Susiluola

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Susiluola
Susiluolan aidattu suuaukko.
Susiluolan aidattu suuaukko.
Sijainti

Susiluola
Koordinaatit 62.3028818°N, 21.6608659°E
Valtio Suomi
Paikkakunta Kristiinankaupunki
Ajanjakso kivikausi
Pinta-ala n. 400 m²

Susiluola on kiistelty muinaisjäännös, joka sijaitsee Kristiinankaupungissa entisen Lapväärtin kunnan alueella, pääosin Karijoen kunnan omistamalla maalla. Luola on saanut nimensä sijaintipaikkansa Susivuoren mukaan.[1]

Luolasta löytyi vuonna 1996 kaivausten yhteydessä ihmisen mahdollisesti muokkaamia kiviä ja muita mahdollisia ihmisen toiminnan jälkiä, jotka ovat ehkä jopa 120 000 vuoden takaa Eem-interglasiaalin ajalta. Susiluolan löytöjen autenttisuudesta ei olla arkeologiassa yksimielisiä ja löytöjen tulkinnasta on esitetty kritiikkiä.[1]

Luola[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisäkuva luolasta

Luolan pinta-alaksi on arvioitu 400 neliömetriä, mutta osa siitä on maakerrosten täyttämää. Luola on syntynyt kallion vaakarakoon rapautumisen seurauksena, ja sen iäksi on arvioitu yli 2,6 miljoonaa vuotta.[1] Eri aikakausien meren pinnan korkeusvaihtelut ovat muodostaneet luolaan kuusi eri-ikäistä sorakerrosta. Niistä vanhimmat ovat satoja tuhansia vuosia vanhoja.

Turvallisuussyistä yleisöllä ei ole pääsyä Susiluolan sisälle.[2]

Tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset löydökset luolasta tehtiin vuonna 1996, kun sitä oltiin tyhjentämässä matkailukohteeksi. Seuraavana vuonna Museovirasto, Geologian tutkimuskeskus ja Helsingin yliopisto aloittivat yhteistyössä kaivaukset.[3]

Luolasta löydetyt karkeat, käteen sopivat kiviesineet herättivät toiveita siitä, että ne olisivat ihmisen esi-isän tai lähisukulaisen valmistamia viimeistä jääkautta edeltävältä ajalta. Eräät kivilöydöt on tulkittu kivityökaluiksi ja niiden valmistamisessa muodostuneeksi ”kivijätteeksi” eli iskoksiksi. Luolasta on myös löydetty väitettyjä nuotion pidon jälkiä.[4]

Luolassa on esitetty eläneen joko neanderthalinihminen noin 70 000 vuotta sitten tai vielä aikaisemmin 130 000–120 000 vuotta sitten Eem-interglasiaalin aikaan.[4] On myös esitetty, että 1,5 metrin korkuinen luola olisi sopinut jollekin neanderthalinihmistä lyhyemmällä lajille.[4] Tutkimuksen alkuvaiheessa vuonna 1997 keskusteltiin siitä, voisivatko löydöt olla yli 250 000 vuoden takaa. Vuosina 1999–2005 aineistoon tutustuneet tutkijat tukivat tulkintaa siitä, että löydökset ajoittuisivat keskipaleoliittisen Mousterien-kompleksin piiriin.[5]

Jos tulkinnat löydöksistä pitävät paikkansa, Susiluola on ainoa mannerjään peittämä paikka Fennoskandiassa, josta on löydetty ihmistoiminnan jälkiä ajanjaksolta ennen jäätiköitymistä.[6] Tulkinnan mukaan luola on Suomen ainoa paleoliittista eli vanhinta kivikautta edustava muinaisjäännös.[7]

Viimeinen, kolmivuotinen tutkimushanke päättyi 2006, ja viimeiset tutkimustulokset on julkaistu 2013.[7]

Tutkimustulosten kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Löydöistä on kiistelty ovatko ne ihmisen vai luonnon muovaamia. Kriitikoiden mukaan kivistä ei ole havaittavissa merkkejä iskemisestä ja luolan lattia on muovautunut joko eläinten tallaamana tai veden vaikutuksesta. Kiistassa ei ole päästy yksimielisyyteen ja suuri osa arkeologeista välttelee keskusteluun osallistumista.[4]

Ongelma paleoliittisen asutuksen todistamisen puolesta ovat kivien vähäinen määrä ja se, että valmistusjätteeksi tulkittu kivimateriaali voi olla myös paineen tai putoilevien kivien voimasta syntynyttä.[4]

Kriittinen keskustelu löydöksistä käynnistyi vuonna 2004; osa käydystä keskustelusta ei täyttänyt tieteellisen keskustelun määritelmää ja oli henkilöihin kohdistuvaa. Kiistely löydösten autenttisuudesta tiedefoorumeilla käynnistyi varsinaisesti vuonna 2005, kun tohtori Heikki Matiskainen ja kaivausten johtaja MA Hans-Peter Schulz väittelivät aiheesta Helsingin yliopistossa järjestetyssä Tieteen päivät -tapahtumassa.[5] Matiskainen esitti kritiikkinään, että Susiluolasta löytyneet erimuotoiset kivityökalut voivat aivan hyvin olla luonnon muokkaamia. Väittely jatkui muun muassa Fennoscandia archaeologica -lehden numerossa XXIV (2007), jossa useat tutkijat kommentoivat Susiluolan löytöjä ja niiden pohjalta esitettyjä tulkintoja kriittisesti.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Susiluola.fi Susiluola.fi. Viitattu 1.4.2017.
  2. Luolan kätkössä Karijoella kotimaassa.fi. Viitattu 2.4.2017.
  3. Susiluolan tutkimukset www.nba.fi. Viitattu 1.4.2017.
  4. a b c d e Haggrén, Georg,: Muinaisuutemme jäljet : Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle, s. 29. Gaudeamus, 2015. 937725390. ISBN 9789524953634. Teoksen verkkoversio.
  5. a b Susiluola-keskustelu www.nba.fi. Viitattu 1.4.2017.
  6. Susiluolan merkitys Euroopan arkeologiassa www.nba.fi. Viitattu 1.4.2017.
  7. a b Susiluola www.nba.fi. Viitattu 1.4.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Susiluola.