Emma-teatteri

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Emma Teatteri)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Emma-teatterin logo
Muumiesitys menossa Emma-teaterissa vuonna 2010.

Emma-teatteri on teatterirakennus Naantalin Muumimaailmassa Kailon saaressa. Uusi teatterirakennus valmistui vuonna 2005, ja sen on suunnitellut Harri Laine, joka on suunnitellut myös muut Muumimaailman rakennukset. Katetussa teatterissa on 830 istumapaikkaa.[1] Teatterin näyttämö on pyörivä.[2] Muumien käytössä teatteri on Muumimaailman aukioloaikoina, ja illalla se toimii kesäteatterina eli iltateatterina. Teatterissa esiintyy myös tunnettuja suomalaisia viihdetaiteilijoita,[3][1] ja siellä pidetään osa Naantalin musiikkijuhlien konserteista. Teatterin yhteydessä on myös teatteriravintola. Emma-teatterilla on ollut merkittävä vaikutus Naantalin kesäturismiin ja rannan ravintoloille[4].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muumimaailman operatiivisen johtajan Tomi Lohikosken mukaan Muumimaailma halusi kehittää matkailukohteen teatteritarjontaa ja hiipunutta iltaelämää, ja ehdotti yhteistyötä Linnateatterin kanssa uusittuun Emma-teatteriin kesäksi 2005. Linnateatterin johtaja Mikko Kouki oli heti innostunut yhteistyöstä ja sanoi sen hyödyntävän koko alueen osaamista ja siitä saatua synergiaa. Kahtena edellisenä kesänä Linnateatteri oli toteuttanut kesäteatteriesityksensä Turussa sijaitsevan Aboa Vetus & Ars Nova -museoiden pihalla, ja jatkoi esityksiä myös siellä Emma Teatterin lisäksi. Ensimmäiseksi kesäksi katsojatavoite asetettiin 20 000 katsojaan. Vuonna 2003 Linnateatterin kokonaiskatsojamäärä oli vajaat 40 000, joten lisäys olisi suuri. Muumimaailmassa vieraili vuonna 2003 210 000 ihmistä. Linnateatteri solmi ensin yksivuotisen sopimuksen Muumimaailman kanssa. Emma Teatterissa esitetty ensimmäinen Linnateatterin näytelmä Kultaranta - komedia tasavallan presidenteistä kautta aikojen sai ensi-iltansa 11. kesäkuuta 2005. Samana vuonna Muumimaailman omana teatterituotantona nähtiin kaksi esitystä päivittäin: Tove Janssonin tarina, Muumit teatterissa, siitä, miten muumit löysivät teatterin[1] sekä Muumipeikko ja Primadonna. Osa esityksistä oli ruotsinkielisiä ja muutamat myös viitotulla puheella.[3] 4. kesäkuuta Emma-teatterissa esiintyi lähes täydelle katsomolle suomalainen bluesyhtye SF-Blues, jossa soittivat tuolloin Pepe Ahlqvist, Heikki Silvennoinen, Janne Rajala ja Jani Auvinen sekä vierailijoina Jukka Tolonen ja Mikko Kuustonen.[5]

Kesäkuussa 2006 Emma-teatterissa järjestettiin Jukka Haaviston juontama SOS-lapsikylän hyväksi pidetty hyväntekeväisyyskonsertti, jossa esiintyi Swing-yhtye Swing Gentlemen kokoonpanolla Pentti Lasanen, Antti Sarpila, Kari Sarpila, Risto Salmi, Seppo Aalto, Matti Aalto, Kaj Kerke ja Keith Hall.[6]

Linnateatterin Emma-teatteriin tuottamien komedianäytelmien ohjelmistopolitiikka oli määrätietoisen johdonmukaista. Neljä-kolme näyttelijää esitti kymmeniä rooleja pikakelauskomedian konseptissa.[7][2] Syksyllä 2013 uutisoitiin, että Muumimaailma lopettaa yhteistyönsä Linnateatterin kanssa, koska se haluaa kehittää Emma-teatteri-nimestä brändin ja etsiä uutta suuntaa sille. Linnateatteri otti yhteistyön loppumisen hämmentyneenä vastaan ja se kosketti sitä myös taloudellisesti. Linnateatteri tuotti kesänäytelmiä Emmaan yhdeksän vuoden ajan.[8]

Emma-teatteri ja Turun kaupunginteatteri aloittivat kolmivuotisen yhteistyönsä kesällä 2015. Ajoitus uudelle yhteistyölle oli kaupunginteatterin kannalta erinomainen, sillä kaupunginteatterin teatteritalo on peruskorjauksessa vuosina 2014–2017 ja kaupunginteatteri joutuu sen aikaa toimimaan väistötiloissa. Yhteistyö oli oikeastaan paluu juurille, sillä Emma-teatterin ensimmäisenä toimintavuonna Linnateatterin johdossa olivat Arto Valkama ja Mikko Kouki, jotka nyt ovat Turun kaupunginteatterin johdossa. Myös Satu Rasila oli tuolloin käsikirjoittajana.[9] Yhteistyö Emma-teatterin kanssa lähti hyvin käyntiin, sillä Turun kaupunginteatterin vuoden 2015 katsojista (101 932) lähes neljännes tuli sen katsotuimmasta näytelmästä Emma-teatterissa esitetystä Hockey Nightista 23 716 katsojalla.[10]

Kesäteatterin näytelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2005[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kultaranta – komedia tasavallan presidenteistä kautta aikojen
Linnateatteri
Kantaesitetys Emma-teatteri 11. kesäkuuta.[1]

Esityksessä käydään Suomen presidenttien kautta läpi Suomen historiaa. Esityksen tyylilajina oli Linnateatterin aikaisempien kesäteatteriesityksien tapaan hersyvä komediallisuus ja camp-henkisyys.[1]

2006[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

B. Virtanen
Linnateatteri
Kantaesitetys Emma-teatteri 2. kesäkuuta.[11]

2007[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun ja Naantalin Seudun Puhelinluettelo

2008[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vares & Huhtikuun tytöt
Linnateatteri
Kantaesitetys Emma-teatteri 3. kesäkuuta.[7]
Katsojamäärä 33 000[4]

Näytelmä perustuu Reijo Mäen vuoden 2004 Vares-kirjaan Huhtikuun tytöt.[7] Näytelmä on ensimmäinen teatterisovitus Vareksesta.[12] Esityksessä Vares selvittää 16 vuotta vanhaa kolmoiskatoamista. Esityksessä on myös paljon hahmoista syntyvää tilannehuumoria. Turun Sanomien Toni Lehtinen antaa kritiikissään positiivisen arvion näytelmästä. Hän kiittelee Satu Rasilan dramatisointia, jossa hän on onnistunut vangitsemaan Vares-hahmon inhimillisimmät piirteet ja pitää etenkin Kari-Pekka Toivosen roolisuoritusta Vareksena nappisuorituksena. Myös muut näyttelijäsuoritukset saivat enimmäkseen kiitosta ja lavastusta pidettiin onnistuneimpana tähän asti.[7]

2009[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viivi ja Wagner
Linnateatteri
Kantaesitetys Emma-teatteri 27. toukokuuta.[4]
Katsojamäärä 23 500[13]

2010[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seitsemän Veljestä

2011[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vares & Nuoruustango
Linnateatteri
Kantaesitetys Emma-teatteri 27. toukokuuta.[14]

Näytelmä perustuu Reijo Mäen vuoden 2005 Vares-kirjaan Nuoruustango. Suuren määrän henkilöhahmoja ja tapahtumia sisältävässä näytelmässä on dekkaria, puskateatteria, äijämäistä huumoria ja romantiikkaa. Turun Sanomien Annina Karhu antoi näytelmästä positiivisen kritiikin, jossa hän muun muassa piti esitystä viihdyttävänä, hyvin rytmitettynä, näyttelijäsuorituksia onnistuineina ja Mäen alkuperäisteoksen henkeä ja huumoria esityksessä vahvasti läsnä olevana. Myös lavasteita pidettiin onnistuneina.[14]

2012[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kekkonen - Syntymästä kuolemattomuuteen
Linnateatteri
Kantaesitetys Emma-teatteri 31. toukokuuta.[2]
Katsojamäärä 25 500[15]

Näytelmä käsittelee kronologisesti Suomen tasavallan presidentti Urho Kekkosen elämää. Näytelmä on historiallinen kertomus, jossa on stand-up-henkinen komiikka. Parkkisen näytelmistä Kekkonen muistuttaa eniten Stand up, Jesus! -näytelmää, joka kantaesitettiin Turun kaupunginteatterissa vuonna 2003. Turun Sanomien Annina Karhu antoi kritiikissään positiivisen arvion.[2]

2013[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vetämättömät – Balladi villistä länsi-Suomesta
Linnateatteri
Kantaesitetys Emma-teatteri 28. toukokuuta.[16]

  • näyttelijät: Jussi Lampi, Miska Kaukonen, Santtu Karvonen ja Sarina Röhr
  • käsikirjoitus: Mikko Koivusalo
  • ohjaus: Kari-Pekka Toivonen
  • lavastus: Markus Tsokkinen
  • puvustus: Tiina Valkama
  • valot: Esa Näykki
  • äänet: Jussi Vuola
  • maskeeraus ja peruukit: Minna Pilvinen
  • koreografia: Oula Kitti

Näytelmä parodioi western-lajityyppiä.[16]

2014[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi - Hulluu touhuu!
Rakastajat-teatteri
Kantaesitetys Emma-teatteri 28. toukokuuta.[17]

Näytelmä on komedia suomalaisuudesta. Turun Sanomien Irmeli Haapanen antoi kritiikissään enimmäkseen negatiivisen arvion näytelmästä, pitäen sitä muun muassa kliseisenä ja suurimpana ongelma sitä, että siinä ei oikein päästä pintaa syvemmälle.[17]

2015[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hockey Night
Turun kaupunginteatteri
Kantaesitetys Emma-teatteri 28. toukokuuta.[18]
Katsojamäärä 23 716[10]

Hockey Night on jääkiekkoa käsittelevä komedia, joka koostuu sketseistä, jotka perustuvat parodiaan ja joissa roolihahmot vaihtuvat lennossa.[18] Antero Mertaranta tekee näytelmässä näyttelijä depyyttinsä. Turun Palloseura toimi näytelmän yhteistyötahona.[9] Turun Sanomien Irmeli Haapanen antoi kritiikissään näytelmästä positiivisen arvion ja kiitteli näyttelysuorituksia, mutta piti esitystä kuitenkin sketsien suhteen epätasaisena ja vain muutamaa sketsiä sellaisena, joissa alkuideaa oli jalostettu pelkästä vitsistä kunnon teatterilliseksi meiningiksi.[18]

2016[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnan Juhlat
Turun kaupunginteatteri
Kantaesitetys Emma-teatteri 26. toukokuuta.[19]

Komedia itsenäisyyspäivän vastaanotosta.[19]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Haapanen, Irmeli: Linnateatteri levittäytyy Naantaliin (ISSN: 0356-133X) ts.fi (Turun Sanomat -sanomalehden verkkojulkaisu). 12.11.2004. Turku: Turun Sanomat Oy. Viitattu 21.5.2016.
  2. a b c d Karhu, Annina: Stand-up-muotokuva Kekkosesta (ISSN: 0356-133X) ts.fi (Turun Sanomat -sanomalehden verkkojulkaisu). 2.6.2012. Turku: Turun Sanomat Oy. Viitattu 21.5.2016.
  3. a b Muumimaailman uutuutena teatteri (ISSN: 0356-133X) ts.fi (Turun Sanomat -sanomalehden verkkojulkaisu). 6.6.2005. Turku: Turun Sanomat Oy. Viitattu 21.5.2016.
  4. a b c Monto, Riitta: Pirjo Lonka ja Miska Kaukonen syventyvät naisen ja sian yhteiseloon (ISSN: 0356-133X) ts.fi (Turun Sanomat -sanomalehden verkkojulkaisu). 19.11.2008. Turku: Turun Sanomat Oy. Viitattu 21.5.2016.
  5. Wallenius, Jarmo: Suomi-bluesin rautakourien sanoma meni perille (ISSN: 0356-133X) ts.fi (Turun Sanomat -sanomalehden verkkojulkaisu). 6.7.2005. Turku: Turun Sanomat Oy. Viitattu 21.5.2016.
  6. Swingiä SOS-lapsikylän hyväksi (ISSN: 0356-133X) ts.fi (Turun Sanomat -sanomalehden verkkojulkaisu). 12.6.2006. Turku: Turun Sanomat Oy. Viitattu 21.5.2016.
  7. a b c d Lehtinen, Toni: Dekkari selvittää rikoksia ja päätään (ISSN: 0356-133X) ts.fi (Turun Sanomat -sanomalehden verkkojulkaisu). 5.6.2008. Turku: Turun Sanomat Oy. Viitattu 22.5.2016.
  8. Emma ja Linnateatteri erosivat (ISSN: 0356-133X) ts.fi (Turun Sanomat -sanomalehden verkkojulkaisu). 19.9.2013. Turku: Turun Sanomat Oy. Viitattu 22.5.2016.
  9. a b Haapanen, Irmeli: Mertaranta toteuttaa unelmaansa lätkäkomediassa (ISSN: 0356-133X) ts.fi (Turun Sanomat -sanomalehden verkkojulkaisu). 8.1.2015. Turku: Turun Sanomat Oy. Viitattu 22.5.2016.
  10. a b Turun Kaupunginteatterissa yli 100 000 katsojaa viime vuonna (ISSN: 0356-133X) ts.fi (Turun Sanomat -sanomalehden verkkojulkaisu). 12.1.2016. Turku: Turun Sanomat Oy. Viitattu 21.5.2016.
  11. B. Virtanen nousee näyttämölle (ISSN: 0356-133X) ts.fi (Turun Sanomat -sanomalehden verkkojulkaisu). 16.1.2006. Turku: Turun Sanomat Oy. Viitattu 21.5.2016.
  12. Karhu, Tuomo: Urbaani maalaiskomedia rikosmausteilla (ISSN: 0356-133X) ts.fi (Turun Sanomat -sanomalehden verkkojulkaisu). 22.12.2007. Turku: Turun Sanomat Oy. Viitattu 21.5.2016.
  13. Muumimaailmalla onnistunut kesäkausi. Naantalin–Raision kaupunkiuutiset, 26.8.2009, 16. vsk, nro 29, s. 2. Naantali: Kaupunkiuutiset.
  14. a b Karhu, Annina: Ehtaa Varesta koomisella kesäteatterihöystöllä (ISSN: 0356-133X) ts.fi (Turun Sanomat -sanomalehden verkkojulkaisu). 29.5.2011. Turku: Turun Sanomat Oy. Viitattu 21.5.2016.
  15. Muumimaailmassa yli 200 000 kävijää (ISSN: 0356-133X) ts.fi (Turun Sanomat -sanomalehden verkkojulkaisu). 10.9.2012. Turku: Turun Sanomat Oy. Viitattu 21.5.2016.
  16. a b Karhu, Annina: Standardit täyttävä länkkäriparodia (ISSN: 0356-133X) ts.fi (Turun Sanomat -sanomalehden verkkojulkaisu). 1.6.2013. Turku: Turun Sanomat Oy. Viitattu 21.5.2016.
  17. a b Haapanen, Irmeli: Kliseiden kavalkadi (ISSN: 0356-133X) ts.fi (Turun Sanomat -sanomalehden verkkojulkaisu). 30.5.2014. Turku: Turun Sanomat Oy. Viitattu 21.5.2016.
  18. a b c Haapanen, Irmeli: Hyväntuulista hockeyhömppää (ISSN: 0356-133X) ts.fi (Turun Sanomat -sanomalehden verkkojulkaisu). 30.5.2015. Turku: Turun Sanomat Oy. Viitattu 22.5.2016.
  19. a b Haapanen, Irmeli: Linnan juhlat kesäteatterin lavalla Naantalissa (ISSN: 0356-133X) ts.fi (Turun Sanomat -sanomalehden verkkojulkaisu). 7.1.2016. Turku: Turun Sanomat Oy. Viitattu 22.5.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]