Jack London

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jack London
John Griffith Chaney
Jack London, alk. John Griffith Chaney, vuonna 1903.
Jack London, alk. John Griffith Chaney, vuonna 1903.
Henkilötiedot
Syntynyt 12. tammikuuta 1876
San Francisco, Kalifornia
Kuollut 22. marraskuuta 1916 (40 vuotta)
Glen Ellen, Kalifornia
Kansallisuus Yhdysvallat
Ammatti kirjailija
Kirjailija
Äidinkieli englanti
Aikakausi 1894-1922
Aiheet Yhteiskuntakritiikki, sosialismi, elämä erämaissa ja merellä
Kirjallinen suuntaus realismi, naturalismi
Esikoisteos Suden poika (Alaska-novelleja), 1900
Pääteokset Erämaan kutsu, 1903, Merisusi, 1904, Valkohammas, 1906
Allekirjoitus
Allekirjoitus
Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Jack London (alk. todennäköisesti John Griffith Chaney; 12. tammikuuta 1876 San Francisco, Kalifornia, Yhdysvallat22. marraskuuta 1916 Glen Ellen, Kalifornia, Yhdysvallat) on käännetyin yhdysvaltalainen kirjailija.[1] Yhteiskuntakritiikki ja sosialismi yhdistyivät Londonin teoksissa seikkailunjanoon, karuun elämään ja yksilöllisyyteen. Aiheena oli usein elämä erämaissa ja merellä.

London kokeili nuorena useita työläisammatteja. Hän harjoitti itseopiskelua ja opiskeli lyhyen aikaa Kalifornian yliopistossa. London lähti mukaan Klondiken kultaryntäykseen ja sai mainetta Alaska-aiheisilla novelleillaan. Aiheita kertomuksiin antoivat myös purjehdus Tyynellämerellä ja oleskelu Havaijilla.[2]

Londonin tunnetuimpia romaaneja on Erämaan kutsu (1903), tarina koirasta, josta tulee susilauman johtaja. Rautakorko (1908) on dystopia tuhoisan totalitaristisen hallinnon valtaan joutuneesta valtiosta.[3] London kirjoitti ja julkaisi 18 vuoden aikana 23 romaania, 21 novellikokoelmaa ja kolme omaelämäkerrallista teosta. Hänen tuotantoonsa kuuluu myös reportaaseja, artikkeleita, esseitä, näytelmiä ja runoja.[4]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jack John Griffith Chaney London syntyi San Franciscossa 12. tammikuuta 1876. Hänen isänsä oli kiertelevä astrologi ja äiti varakkaan perheen tytär[3]. Isä hylkäsi perheensä ennen pojan syntymää, ja äiti meni pian uusiin naimisiin. Jo nuorena Jack joutui auttamaan perhettään elannon hankkimisessa. 17-vuotiaana hän pestautui hylkeenpyyntialukseen. Pyyntimatka vei pohjoiselle Tyynellemerelle aina Japaniin asti.[5] Ymmärrettyään, ettei työtä tekemällä rikastu, nuori Jack yritti jatkaa kesken jäänyttä opiskeluaan. Hänet hyväksyttiin Kalifornian yliopistoon, mutta hän joutui pian keskeyttämään opiskelut, yhtenä syynä varojen puute.[5]

Kesällä 1897 Jack lähti laivalla kohti Klondikea, jossa hän vietti seuraavan vuoden. Siellä hän sairastui yksipuolisen ravinnon vuoksi keripukkiin ja menetti etuhampaansa. Vaikka hän ei rikastunut kullalla, hänen lehtiin ja romaaneihin seuraavina vuosina kirjoittamat tarinansa toivat hänelle runsaasti tuloja.[6]

London avioitui vuonna 1900 irlantilaisen Bessie Maddernin kanssa, ja he saivat kaksi tytärtä, Joanin (s. 1901) ja Beckyn (s. 1902). Liitto kariutui, kun Bessie muutti pois heinäkuussa 1903 Londonien yhteisestä kodista.[5] Syynä oli Jack Londonin platoninen rakkaussuhde Anna Strunskyyn, johon hän oli tutustunut San Franciscon taiteilijapiireissä.[7]

Venäjän-Japanin sodassa 1904–1905 London oli kirjeenvaihtajana Japanissa. London avioitui 1905 Charmian Kittredgen kanssa. Liitto oli lapseton, mutta kesti Jack Londonin 40-vuotiaana tapahtuneeseen kuolemaan asti.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

London sai aatteellisia vaikutteita Charles Darwinin, Herbert Spencerin ja Ernst Haeckelin evoluutioteorioista, Friedrich Nietzschen yli-ihmiskäsityksestä ja Karl Marxin sosialismista.[8] Hänen kerrontaansa vaikuttivat Robert Louis Stevenson ja Rudyard Kipling.[3] Londonin aatteellisuus ja yhteiskuntakritiikki kytkee hänet amerikkalaisen naturalismin suuntaukseen. Hänellä oli merkittävä vaikutus 1920- ja 1930-luvun kirjailijoihin.[3] Suomessa London on tunnettu ennen muuta eräkirjailijana, ja hänen teoksiaan on käännetty moneen kertaan useilla nimillä.

Erämaan kutsu (1903) kertoo Klondiken kultaryntäyksen aikana vetotehtäviin ryöstetystä koirasta[1]. Valkohammas (1906) on toinen kuuluisa eläintarina.[3] Lontoon East Endin slummeja kuvaava Kadotuksen kansa (1903) oli uraauurtava reportaasi.[9] Yhteiskunnallisessa romaanissa Rautakorko (1908) London ennakoi Venäjän vallankumouksen ja natsien nousun valtaan.[1] Martin Eden (1909) kuvaa työläiskirjailijan kamppailua menestykseen ja sitä seuraavaa vieraantumista. Londonin purjehdusmatkaa kuvaava Etelämeren auringon alla (1911) on yksi hänen Tyynenmeren kokemusten innoittamista teoksistaan. Tuliliemen tuttavana (1913) on klassinen alkoholismin kuvaus.[10] Romaani Kuun laakso (1913) esittää yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuksi paluuta luontoon.[3]

London nähdään ajattelussaan yleensä vasemmistolaisena, ja hän kuului sosialistiseen puolueeseen, mutta hänet on sijoitettu myös äärioikeistoon valkoisten ylemmyyttä korostavien ja sosiaalidarwinististen näkemystensä vuoksi.[11]

Valikoima teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jack Londonin maja Dawson Cityssä Yukonissa.

Suomennettuja teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Erämaan ääni. Suom. F. D. Kaatra, 1907.
  • Ennen Aatamia. Suom. Kaapo Murros. Vihtori Kosonen, 1908.
  • Rautakorko. Suom. Elof Kristianson. Suom. sos. kustannusyhtiö 1910.
  • Etelämeren seikkailuja. Otava, 1913.
  • Susien saaliina. Otava, 1913.
  • Tuliliemen tuttavana. Suom. Toivo Wallenius. Otava 1914.
  • Aavoilla ulapoilla. Suom. Toivo Wallenius. WSOY, 1915.
  • Merisusi. Suom. Helmi Krohn. Otava, 1915.
  • Yllätys y.m. kertomuksia Alaskasta. Suom. Vilho Oksanen. Otava 1917.
  • Viimeinen ottelu. Suom. Merikallio, Einari. Urheilijain Kustannus O.Y. 1917.
  • Susikoira. Suom. Toivo Wallenius. Otava 1918.
  • Klondyken kuningas. Suom. Kerttu Tuura. Otava, 1919.
  • Auringon poika. Otava, 1919.
  • Martin Eden. Suom. Ville Hynynen. Otava, 1920.
  • Villipeto. Suom. Maunu Korpela. Kustannusosakeyhtiö Suomi, 1920.
  • Pakkasen lapsia. Suom. Ilmari Uotila. Minerva, 1920.
  • Kultamaan seikkailijoita : kertomuksia Pohjan periltä. Otava 1921.
  • Kultaa ja kuntoa : romaani Klondykesta. Suom. J. Saastamoinen. Otava, 1921.
  • Hänen isiensä jumala ynnä muita kertomuksia. Suom. Aito Kare. Minerva, 1921.
  • Punainen rutto. Suom. Ilmari Lehto. Minerva, 1922.
  • Jerin veli : erään koiran elämä ja seikkailut. Suom. Aune Tolvanen. Otava, 1922.
  • Luokkien sota. Amerikan Suom. sos. kustannusliikkeiden liitto, 1923.
  • Pakkopaita. Otava, 1923.
  • Kadotuksen kansa : kuvaus Lontoon East Endistä. Suom. Kaapo Murros. Otava 1923.
  • Kuunlaakso. Osat I-II. Suom. Helmi Krohn. Otava, 1924.
  • Vallankumouksellinen. Suom. Aito Kare. Minerva, 1924.
  • Etelämeren auringon alla. Otava, 1924.
  • Kulkurielämää. Otava 1924.
  • Meidän herramme pettäjä : kertomuksia valtameren kyntäjistä. Suom. Tauno Kopra. Kansanvalta 1924.
  • Erään kultalöydön salaisuus. Suom. Toivo Nelimies. Kansanvalta, 1925.
  • Ottelukehässä : kaksi kuvaa olemassaolotaistelusta. Suom. Toivo Nelimies. Kustannusosakeyhtiö Kansanvalta, 1925.
  • Kuunaama. Suom. Aarne A. Astala. Sampo, 1926.
  • Ihmeitten ihme. Suom. A. I. R. (=Inkeri Relander). Suomi, 1926.
  • Elsinoren kapina. Suom. Tauno Nuotio. Otava, 1926.
  • Suuri arvoitus. Suom. A. I. R. (=Inkeri Relander). Suomi, 1927.
  • Kultakuilu ynnä muita Jack Londonin kertomuksia. Suom. O. A. Joutsen. WSOY, 1927.
  • Susi-Larsen : kertomus. 1-2. Kustannusosakeyhtiö Suomi, 1927.
  • Ihmissyöjäin saarilla. Suom. Aune Tudeer. Otava, 1937.
  • Lumikenttien tytär. Suom. Aune Tudeer. Otava, 1937.
  • Suuren talon pikkurouva. Suom. Aito Kare. WSOY 1937.
  • Elämänrakkaus. Suom. V. Bergman. Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, 1955.
  • Jeri : erään koiran seikkailuja Etelämerellä. Otava, 1958.
  • Erämaan laki. Suom. Liisa Oleander. Kirjayhtymä, 1967.
  • Korpien kutsu. Suom. Timo Martin. WSOY, 1967.
  • Tähtivaeltaja 1-2. Arena 1970.
  • Salamurhaajat. Suom. Jukka Kemppinen. Arena-kirja, 1970.
  • Erämaan kutsu. Suom. Heimo Pihlajamaa. Karisto, 1979.
  • Rakkaus elämään : novelleja Alaskasta. Suom. Heikki Kaskimies ja Kristiina Rikman. Kuv. Tapio Vapaasalo, toim.: Heikki Salojärvi. Love kirjat, 1980.
  • Debsin uni. Suom. Heikki Kaskimies. Love kirjat, 1982.
  • Valkohammas. Selkokielelle muokannut Ari Sainio. Kirjastopalvelu 1992.

Alkukielisiä kokoelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • The Son of the Wolf (Alaska-novelleja, 1900)
  • The God of His Fathers & Other Stories (Alaska-novelleja, 1901)
  • Children of the Frost (Alaska-novelleja, 1902)
  • The Faith of Men and Other Stories (Alaska-novelleja, 1904)
  • Tales of the Fish Patrol (novelleja, nuortenkirja, 1906)
  • Moon-Face and Other Stories 1906)
  • Love of Life and Other Stories (Alaska-novelleja, 1907)
  • Lost Face (Alaska-novelleja, 1910)
  • Revolution and Other Essays (esseitä, 1910)
  • South Sea Tales (Tyynimeri-novelleja, 1911)
  • When God Laughs and Other Stories (1911)
  • The House of Pride & Other Tales of Hawaii (Havaiji-novelleja, 1912)
  • The Night Born (1913)
  • The Strength of the Strong (1914)
  • The Turtles of Tasman (novelleja ja artikkeleita, 1916)
  • The Human Drift (esseitä, 1917)
  • The Red One (1918)
  • On the Makaloa Mat (Havaiji-novelleja, 1919)
  • Dutch Courage and Other Stories (varhaisia novelleja, 1922)
  • Jack London Reports (artikkeleita, 1970)
  • The Unpublished and Uncollected Articles and Essays (artikkeleita ja esseitä, 2007)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c ”London, Jack”, CD-Facta. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-23152-5.
  2. Rantanen 2015
  3. a b c d e f ”London, Jack”, Spectrum tietokeskus. 16-osainen tietosanakirja. 7. osa, Lis–Mil. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1978. ISBN 951-0-07246-X.
  4. Nuernberg, Susan: The social and artistic vision of Jack London is relevant today Sonoma News. 27.5.2016. Viitattu 22.1.2017. (englanniksi)
  5. a b c Koski, Mervi (toim.): Ulkomaisia nuortenklassikoita, s. 153–154. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu, 2000. ISBN 951-692-466-2.
  6. Tieteen kuvalehti: Historia 15/2013, s. 30.
  7. Rantanen 2015, s. 14.
  8. Rantanen 2015, s. 13.
  9. Rantanen 2015, s. 20.
  10. Rantanen 2015, s. 16–18.
  11. Petri Liukkonen: Jack London, Authors Calendar. (englanniksi)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Labor, Earle: Jack London. An American Life. New York: Farras, Straus & Giroux, 2013. ISBN 978-0-374-17848-2. (englanniksi)
  • Nummelin, Juri (toim.): Pohjoisamerikkalaisia lännenkirjailijoita. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu, 2005. ISBN 951-692-584-7.
  • Stasz, Clarice: Jack London’s Women. Boston: University of Massachusetts Press, 2001. ISBN 1-55849-301-8. (englanniksi)
  • Tichi, Cecelia: Jack London. A Writer’s Fight for a Better America. Chapel Hill: The University of North Carolina Press, 2015. ISBN 978-1-4696-2266-8. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]