Euran keskustaajama

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Euran keskustaajama
(tilastollisena taajamana 2014 Euran kirkonkylä)

Euran keskustaajama

Koordinaatit: 61°7.8′N, 22°8.156′E

Valtio Suomi
Maakunta Satakunta
Kunta Eura
Säkylä
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi kunnan keskustaajama
Pinta-ala  (9.4.2013)
 – Kokonaispinta-ala 20,8 [1] km²
 – Maa 20,58 [1] km²
 – Sisävesi 0,24 [1] km² 
Väkiluku (31.12.2011)  ([2]) 6 587
 – Tiheys 320 as./km²












Euran keskustaajama (tilastollisena taajamana vuonna 2014 Euran kirkonkylä) on Säkylän Pyhäjärven pohjoisrannalla ja Eurajoen varressa sijaitseva Euran kunnan keskustaajama. Taajaman väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 6 587 asukasta.[2] Taajama ulottuu kahden kunnan alueelle: sen asukkaista 6 452 asui Eurassa ja 135 Säkylän puolella.[3]

Keskustaajama[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osa-alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen taajaman (2016) osa-alueita ovat Kuurnamäen-, Sorkkisten-, Pappilan-, Kirkonkylän kylän alueella Kuurnamäen kulma, Eurajoen varsi, Kirkonkylänmäki, Nikkari, Maasilta, Isovaheen- ja Vähävaheen kylien alueella Vahenoja, Virkala, Paasnummi, Isovahe ja Tolppamäki, Kauttuan kylän alueella Kirkkovainio, Luistari, Kauttuanmäki, Kiiskinmäki, Lohiluoma ja Rannankulma sekä Säkylän Iso-Säkylän kylällä Satara ja Luvalahti.[4]

Muotoutuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Euran kirkonkylä
Pääartikkeli: Kauttuan kylä

Euran keskustaajaman historiaa ennen sen nykyistä muotoutumista käsitellään Kirkonkylän ja Kauttuan kylien artikkeleissa.

Euran keskustaajaman alue on laajentunut ja kasvanut väkimäärältään viimeisten vuosikymmenten aikana. Vielä 1950-luvulla Euraa voidaan pitää kyläraittina, joka seurasi Kauttuaa ja Kiukaista yhdistävän tien vartta. Keskittyminen alkoi, kun kunnantalo ja posti siirtyivät 1960-luvulla pappilan ja kirkon väliin. Ensimmäinen liikekeskus kaavoitettiin Eurajoen länsipuolelle kirkon ja Ahmasojan väliin. Myöhemmin uusia liikekeskuksia rakennettiin Eurajoen itäpuolelle. Aluksi syntyivät Euran ja Kauttuan erilliset taajamat, jotka ovat sittemmin yhdistyneet keskustaajamaksi.[5][6]

Maatalouteen kuulumattomien työntekijöiden asuinalueita rakennettiin 1950-luvulla kirkon itäpuolella sijaitsevaan Kirkonkylän Kirkonkylänmäkeen, Isovaheen Virkalaan sekä Kauttuan kylän Paasnummen eteläosiin, Kirkkovainioon ja Luistariin. Myös Kuurnamäen kylässä alkoi silloin talojen rakentaminen. Tämän jälkeen 1960- ja 1970-luvuilla rakentamisen pääpaino oli Isovaheen kylässä Vahenojalla, Isovaheella ja Tolppamäessä, Vähävaheen kylässä Paasnummella ja Kauttuan kylässä Kirkkovainiolla, Luistarissa ja Kiiskimäessä. 1980-luvulla rakennettiin Isovaheen- ja Vähävaheen kylissä Vaheenojan seutujen pelloille, jolloin myös kaupallinen keskusta siirtyi Eurajoen yli sinne. Myös Kirkkovainion seutua Vähävaheen puolella alettiin silloin rakentaa.[5][6][7][8][9][10][11][12][13]

Säkylän kunnassa Iso-Säkylän kylässä sijaitsee Euran rajaa vasten Luvalahden kulmakunta, jossa rakennettiin 1950- ja 1960-luvulla Pyhäjärven rantaan pientä erillistä taajamaa. Kun Kiiskinmäkeen kaavoitettiin laaja asuinalue, yhdistyivät Luvalahden alue Kauttuan taajamaan, joka muodostui edellä kerrotulla tavalla Kauttuan kylän alueelle. Kun Kauttuan kylän asuinalueet saavuttivat Euran taajaman reuna-alueet 1990- ja 2000-luvuilla, voidaan sielläkin ruveta puhumaan Euran keskustaajamasta.[8][9][10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Tietopalvelu Liiteri (vaatii kirjautumisen), SyKe & Sito,, katsottu 9.3.2016
  2. a b Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2011 8.2.2013. Tilastokeskus. Viitattu 22.3.2013.
  3. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2011 8.2.2013. Tilastokeskus. Viitattu 22.3.2013.
  4. Kansalaisen karttapaikka: Euran keskustaajama (sijainti kartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 9.3.2016.
  5. a b Vanhat painetut kartat: Peruskartta 1:20 000. 1134 08 Eura. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1962. Kartta Vanhat painetut kartat-palvelussa (JPG) (viitattu 9.3.2016)
  6. a b Vanhat painetut kartat: Peruskartta 1:20 000. 1134 08 Eura. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1978. Kartta Vanhat painetut kartat-palvelussa (JPG) (viitattu 9.3.2016)
  7. Vanhat painetut kartat: Peruskartta 1:20 000. 1134 08 Eura. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1985. Kartta Vanhat painetut kartat-palvelussa (JPG) (viitattu 9.3.2016)
  8. a b Vanhat painetut kartat: Peruskartta 1:20 000. 1134 07 Kauttua. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1962. Kartta Vanhat painetut kartat-palvelussa (JPG) (viitattu 9.3.2016)
  9. a b Vanhat painetut kartat: Peruskartta 1:20 000. 1134 07 Kauttua. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1978. Kartta Vanhat painetut kartat-palvelussa (JPG) (viitattu 9.3.2016)
  10. a b Vanhat painetut kartat: Peruskartta 1:20 000. 1134 07 Kauttua. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1985. Kartta Vanhat painetut kartat-palvelussa (JPG) (viitattu 9.3.2016)
  11. Vanhat painetut kartat: Peruskartta 1:20 000. 1134 05 Kiukainen. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1962. Kartta Vanhat painetut kartat-palvelussa (JPG) (viitattu 9.3.2016)
  12. Vanhat painetut kartat: Peruskartta 1:20 000. 1134 05 Kiukainen. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1978. Kartta Vanhat painetut kartat-palvelussa (JPG) (viitattu 9.3.2016)
  13. Vanhat painetut kartat: Peruskartta 1:20 000. 1134 05 Kiukainen. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1985. Kartta Vanhat painetut kartat-palvelussa (JPG) (viitattu 9.3.2016)