Sidney Webb

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sidney Webb

Sidney James Webb (vuodesta 1929 paroni Passfield; 13. heinäkuuta 1859 Lontoo13. lokakuuta 1947 Liphook, Hampshire) oli brittiläinen yhteiskuntatieteilijä, sosialistinen teoreetikko ja työväenpuolueen poliitikko, joka toimi alahuoneen jäsenenä vuosina 1922–1929, kauppaministerinä vuonna 1924 ja siirtomaaministerinä vuosina 1929–1931. Webb ja hänen vaimonsa Beatrice Webb olivat Fabian Societyn johtavia hahmoja. He kirjoittivat yhdessä kirjoja.[1]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Webb syntyi Lontoossa keskiluokkaiseen perheeseen. Hänen isänsä oli kirjanpitäjä ja äitinsä puodinpitäjä. Webb jätti koulunsa kesken 15-vuotiaana, mutta jatkoi myöhemmin opiskelua iltaluennoilla Birkbeck-instituutissa ja Lontoon yliopistossa. Saavutettuaan muodollisen pätevyyden hän aloitti vuonna 1878 uran valtion virkamiehenä ja työskenteli vuosina 1881–1891 siirtomaaministeriössä. Hän suoritti myös lakimiehen tutkinnon vuonna 1885. Webb kiinnostui opiskeluvuosinaan sosialismista ja tutustui lehtimies George Bernard Shaw’hon. Shaw kutsui hänet vuonna 1885 jäseneksi äskettäin perustettuun vasemmistoälykköjen seuraan Fabian Societyyn, jonka tavoitteena oli rauhanomainen siirtyminen sosialismiin nyky-yhteiskuntaa koskevan tieteellisen tiedon avulla.[2][3][1][4] Webbistä tuli nopeasti seuran tärkein teoreetikko. Hän kirjoitti ensimmäisen Fabian Societyn julkaiseman traktaatin Facts for Socialists, joka ilmestyi vuonna 1887 ja josta otettiin uusintapainoksia vuosikymmenien ajan. Hän kirjoitti myös seuran julkaisut Facts for Londoners (1888) ja The Eight Hour Day (1891) sekä osan laajaa julkisuutta saaneista Fabian Essays -teksteistä (1889).[1][3]

Yhteistyö Beatrice Webbin kanssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Webb tutustui ja rakastui vuonna 1890 varakkaasta perheestä olleeseen itseoppineeseen Beatrice Potteriin, joka oli tekemässä tutkimusta työväestön osuustoiminnasta. Beatrice suostui naimaan hänet vuonna 1892, jolloin Webb luopui virastaan ja pariskunta jäi elämään Beatricen perinnöllä. He työskentelivät tämän jälkeen yhdessä ja julkaisivat laajan tuotannon työväenkysymystä ja työväenliikkeen historiaa käsitteleviä tutkimuksia sekä poliittisia pamfletteja. Historioitsijoina heidän merkittävin työnsä oli English Local Government, 11-osainen tutkimus Englannin paikallishallinnon historiasta 1600-luvulta alkaen.[1][2] He perustivat vuonna 1895 yhdessä liberaalin poliitikon Richard Haldanen kanssa merkittäväksi muodostuneen London School of Economics -korkeakoulun.[1] Perustamispääomana käytettiin Fabian Societyn saamaa testamenttilahjoitusta.[3] Webbit perustivat myös New Statesman -lehden vuonna 1913.[1][3]

Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Webb valittiin vuonna 1892 Deptfordin edustajana Lontoon kaupunginvaltuustoon, johon hän kuului vuoteen 1910. Hänet valittiin Lontoon teknisen opetuksen lautakunnan puheenjohtajaksi, missä asemassa hän uudisti kaupungin koulujärjestelmän.[1][2][3] Hänen johdollaan valtion toisen asteen koulut Lontoossa uudistettiin, ammattikoulutusta lisättiin ja alakoululaisille luotiin stipendijärjestelmä. Lontoon yliopisto muutettiin useista itsenäisistä yksiköistä muodostuvaksi korkeakouluverkostoksi. Webb myös auttoi Robert Morantia konservatiivihallituksen vuosina 1902 ja 1903 säätämien koululakien valmistelussa. Kun Beatrice Webb oli vuosina 1905–1909 jäsenenä köyhäinhoitolain uudistusta valmistelleessa komiteassa, Sidney auttoi häntä laatimaan raporttina julkaistun komitean vähemmistön eriävän mielipiteen, jossa esitettiin tulevan brittiläisen hyvinvointivaltion pohjapiirrokset.[1]

Sidney ja Beatrice Webb vuonna 1932 matkalla Neuvostoliittoon.

Sidney ja Beatrice Webb pyrkivät vaikuttamaan päätöksentekoon puolueettomina asiantuntijoina, mutta kokiessaan tämän strategian menettävän tehoaan he päättivät vuonna 1914 liittyä työväenpuolueen jäseniksi. Sidney Webb ystävystyi puolueen johtajan Arthur Hendersonin kanssa ja hänet valittiin jo vuonna 1915 puoluetoimikuntaan, jossa hän vaikutti seuraavat kymmenen vuotta.[1][2] Yhdessä vaimonsa kanssa Webb laati vuonna 1918 julkaistun työväenpuolueen ohjelmajulistuksen Labour and the New Social Order, joka säilyi puolueen ohjelmana useita vuosikymmeniä. Webb oli asiantuntijajäsenenä vuonna 1919 asetetussa niin sanotussa Sankeyn komissiossa, joka selvitti mahdollista kaivostoiminnan kansallistamista.[1] Webb valittiin vuonna 1922 äänivyöryllä parlamentin alahuoneeseen Seaham Harbourin vaalipiiristä. Hän oli vuonna 1924 Board of Traden puheenjohtajana eli kauppaministerinä Ramsay MacDonaldin johtamassa ensimmäisessä työväenpuolueen hallituksessa. Kun MacDonald palasi pääministeriksi vuonna 1929, Webbistä tuli siirtomaaministeri ja hänelle myönnettiin Passfieldin paronin arvo, jolloin hän siirtyi alahuoneesta ylähuoneeseen.[1][3] Hän valitsi päärinarvonsa nimen Hampshiressa omistamansa Passfield Corner -nimisen tilan mukaan.[3] Siirtomaaministerinä Webb yritti huonolla menestyksellä ratkoa Palestiinan mandaattialueeseen liittyneitä kiistoja.[1]

Vaikka Webbin pariskunta tunnettiin ei-vallankumouksellisen, asteittaisen sosialismiin siirtymisen kannattajina, he vaikuttuivat vanhoilla päivillään vuonna 1932 Neuvostoliiton-matkallaan näkemistään saavutuksista ja kirjoittivat neuvostokommunismia ihannoivan kirjan Soviet Communism: A New Civilisation? (1935).[1][3]

Sidney ja Beatrice Webbin tuhkat on haudattu Lontoon Westminster Abbey -katedraaliin.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Socialism in England, 1890
  • The Eight Hours Day, 1891
  • The History of Trade Unionism, Beatrice Webbin kanssa, 1894 (suomennettu 1907–1909 nimellä Englannin ammattiyhdistysliikkeen historia)
  • Industrial Democracy, Beatrice Webbin kanssa, 1897
  • English Local Government, Beatrice Webbin kanssa, 11 osaa vuosina 1906–1929
  • English Poor Law Policy, Beatrice Webbin kassa, 1910
  • Towards Social Democracy?, 1916
  • Labour and the New Social Order, Beatrice Webbin kanssa, 1918
  • Constitution for the Socialist Commonwealth of Great Britain, Beatrice Webbin kanssa, 1920
  • The Decay of Capitalist Civilization, Beatrice Webbin kanssa, 1923
  • Methods of Social Study, Beatrice Webbin kanssa, 1932
  • Soviet Communism: A New Civilisation?, Beatrice Webbin kanssa, 1935
  • The Truth About Soviet Russia, Beatrice Webbin kanssa, 1942

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m Sidney and Beatrice Webb (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 19.2.2018.
  2. a b c d Sidney James Webb (englanniksi) Encyclopedia of World Biography, Encyclopedia.com. Viitattu 19.2.2018.
  3. a b c d e f g h Sidney Webb (englanniksi) Spartacus Educational. Viitattu 19.2.2018.
  4. Nordisk familjebok (1921), s. 937–938 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 19.2.2018.