Kiukainen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kiukainen
Kiukais
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Eura
Kiukainen.vaakuna.svg Kiukainen.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°12′25″N, 022°05′00″E
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Satakunnan maakunta
Seutukunta Rauman seutukunta
Perustettu 1872
Liitetty 2009
– liitoskunnat Eura
Kiukainen
– syntynyt kunta Eura
Pinta-ala 150,38 km² [1]
(1.1.2008)
– maa 149,86 km²
– sisävesi 0,52 km²
Väkiluku 3 290  [2]
(31.12.2008)
väestötiheys 21,95 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma 2007 [3]
– 0–14-v. 16,1 %
– 15–64-v. 62,0 %
– yli 64-v. 21,9 %
Kiukaisten kirkko on Kiukaisten keskustaajaman Eurakosken maamerkki.
Toinen Kiukaisten taajamista on Panelia.
Kuninkaanhauta Paneliassa on pohjoismaiden suurin pronssikautinen röykkiöhauta.

Kiukainen (ruots. Kiukais) on entinen kunta Satakunnan maakunnassa. Kunnassa asui 3 290 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala oli 150,38 km2, josta 0,52 km2 oli vesistöjä.[1] Väestötiheys oli 21,95 asukasta/km2. Vuoden 2009 alussa Kiukainen liitettiin Euran kuntaan.

Kunnassa oli kaksi keskustaajamaa, Eurakoski ja Panelia, joista ensin mainittu oli hallinnollinen keskus. Vuonna 2009 Eurakoskella oli 1 644 ja Paneliassa 1 586 asukasta.[4] Kiukaisten naapurikunnat ennen kunnan lakkauttamista olivat Eura, Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Köyliö ja Nakkila. Eurakoskelta on sekä Euran että Harjavallan keskustaajamiin matkaa noin 11 kilometriä.

Kiukaisten maisemakuva on hyvin tasainen eikä entisen kunnan alueella ole yhtäkään järveä. Huomattavin suo on Paneliansuo lännessä Eurajoen kunnan rajalla. Säkylästä Kiukaisiin ulottuu matalahko harjujakso, joka on soranoton vuoksi kuitenkin suurimmaksi osaksi hävinnyt. Kiukaisten kautta virtaa Säkylän Pyhäjärvestä alkunsa saava Eurajoki, johon yhtyy kirkonkylässä Köyliönjärvestä lähtevä Köyliönjoki. Jokien vedenlaatu oli niihin puhdistamattomina laskettujen jätevesien vuoksi 1960- ja 1970-luvuilla varsin huono, mutta se on myöhemmin parantunut.[5]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiukainen sijaitsee valtateiden 2, 8 ja 12 muodostaman kolmion sisällä, mutta yksikään niistä ei kulje Kiukaisten alueella. Entisen kunnan kautta kulkevat Rauman rata ja kantatie 43 Harjavallasta Uuteenkaupunkiin. Kiukaisten rautatieasema sijaitsee Eurakoskella ja myös Paneliassa on oma oma asemansa. Henkilöliikenne Kokemäen ja Rauman välillä on lakkautettu vuonna 1988 ja nykyisin rataosalla liikennöi vain tavarajunia. Rauman radasta erkani Kiukaisten rautatieasemalla lakkautettu 18 kilometrin pituinen sivuraide Säkylään.[6]

Etäisyyksiä Kiukaisista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiukainen sai nimensä poikkeuksellisen suurista esihistoriallisista kiviröykkiöhaudoista, kiukaista. Kiukaat ovat niin yleisiä ja näkyviä, että ne kuuluvat olennaisena osana Kiukaisten maalaismaisemaan. Pohjoismaiden suurin pronssikauden röykkiöhauta Kuninkaanhauta sijaitsee kunnan alueella Paneliassa. Hauta on kuvattu myös Kiukaisten vaakunassa. Vanhimmat Kiukaisista tehdyt arkeologiset löydökset ovat peräisin kivikauden loppuajalta. Näiden perusteella aikakautta kutsutaan nimellä Kiukaisten kulttuuri.[5]

Kiukaisten vanhin asutusalue on Panelian kylä, joka on syntynyt jo kivikaudella. Vanhimpiin kuuluu myös Harolan kylä, jonne piispa Henrikin surmaajan Lallin kerrotaan paenneen tekonsa jälkeen. Vuoden 1540 maakirjan mukaan Kiukaisten yhdeksässä henkikirjakylässä oli yhteensä 42 taloa. Vuonna 1749 Kiukaisten asukasluku oli 643, vuonna 1845 asukkaita oli 2 611 ja vuonna 1900 asukasluku oli noussut 3 831:een. Kiukaisissa toimitettiin isojako vuosina 1777–1786, minkä jälkeen alkoi syntyä runsaasti torppariasutusta. Vuonna 1805 pitäjässä oli 110 torppaa ja vuonna 1845 jo parisataa.[5]

Kiukainen kuului alun perin Euraan. Pitäjän ensimmäinen kirkko oli Paneliaan 1600-luvun lopulla rakennettu rukoushuone, joka tuhoutui isonvihan aikana vuonna 1714. Ensimmäinen kappeliseurakunnan varsinainen kirkko rakennettiin vuonna 1725 ja ensimmäinen oma pappi saatiin Kiukaisiin vuonna 1728. 1840-luvulla heräsi ajatus Kiukaisten muodostamisesta omaksi seurakunnakseen, mikä toteutui vuonna 1897. Kiukaisten ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa Köylypolven kylässä vuonna 1878 ja kunnallinen kirjasto vuonna 1884. Kunnan vanhin rahalaitos oli vuonna 1913 perustettu säästöpankki. Kansallis-Osake-Pankki avasi konttorinsa Kiukaisten kirkonkylässä vuonna 1919. Kiukaisten yhteiskoulu perustettiin vuonna 1956.[5] Kiukaisiin asutettiin jatkosodan jälkeen Räisälän siirtoväkeä.[7]

Kiukaisten vaakunan suunnitteli Gustaf von Numers ja se vahvistettiin vuonna 1950.[8] Kiukasissa sijaitsee kaksi kirkkoa, Kiukaisten kirkko on valmistunut 1761 ja se uusittiin vuonna 1846. Panelian kirkko oli alkujaan rukoushuone, joka valmistui vuonna 1909.

Kiukaisten kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eurakoski, Harola, Hiukko, Köylypolvi, Laihia, Laukola, Mäkelä, Panelia as, Panelia, Peltomaa, Rahvola, Saarenmaa ja Vaani.

Tunnettuja Kiukaisissa syntyneitä tai vaikuttaneita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  2. a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 1.1.2009.
  4. Euran keskustan osayleiskaava (s. 21). Euran kunta, 31.1.2014. Viitattu 13.4.2014.
  5. a b c d Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 3: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 360–365. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1970.
  6. Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 132. Helsinki: Karttakeskus, 2010.
  7. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Helsinki: Otava, 1950.
  8. Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 161. Otava 1979, Helsinki.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.