Kristiinankaupungin keskustaajama

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Puutaloja Kristiinankaupungin ruutukaava-alueella.

Kristiinankaupungin keskustaajama (ruots. Kristinestads centraltätort) on taajama ja Kristiinankaupungin hallinnollinen keskus. Vuoden 2016 lopussa taajamassa oli 2 720 asukasta ja sen maapinta-ala oli 6,20 neliökilometriä[1]. Ennen vuoden 1973 kuntaliitosta Kristiinankaupunkiin kuului vain keskustaajama ja hiukan sitä ympäröiviä haja-asutusalueita.

Kristiinankaupungin keskustaajama sijaitsee Selkämeren itärannalla Kristiinankaupungin pohjoisosassa melko lähellä Närpiön rajaa. Tiukanjoki laskee hiukan ennen kaupunkia Pohjoislahteen, joka muuttuu etelämpänä leveämmäksi Kaupunginlahdeksi. Pohjoislahti ja Kaupunginlahti jakavat keskustaajaman kahteen osaan, jotka on yhdistetty sillalla. Kristiinankaupungin keskustaajaman asuinalueita tai kaupunginosia ovat idässä Itäpuoli ja Högåsen, lännessä puolestaan Leppäsalmi ja Karhusalmi. Taajaman eteläpuolella sijaitsee Korkeasaari. Yksi kaupungin kaduista on nimeltään Kissanpiiskaajankuja, joka on Suomen kolmanneksi kapein katu Rauman Kitukrännin ja Naantalin Kristiinankadun jälkeen.

Keskustaajaman itäpuolella kulkee valtatie 8, jonne keskustaajamasta vie kolme tieyhteyttä. Koilliseen Tiukan suuntaan vievät seututie 662 ja yhdystie 6651, kaakkoon Lålbyn ja Lapväärtin kirkonkylän suuntaan puolestaan vie seututie 663. Seututie 662 jatkuu yhdystienä 6620 ohittaen Kristiinankaupungin keskustaajaman sen pohjois- ja länsipuolelta. Keskustaajamasta on myös tieyhteys pohjoiseen Närpiön Pjelaxiin. Kristiinankaupungin satamaan johti aiemmin rautatie, joka on sittemmin purettu. Rataosuuden pääteasema oli Kristiinankaupungin rautatieasema.

Keskustaajamassa sijaitsee muun muassa Kristiinankaupungin raatihuone, Kristiinankaupungin uusi kirkko, Ulrika Eleonoran kirkko, Selkämeren sairaala, vanhainkoti, useita kouluja, paloasema, satama, hotelli, leirintäalue ja Korkeasaaressa purjehduspaviljonki. Pohjoislahden länsirannalla on lintutorni ja siitä itään Fjärdsgrundin luonnonsuojelualue. Keskustaajaman länsipuolella on Kristiinan voimalaitos, josta lähtee sähkölinjoja kaupungin länsipuolitse jatkuen pohjoisen ja kaakon suuntaan. Kristiinankaupungin ruutukaava-alue valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö[2].

Vuonna 1918 käytiin Kristiinankaupungin taistelu osana Suomen sisällissotaa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]