Kuusisen klubin murhat

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kamenno-ostrovski prospekt 26–28

Kuusisen klubin murhilla tarkoitetaan kahdeksan Suomen kommunistisen puolueen (SKP) jäsenen murhaa 31. elokuuta 1920 Pietarissa osoitteessa Kamenno-ostrovski prospekt 26–28 sijainneella Kuusisen Klubilla. Ammuttujen joukossa olivat muiden muassa SKP:n keskuskomitean jäsenet Väinö E. Jokinen ja Jukka Rahja. Lukuisia hyökkäykseen osallisuudesta epäiltyjä pidätettiin, mutta monet vapautettiin pian tai nämä saivat lyhyen rangaistuksen. Voitto Eloranta ja Elvira Willman-Eloranta teloitettiin murhista syytettyinä.

Hyökkäys alkoi Jukka Rahjan pidettyä juuri esitelmän ja ollessa tupakkatauolla. Hänet ammuttiin ensimmäisenä porrastasanteelle. Konttoristina toiminut Liisa Savolainen yritti soittaa puhelimella apua, mutta sai luodin niskaansa ja kuoli. Jukka Viitasaari yritti tehdä vastarintaa mutta sai luodin päähänsä, samoin kävi Tuomas Hyrskymurrolle. Ammunta lakkasi vasta kun ampujilta loppuivat panokset.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisällissodan päätyttyä Suomessa 1918 tuhansia hävinneeseen punakaartiin kuuluneita pakeni Venäjälle, lähinnä Pietariin. Entisen punakaartin johto alkoi viettää ylellistä elämää Pietarin parhaissa hotelleissa ja ravintoloissa, olihan heillä mm. miljoonien markkojen arvosta Suomen Pankista varastettua ulkomaanvaluuttaa. Venäjälle paenneiden suomalaiskommunistien rivijäsenten elämä oli köyhää ja heidän arvostelunsa tukahdutettiin kommunistipuolueen johdon taholta muun muassa erottamalla arvostelijoita puolueesta. Puolueen sisälle muodostuikin oppositioryhmittymä (ns. revolverioppositio), joka päätti iskeä eli "poistaa johdon ja joukkueen välisen kuilun" avoimella hyökkäyksellä.

Paikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuusisen klubi sijaitsi Pietarin Kamennoostrovski prospekti 26-28:nen viidennen kerroksen huoneistossa 116. Se oli nimetty Otto Wille Kuusisen kunniaksi ja sitä käytettiin suomalaisten kommunistien kokouspaikkana. Ylellinen talo on rakennettu 1910–1914 ja siinä asui lukuisia suomalaiskommunisteja.

Kuolleet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hautakivi Mars-kentällä

Haavoittuneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyökkäyksessä haavoittui kymmenen henkilöä, heidän joukossaan K. M. Evä, joka haavoittui pahoin ja kuoli 1927.

Ampujat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ampujina oli kuusi punaupseerikoulun oppilasta, ainakin Aku Paasi (aikaisemmalta nimeltään August Pyy) ja Allan Hägglund. Aku Paasi johti ryhmää. Ampujat kirjoittivat tekoaan perustelleen kirjeen ja antautuivat sen jälkeen miliisille vapaaehtoisesti. Kaksi vuotta myöhemmin pidetyssä oikeudenkäynnissä heidät tuomittiin lieviin, 3–5 vuoden vankeusrangaistuksiin lukuun ottamatta Voitto Elorantaa ja Elvira Willman-Elorantaa, jotka teloitettiin. Vankeuteen tuomitut siirrettiin kärsimään rangaistustaan Burjatian SNT:n alueelle.

Muistotilaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuolonuhrit haudattiin Pietarin Mars-kentälle. Hautajaiset olivat valtavat, niihin osallistui liki 100 000 saattajaa. Muistotilaisuus pidettiin Eremitaašissa 12. syyskuuta 1920. Muistolaattaan kirjattiin valheellisesti "Valkosuomalaisten murhaamat", vaikka kyseessä siis olikin Pietariin paenneiden entisen suomalaisen punakaartin pakolaisten sisäinen välienselvittely.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Salomaa, Markku: Revolverioppositio. Historiallinen aikakauskirja, 1991, 89. vsk, nro 1, s. 31-42. ISSN 0018-2362.
  • Vuorenmaa, Anssi: Kuusisen Klubin murhat Pietarissa kesällä 1920. (Ohto Manninen - Uutisia historiasta) Sotilasaikakauslehti, 2009, 84. vsk, nro 11, s. 44-45. Helsinki: Upseeriliitto. ISSN 0038-1675.
  • "Suomalaiset ensimmäisessä maailmansodassa", Lars Westerlund (toim.), Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 6/2004.
  • Ykkösdokumentti: Kuusisen klubin murhat, Arvo Tuominen, YLE 2007 (esitetty TV1:ssä 28. tammikuuta 2007 klo 21.15)