Tokoin senaatti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kenraalikuvernööri Mihail Stahovitš ja Oskari Tokoi senaatintorilla palaamassa valtiopäivien avajaisjumalanpalveluksesta 11. huhtikuuta 1917.[1]

Tokoin senaatti oli toiseksi viimeinen Venäjän alaisuudessa toiminut Suomen senaatti, käytännössä maan ensimmäinen parlamentaarinen hallitus.[2] Se oli samalla maailman ensimmäinen sosialistijohtoinen hallitus.[3]

Maaliskuussa 1917 tapahtuneen, keisarivallan kukistaneen helmikuun vallankumouksen jälkeen tasavaltaiseen valtiomuotoon pyrkinyt Venäjän väliaikainen hallitus antoi julistuksen, joka palautti Suomelle sortovuosia edeltäneen ajan oikeudet. Suomessa alkoi hallituksen kokoaminen. Eduskuntavaaleissa 1916 sosiaalidemokraatit olivat saaneet enemmistön eduskuntaan, mutta heillä oli tuolloin periaate, etteivät voi osallistua porvarilliseen hallitukseen. Monipuoluehallitus kuitenkin syntyi maaliskuun lopulla.

Oskari Tokoin (sd.) johtama senaatti pyrki ratkaisemaan seuraavia laajoja ongelmia, kuten Suomen sisäinen itsenäisyys, valtiosääntöuudistus, kieltolaki ja torpparikysymys. Tokoin huhtikuinen puhe eduskunnassa mainitsi myös ”valtiolliset pyrkimykset”, toisin sanottuna Suomen itsenäisyyden.

Tokoin senaattia seurasi Setälän senaatti, sosiaalidemokraatien jätettyä Tokoin senaatin.

Kiista korkeimmasta vallasta Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keisarin kukistuminen aiheutti Suomessa epäselvyyksiä siitä, että oliko keisarin paikan ottanut Venäjän väliaikainen hallitus perinyt suuriruhtinaalle kuuluneen vallan. Saiko se vahvistaa Suomen lait ja käyttää ruhtinaan entistä nimitysoikeutta Suomessa. Asiasta esitettiin kaksi suomalaista ja yksi venäläinen tulkinta. Venäläisen kannan muotoili venäläinen lainopillinen neuvottelukunta professori J. J. Kokoskinin johdolla. Sen kanta oli lyhyesti se, että suuriruhtinaan valta oli siirtynyt vähentämättömänä väliaikaiselle hallitukselle. Venäjän korkein valta oli korkein myös Suomessa. Vasta tuleva perustuslakia säätävä kokous voisi muuttaa asian. Suomen sosialistien ehdotuksesta asettuivat venäläiset bolsevikit tukemaan korkeimman vallan siirtämistä Suomen eduskunnalle. Tosin myös he pitivät perustuslakia säätävää kokousta lopullisena päätöksentekijänä. Suomalaiset sosialistit esittelivät tämän päätöksen eduskunnassa ja se tuli tunnetuksi ns. Valtalakina. Siitä oli vain unohtunut pois maininta kansalliskokouksesta lopullisena päätösfoorumina. Valtalain hyväksyminen merkitsi suoraa konfliktia venäjän väliaikaisen hallituksen kanssa. (1)

Venäjän kauppa laantui aiheuttaen työttömyyttä ja varustelutöiden vuoksi Suomeen virtaavat ruplat saivat aikaan inflaatiota. Pula elintarvikkeista nosti ruoan hintaa ja johti elintarvikkeiden puutteessa mellakointiin. Yleinen epäjärjestyksen kasvu toi Tokoin senaatille huonon maineen nimenomaan vasemmiston piirissä. Väkijoukkojen liikehtiminen muuttui yhä levottomammaksi. SDP jakautui ääriaineksen miehittäessä avainpaikat. Lopulta kiista valtalaista kaatoi senaatin. Senaatin porvarit puolsivat Venäjän manifestin julkaisemista ja voittivat sitä vastustaneet sosiaalidemokraatit äänin 7–6. Sosiaalidemokraattiset senaattorit luopuivat viroistaan kesän aikana. Elintarvikehuollosta vastannut Wuolijoki erosi elintarvikeongelmien vuoksi elokuun alussa. 17. elokuuta Tokoi lähti itse. Vanhin senaattori E.N. Setälä nousi uudeksi johtajaksi. Julius Ailio ja Väinö Voionmaa aloittivat lomansa 17. elokuuta odottaen erokirjansa vahvistusta. 8. syyskuuta Venäjän väliaikainen hallitus hyväksyi Väinö Tannerin ja Matti Paasivuoren eron. Ailio ja Voionmaa erosivat samana päivänä. Täten syntyi Setälän senaatti.

Kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Senaattori Tehtävissä Puolue
Senaatin talousosaston varapuheenjohtaja
Oskari Tokoi

26.3.1917 – 8.9.1917

SDP
Oikeustoimituskunnan päällikkö
Antti Tulenheimo

26.3.1917 – 8.9.1917

Suomalainen puolue
Siviilitoimituskunnan päällikkö
Allan Serlachius

26.3.1917 – 8.9.1917

Suomalainen puolue
Siviilitoimituskunnan apulaispäällikkö
Julius Ailio

26.3.1917 – 8.9.1917

SDP
Kamaritoimituskunnan päällikkö
Wäinö Wuolijoki

26.3.1917 – 17.8.1917

SDP
Valtiovaraintoimituskunnan päällikkö
Väinö Tanner

26.3.1917 – 8.9.1917

SDP
Kirkollis- ja opetustoimituskunnan päällikkö
Emil Nestor Setälä

26.3.1917 – 8.9.1917

Nuorsuomalainen puolue
Maanviljelystoimituskunnan päällikkö
Kyösti Kallio

26.3.1917 – 8.9.1917

Maalaisliitto
Kulkulaitostoimituskunnan päällikkö
Väinö Voionmaa

26.3.1917 – 8.9.1917

SDP
Kauppa- ja teollisuustoimituskunnan päällikkö
Leo Ehrnrooth

26.3.1917 – 8.9.1917

RKP
Kauppa- ja teollisuustoimituskunnan apulaispäällikkö
Matti Paasivuori

26.3.1917 – 8.9.1917

SDP
Salkuton senaattori
Rudolf Holsti

27.5.1917 – 8.9.1917

Nuorsuomalainen puolue

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jussila, Hentilä, Nevakivi: Suomen poliittinen historia 1809–2006, Werner Söderström, Helsinki 2006

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. kenraalikuvernööri Stahovitsh palaamassa valtiopäivien avajaisjumalanpalveluksesta www.finna.fi. Viitattu 25.1.2020.
  2. Parlamentarismi Suomalainen yhteiskunta, Taustatietoa vuosista 1917–1918, Suomi 80, Historia, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto
  3. Suomeen nimitettiin 26.3.1917 maailman ensimmäinen sosialistijohtoinen hallitus - Svinhufvud itsenaisyys100.fi.
Edeltäjä:
Keisarillinen Suomen senaatti:
Borovitinovin senaatti
Suomen senaatti

26. maaliskuuta8. syyskuuta 1917
Seuraaja:

Setälän senaatti