Reijo Mäki

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Reijo Mäki
Reijo Mäki marraskuussa 2009.
Reijo Mäki marraskuussa 2009.
Syntynyt 12. lokakuuta 1958 (ikä 57)
Siikainen
Ammatit Kirjailija
Kansalaisuus Suomen lippu Suomi
Äidinkieli Suomi
Tyylilajit Jännitys
Esikoisteos Enkelipölyä
(1985)
Tuotannon kieli Suomi
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Reijo Juhani Mäki (s. 12. lokakuuta 1958 Siikainen)[1] on suomalainen kirjailija.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäki valmistui kauppatieteiden maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta 1982 ja työskenteli kirjailijan työn ohella Postipankissa markkinointitehtävissä ennen siirtymistään vapaaksi kirjailijaksi vuonna 1993. Mäen esikoisromaani, dekkari Enkelipölyä, ilmestyi vuonna 1985. Kirjailijan tunnetuin hahmo turkulainen yksityisetsivä Jussi Vares esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1986 Moukanpelissä. Mäen teokset sijoittuvat lähes poikkeuksetta hänen kotikaupunkinsa Turun baareihin ja kaduille.

Vuonna 1992 Mäki sai valtion yksivuotisen taiteilija-apurahan.[2] Mäki sai Suuren Suomalaisen Kirjakerhon tunnustuspalkinnon vuonna 1996.[3]

Mäki on kertonut kantavansa mukanaan kaasuasetta, koska on saanut uhkauksia.[4]

Kirjojen dramatisoinnit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vares-romaaniin Keltainen leski pohjautuva Aleksi Mäkelän ohjaama elokuva Vares – yksityisetsivä sai ensi-iltansa vuonna 2004. Vareksesta on tehty myös elokuva V2 – Jäätynyt enkeli, joka pohjautuu Mäen kirjaan Jäätynyt enkeli. Elokuva sai ensi-iltansa tammikuussa 2007.

Helmikuussa 2010 Solar Films ilmoitti kuvaavansa vuoden 2010 aikana kuusi Mäen Vares-romaaneihin perustuvaa pitkää elokuvaa, joista kaksi ensimmäistä (Vares – Pahan suudelma 2011 sekä Vares – Kaidan tien kulkijat 2011) oli tarkoitus tehdä teatterilevitykseen ja neljä muuta (Vares – Sukkanauhakäärme 2011, Vares – Pimeyden tango 2012, Vares – Uhkapelimerkki 2012 ja Vares – Huhtikuun tytöt 2012) dvd- ja televisiolevitykseen. Teatterilevitykseen valmistuneiden elokuvien ohjaajana toimi Anders Engström ja Vareksen roolissa aloitti Antti Reini, joka korvasi aiemmissa Vares-elokuvissa näytelleen Juha Veijosen. Televisio- ja dvd-levitykseen tarkoitetut elokuvat ohjasi Lauri Törhönen[5]. Solar Films päätti kuitenkin ennen Vares – Pahan suudelman ensi-iltaa laittaa kaikki kuusi elokuvaa teatterilevitykseen ennen DVD-julkaisua.

Vareksen ensiesiintyminen teatterilavoilla tapahtui kesällä 2008 naantalilaisessa Emma-teatterissa, kun ensi-iltansa sai Mäen romaaniin Huhtikuun tytöt perustunut näytelmä Vares, jonka muokkasi näytelmäksi Satu Rasila[6] Näytelmä sai teatterin historian ennätysyleisön[7]. Rasilan dramatisointiin perustuvaa näytelmää on esitetty myös vuonna 2010 Anjalankosken teatterissa[8][9]. Kesällä 2011 ensiesityksensä Emma Teatterissa sai Rasilan käsikirjoittama Vares ja nuoruustango, joka perustuu Mäen romaaniin Nuoruustango.[10]

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaunokirjallinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vares-romaanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muut kirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Novelleja antologioissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • ”Ojalá tulivera mas dinero, my sweet darling José” teoksessa Intohimosta rikokseen (2002)

Novelleja lehdissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rankka päivä muumilaaksossa. Ruumiin kulttuuri 1993:3, s. 23–26.
  • Rakkauden jälkeen. Image 1995/1, s. 78–79.
  • Vares ja joulun ihme, Vappuneekeri 1997, s. 19–21
  • Rotta näyttää hampaitaan, Jussi Vares. Hymy heinäkuu 1997, s. 44–52
  • Kaukolinjakuskin kaunopuheisuus. Satakunnan Kansa 17.10.1998.
  • Satunnainen suojelusenkeli Jussi Vares. Hymy heinäkuu 1999, s. 48–59.
  • Kiirettä pitää konttorissa. Talouselämä nr 24/2000, 22.6.2000.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]