Seututie 204

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Seututie 204
Turunväylä, Säkyläntie, ohikulkutie
Seututie 204 Säkylän ja Pöytyän rajalla.
Seututie 204 Säkylän ja Pöytyän rajalla.
Maa Suomi
Tieluokka Seututie
Omistaja Suomen valtio
Tienpitäjä Väylävirasto
Pituus 71 km
Alkupiste Lieto as.
Reitti Turku (3 km)
Aura (15 km)
Pöytyä (17 km)
Säkylä (43 km)
Eura (66 km)
Päätepiste Eura, valtatien 12 liittymä (71 km)
Päällyste asfaltti
Kaistaluku kaksikaistainen
Huomautuksia Suurimmalla osalla tiestä 100 km/h nopeusrajoitus

Seututie 204 kulkee Liedon asemalta valtatieltä 9 Pyhäjärven itäpuolitse Pöytyän Yläneen ja Säkylän kautta Euraan valtatielle 12. Tie kulkee myös Turun kaupungin sekä Auran kunnan alueella. Tie on seututieksi varsin leveä 100 km/h nopeusrajoituksineen. Tien pituus on 71 kilometriä. Seututie 204 muodostaa valtatien 9 (Turku-Lieto as), kantatien 43 (Eura-Harjavalta) ja valtatien 2 (Harjavalta - Pori) kanssa sujuvan vaihtoehtoisreitin Turun ja Porin välille.[1]

Tien kanssa risteää useita seutu- ja yhdysteitä.

Tien varrella on Kuhankuonon retkeilyreitistö.

Julkinen liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turusta Säkylän ja Euran kautta Poriin sekä päinvastoin kulkee päivittäin Onnibusin F21-linjan pikavuoroja 1-2 vuoroa suuntaansa. Fölin bussit linjoilla 21 ja 23 kulkevat seututien 204 kautta Tortinmäelle ja kesäaikaan myös Kuhankuonon edustalle.[2][3]

Reitti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seututie 204 kulkee seuraavien kuntien kautta: Lieto - Turku - Aura - Pöytyä - Säkylä - Eura [4]

Seututie 204 kulkee seuraavien maakuntien kautta: Varsinais-Suomi - Satakunta

Liikennemäärät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tien alkupäässä, valtatien 9 liittymässä tiellä kulkee 3600 ajoneuvoa vuorokaudessa. Säkylässä sijaitsevaan seututien 213 liittymään asti liikennemäärät vaihtelevat tasaisesti 2600 ja 3600 ajoneuvon välillä. Säkylän kirkonkylän itäpuolella liikennemäärät nousevat 5500 ajoneuvoon asti, kunnes Euraa kohti kulkiessa tien liikennemäärät tippuvat alimmillaan 3100 ajoneuvoon vuorokaudessa.[4]

Raskasta liikennettä tiellä on tieluokkaansa verraten paikoittain runsaasti. Enimmillään raskasta liikennettä kulkee Säkylässä, missä tiellä kulkee yli 630 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Alimmillaan raskaan liikenteen määrä on aivan tien alkupäässä, missä raskaan liikenteen määrä tippuu 180 ajoneuvoon vuorokaudessa.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen nykyisen seututien 204 linjaa pohjustava tieosuus valmistui Paattisten ja Yläneen Rannanmäellä sijaitsevan Yläneen-Riihikosken maantien risteyskohdan välille 1930-luvun lopulla. Osuus oli jatketta silloiselle tien alkuperäiselle linjaukselle, joka kulki nykyistä Paattistentietä pitkin Paattisten kirkonkylän ohitse Turun Maariaan. Myös Yläneeltä Säkylään rakennettiin 1940-luvun alussa kapeahko maantie, jonka linjaus kulkee edelleenkin uusimman tielinjauksen molemmin puolin muun muassa Tervasmäentien ja vanhan turuntien nimillä.[5][6]

Jo 1950-luvulla oli suunniteltu paremman maantieyhteyden toteuttamista Yläneeltä Säkylän kautta Euraan. Ennen uutta maantieyhteyttä muun muassa Euran ja Säkylän välinen tieyhteys kulki nykyistä rantatietä pitkin. Hanketta alettiin kuitenkin käytännössä toteuttaa vasta noin vuosikymmen myöhemmin, sillä 1950-luvulla suuret julkisesti toteutetut tiehankkeet keskittyivät Lapin läänissä jälleenrakennuksen yhteydessä toteutettuihin tiehankkeisiin. Ajan kuluessa teiden rakentamisen painopiste siirtyi kuitenkin Etelä-Suomeen, jonka seurauksena vuonna 1966 oli silloisen Turun ja Säkylän välisen maantien tienoikaisuhanke päässyt jo rakentamisvaiheeseensa.[7]

Etelä-satakunnan suurinta tienoikaisuhanketta oli jo alettu rakentamaan Turun ja Säkylän väliselle tieosuudelle vuonna 1966. Tiehanke toteutettiin talviaikaisina työllisyystöinä. Hankkeen rakentaminen eteni nopeasti, ja vuoteen 1967 mennessä uutta tietä oli avattu jo Säkylän Vahoniemen tienoille asti, hieman nykyisen Varsinais-Suomen ja Satakunnan välisen maakuntarajan pohjoispuolelle. Pohjustustyöt olivat edenneet jo lähelle Nummiojan kylää. Valtion samaisen vuoden 626 miljoonan markan suuruisesta, teiden uudistushankkeisiin suunnatuista määrärahoista sai Turun-Säkylän tiehanke osakseen yli miljoona markkaa.[8][9]

Vuoden 1968 alussa tien rakentaminen eteni syvemmälle Säkylään. Tietä jatkettiin eteenpäin kohti Pyhäjokea, tarkalleenottaen kohti "Huovinrinteelle vievän tien risteystä", joka on nykyään seututeiden 204 ja 213 välinen liittymä. Tällöin vahvistui myös tiesuunnitelma, jossa todettiin Pyhäjoelta tulevan tien kulkevan Säkylän kirkonkylän itäpuolen, silloisen Sivarinkujan puolivälin ja Karhusuon kautta Euraan.[10]

Vuonna 1970 olivat valmiita kaikki tieoikaisut maakunnanrajan ja Euran välillä. Samana vuonna tien varteen valmistui myös kuivaksi sillaksi kutsuttu seututeiden 204 ja 212 välinen eritasoliittymä.[11] Nykyinen tielinjaus valmistui kokonaisuudessaan, kun viimeinen osuus nykyiseltä Paattisten liittymältä valtatien 9 moottoritieliittymään Liedon asemanseudulle valmistui 1980-luvun alussa.[12]

Säkylän keskustan tieosuudella sijaitseva rumpalipoikain patsasta ympäröivä kiertoliittymä valmistui marraskuussa 2013.[13]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Matti Grönroos: Seututie 204. Matti Grönroos, 2020.
  2. Fölin liikenne Kuhankuonolle Kurjenrahkan kansallispuistoon foli.fi. Föli. Viitattu 6.1.2023.
  3. Onnibusin ja kumppanien reittikartta onnibus.com. 22.4.2024. Onnibus.com Oy. Viitattu 22.4.2024.
  4. a b c Tieliikenteen liikennemäärät 2012-2021 paikkatieto.vaylapilvi.fi. 2021. Väylävirasto. Viitattu 11.2.2023.
  5. Seututie 204 mattigronroos.fi. 9.6.2023. Matti Grönroos. Viitattu 22.4.2024.
  6. Tervasmäentie ja Vanha Turuntie kartalla google.com/maps. 2024. Google. Viitattu 22.4.2024.
  7. Mattila-Lonka, Pia: Säkylän historia III, s. 317-318. Säkylän kunta ja Säkylän-Köyliön seurakunta, 2022. ISBN 978-952-99490-2-1.
  8. Aimo pöhinää teilla.blogspot.com. 26.12.2017. Matti Grönroos. Viitattu 22.4.2024.
  9. Mattila-Lonka, Pia: Säkylän historia III, s. 318. Säkylän kunta ja Säkylän-Köyliön seurakunta, 2022. ISBN 978-952-99490-2-1.
  10. Mattila-Lonka, Pia: Säkylän historia III, s. 318. Säkylän kunta ja Säkylän-Köyliön seurakunta, 2022. ISBN 978-952-99490-2-1.
  11. Mattila-Lonka, Pia: Säkylän historia III, s. 318-319. Säkylän kunta ja Säkylän-Köyliön seurakunta, 2022. ISBN 978-952-99490-2-1.
  12. Seututie 204 mattigronroos.fi. 9.6.2023. Matti Grönroos. Viitattu 22.4.2024.
  13. Rumpalit alkoivat isännöidä Säkylän uutta kiertoliittymää ts.fi. 28.11.2013. Turun Sanomat. Viitattu 22.4.2024.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]