Vanhakylä (Ulvila)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vanhakylä
Gammalby
Kaupunki Ulvila
Väkiluku 4 326 [1] (31.12.2015)
Osa-alueet Mynsteri
Postinumerot 28450

Vanhakylä eli Vanha-Ulvila on taajama Ulvilassa. Se sijaitsee Kokemäenjoen pohjoispuolella, ja muodostaa Ulvilan keskustaajaman itäisen osan. Ulvilan kirkon ympäristö, johon Ulvilan kirkon ohella kuuluvat Ulvilan Pappilat, Saaren ja Isonkartanon kartanot, Trumetarin tila ja Liikistön muinaismuistoalue, on kulttuuriympäristönä merkittävä ja kuuluu Museoviraston vuonna 2009 määrittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.[2]

Ulvilan kirkon tienoosta käytetään nimitystä Kirkonseutu. Kirkonseutu on pääasiassa maaseutumaista aluetta, mutta siellä sijaitsee Mynsterin asuinalue, jossa on muun muassa jalkapalloseura FC Ulvilan kotikenttä.

Kirkon lisäksi Vanhassakylässä sijaitsee Ulvilan kaupungintalo sekä muita kaupungin palveluja, kuten Vanhankylän koulu, jossa on noin 400 oppilasta. Vanhankylän liepeillä Krapiston alueella on Ulvilan vesitorni, jonka huipulla on Porin Karhunvartijoiden tähtitorni. Saarenluodossa, Kirkkojuovan takana on kaupungin virkistysalue.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulvilan keskiaikainen kaupunki sijaitsi Vanhassakylässä, mistä alueen nykyinen nimikin juontaa juurensa. Muistona keskiaikaisesta Ulvilasta ovat Vanhassakylässä sijaitseva Liikistön muinaismuistoalue sekä Ulvilan keskiaikainen kirkko. Kirkko sijaitsee varsinaisen Vanhankylän taajaman ulkopuolella, paikalla jossa keskiaikainen Ulvila sijaitsi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tilastokeskus – Tietoja postinumeroalueittain. Viitattu 18.9.2017.
  2. Ulvilan kirkko ja ympäristö Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  3. Ulvilan kaupungin ympäristöstrategia 2001 (doc) ulvila.fi. Viitattu 24.2.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Avellan, Niilo J.: ”Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II: Vanhakylä”, Satakunta - Kotiseutututkimuksia III, s. 115–121. Toinen painos. Satakuntalainen osakunta, 1928. Näköisversio verkossa (pdf) (viitattu 24.9.2014).
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.