoteen 1887 ; saksasta suomentanut J. K. Kari. Työväen sanomalehti, Helsinki 1902, 2. painos 1907, näköispainos Jon Hällström & Salakirjat, Helsinki 2012 (alkuteos Looking backward, 2000-1887) J. K. Karin suomennos Project Gutenbergissä
  • van Kol : Paratiisi maan päälle ; suomentanut J. K. Kari. Lentokirjasia työväelle 1. Ammattilaisten kirjapaino-o.y., Turku 1906
  • Richard Ungewitter : Alastomuus historiallisessa, terveydellisessä, siveellisessä ja taiteellisessa valaistuksessa. 2. painos M. V. Vuolukka, Tampere 1907
  • Eduard Bernstein : Lakko sen luonne ja vaikutukset. Työväen sanomalehti-o.y., Helsinki 1907
  • K. A. Poshitnow : Työläisluokan asema Venäjällä : historiallinen esittely virallisten ja yksityisten tutkimusten sekä tehtaantarkastajain kertomusten mukaan v. 1861 nykyaikaan saakka : 1 vihko ; saksasta suom. J. K. Kari. Suomentaja, Helsinki 1907
  • Anton Menger : Kansanpolitika ; saksasta suomentanut J. K. Kari. Vihtori Kosonen, Helsinki 1908
  • Wilhelm Blos : Kirotut : sosialipolitinen romaani Saksan sosialistilain ajoilta ; saksasta suomentanut J. K. Kari. M. W. Wuolukka, Tampere 1908
  • Jack London : Kunnallisosialismi Englannissa ; saksasta suomentanut J. K. Kari. T. S. Osuuskunta Raivaaja, Lahti 1908
  • Anton Menger : Uusi valtio-oppi ; saksasta suomentanut J. K. Kari. Vihtori Kosonen, Helsinki 1908
  • Werner Sombart : Sosialismi ja sosialinen liike ; tekijän luvalla suomentanut J. K. Kari. Otava 1908
  • Sidney Webb ja Beatrice Webb : Englannin ammattiyhdistysliikkeen historia. 2-3 ; E. Bernsteinin täydentämästä saksalaisesta käännöksestä suomentanut J. K. Kari. Sosialistin kirjapaino osuuskunta, Turku 1909
  • Karl Kautsky : Kristinuskon alkuperä : historiallinen tutkimus ; saksasta suomentanut J. K. Kari. Vihtori Kosonen, Helsinki 1909, Amerikan yhdist. suom. sos. kustannusyhtiöt, Superior, Wisconsin 1918
  • Eduard Bernstein : Parlamentarismi ja sosialidemokratia ; saksasta suomentanut J. K. Kari. Nykyajan ajankysymyksiä. Kansan tahto, Oulu 1909
  • August Bebel : Elämästäni. 1 osa ; saksasta suomentanut J. K. Kari. Kansan tahto, Oulu 1910
  • Karl Kautsky : Lisääntyminen ja kehitys luonnossa sekä yhteiskunnassa ; saksasta suomentanut J. K. Kari. Kyminlaakson työväen sanomalehti- ja kirjapaino-osuuskunta, Kotka 1911

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Sainio, Venla: Kari, Juho Kyösti Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 14.10.2003. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 22.6.2022.
  2. a b c Aaltonen, Olavi: ”J. K. Kari”, Tiennäyttäjät, s. 319–359. toim. Hannu Soikkanen. Helsinki: Tammi, 1967.
  3. Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906: Osa V, s. 160–161. Helsinki: Otava, 1921.
  4. Suomen sosialidemokraattinen Uudistuspuolue. Työn Valta, 4.7.1918, s. 1. Kansalliskirjasto Viitattu 28.4.2019.
  5. Hämäräperäinen setelijuttu. Iltalehti, 2.5.1921, s. 1. Kansalliskirjasto Viitattu 22.6.2022.
  6. Ent. senaattori Karin ja Heimosen juttu. Iltalehti, 12.8.1921, s. 2. Kansalliskirjasto Viitattu 22.6.2022.
  7. J. K. Kari död. Arbetarbladet, 22.8.1921, s. 1. Kansalliskirjasto Viitattu 22.6.2022. (ruotsiksi)
  8. Senaattori Karin hautaus. Uusi Suomi, 27.8.1921, s. 4. Kansalliskirjasto Viitattu 22.6.2022.
  9. Heikinheimo, Ilmari: Suomen elämäkerrasto, s. 373. Helsinki: WSOY, 1955.
Wikiaineisto
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta:
Edeltäjä:
-
Sosialidemokraattisen puolueen puoluesihteeri
1899–1905
Seuraaja:
Yrjö Sirola