Tuomas W. Hyrskymurto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tuomas Hyrskymurto

Tuomas Wilho Hyrskymurto ent. Hellsten (14. syyskuuta 1881 Turku31. elokuuta 1920 Pietari) oli suomalainen kommunistinen vallankumousmies, alun perin turkulainen kauppias.

Hyrskymurto oli ollut vangittuna jo 1906 Hakaniemen mellakan yhteydessä sattuneiden tapausten vuoksi. Vuonna 1917 hän kuului Turun sos.dem. kunnallisjärjestön radikaalin siiven johtajiin ja oli perustamassa Turun punakaartia.

Suomen sisällissodassa Hyrskymurto oli punaisten pohjoisen rintaman järjestyskomissaarina ja Tampereen punakaartin esikunnan jäsenenä. Sodan alkuvaiheessa Hyrskymurron johtama Turun punakaartin 300-miehinen ratsuväkikomppania miehitti Toijalan tärkeän risteysaseman 26. tammikuuta 1918. Hänen väitetään myötävaikuttaneen 31. tammikuuta tapahtuneeseen Suinulan verilöylyyn kieltämällä punaisia ottamasta vankeja. Hän sai tapahtumista lisänimen Suinulan teurastaja. Hyrskymurto toimi Tampereella punaisten pohjoisrintaman esikunnassa järjestyskomissaarina.

Valkoisten saartorenkaan alkaessa kiristyä Hyrskymurto pakeni Tampereelta ja toimi Toijalassa punaisten armeijakuntaa komentaneen Eino Rahjan apulaisena tämän yrittäessä murtaa Tampereen saartoa etelästä käsin. Kuurilassa surmattiin todennäköisesti Tuomas Hyrskymurron käskystä 23 Mustialan maanviljelysopiston oppilasta 20. huhtikuuta. Sodan loppuvaiheessa Hyrskymurto pakeni Neuvosto-Venäjälle. Poistuessaan Suomesta Hyrskymurto jätti valtakunnanrajalle selvästi havaittavaan paikkaan huomattavan määrän Helsingin yliopistolle osoitettua suomalaista ja ulkomaista bolševikkikirjallisuutta. Tämä kirjaerä päätyikin yliopiston kirjastoon.

Neuvosto-Venäjällä Hyrskymurto työskenteli SKP:n keskuskomitean järjestäjänä. Hän sai surmansa Kuusisen klubin murhien yhteydessä 31. elokuuta 1920 Pietarissa.[1] Hyrskymurto on haudattu Pietarin Mars-kentälle ja hänen nimensä löytyy siellä olevasta Elokuun kommunardien hautakivestä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jukka Paastela: Finnish Communism under Soviet Totalitarianism (Kikimora 2003), s. 178.