Friitala
| Friitala | |
|---|---|
| Fridaby, Friby | |
 Friitalan halki kulkeva Siltatie kuvattuna Kokemäenjoen sillalta, Vanhankylän puolelta. |
|
| Kaupunki | Ulvila |
| Koordinaatit | |
| Väkiluku | 5 705[1] (31.12.2015) |
| Osa-alueet | Suurpää, Ristee, Nahkuri, Nummela |
| Postinumero(t) | 28400 |
Friitala (ruots. Fridaby tai Friby)[2] on osa Satakunnan maakunnassa sijaitsevan Ulvilan kaupungin keskustaajamaa. Friitalaa vastaavalla postinumeroalueella (28400 Ulvila) oli vuoden 2015 lopussa 5 705 asukasta.[1] Friitala sijaitsee Kokemäenjoen eteläpuolella ja sieltä on matkaa Porin keskustaan noin seitsemän kilometriä. Friitala on osa Porin keskustaajamaa.
Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Friitala on Ulvilan kaupallinen keskus. Hallinnolliset ja sosiaaliset palvelut kouluja lukuun ottamatta puolestaan sijaitsevat pääosin Kokemäenjoen pohjoispuolella Vanhassakylässä. Friitalassa ovat muun muassa Kauppakeskus Hansa, Ulvilan kirjasto ja Ulvilan lukio.
Friitala-talo puolestaan on entisen Friitala Oy:n nahkatehtaan tiloihin saneerattu kauppa-, toimisto- ja vapaa-ajankeskus. Rakennuksessa toimii myös Friitalan nahkamuseo.[3] Nykyisin Friitala-talo Oy on kiinteistöosakeyhtiö, joka vuokraa tiloja moninaisiin käyttötarkoituksiin.
Friitalassa ovat lisäksi Ulvilan yhteiskoulu, Friitalan koulu ja Ulvilan lukio sekä päiväkoti Tuulenpesä.
Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Porin keskustaan pääsee Friitalasta Porin Linjojen paikallisliikenteen busseilla 70, 80, 81, 82, 83, 90 ja 91. [4] Valtatie 2:n varrella on pikavuoropysäkki, jossa pysähtyy yli 20 päivittäistä Helsingin ja Porin väliä kulkevaa pikavuoroa.[5]
Porin lento- ja rautatieasemille on Friitalasta vajaan kymmenen minuutin ajomatka. Poriin johtavat myös pyörätiet, joita kulkee sekä taajama-alueella että valtatie 2:n rinnalla.
Rautatieasema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Friitalan rautatieasema toimi vuosina 1895–1970, vuodesta 1932 nimellä Ulvilan rautatieasema. Asema sijaitsi Tampere–Pori-radalla. Asema aloitti toimintansa seisakkeena, mutta se laajennettiin vuonna 1932 rautatieasemaksi. Asemalta rakennettiin 1920-luvulla raide Friitala Oy:n tehtaalle. Teollisuusraide purettiin tehtaan toiminnan supistuttua 1980-luvulla. Matkustajaliikenne päättyi vuonna 1983, mutta satunnaisia tilausjunia pysähtyi vielä 1990-luvulla. Asema paloi vuonna 2003. Asemasta on jäljellä asemapäällikön talo ja laiturin jäännökset.[6]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Friitala mainitaan asiakirjoissa vuodelta 1446, jolloin eräs Friitalan tila lahjoitettiin Naantalin luostarille. Friitalaan kuuluvat varhaiset tilat esiintyvät nimillä Mattila, Uotila, Suurpää, Spinkkilä ja Hannula. Mattila jakaantui sittemmin tiloihin Kylä-Mattila, Uusi-Mattila, Fredrik-Mattila ja Vainio-Mattila. Uotilasta erotettiin Ketola ja Tommila eli Kuitti, ja Tommilasta Renfors. Suurpään tilasta muodostuivat Suurpää-Åkervall, Suurpää-Åkergård, Suurpää-Lääkäri, Suurpää-Bjong ja Suurpää-Frigrén-Koivisto. Rantalasta tuli Ali-Rantala ja Yli-Rantala.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Tilastokeskus – Tietoja postinumeroalueittain.[vanhentunut linkki] Viitattu 18.9.2017.
- ↑ Tiivistelmä Ulvilan historiasta 13.11.2006. Ulvilan kaupunki. Viitattu 12.4.2013.
- ↑ Friitala-talon kotisivut. (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 20.1.2013.
- ↑ Aikataulut & linjakartat Porin Linjat. Arkistoitu 12.11.2014. Viitattu 12.11.2014.
- ↑ Satakunnan Liikenteen pikavuoroaikataulut. Viitattu 20.1.2013.
- ↑ Iltanen, Jussi: ”9. Porin rata”, Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat, s. 128. Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3.
- ↑ Avellan, Niilo J.: ”Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II”, Satakunta - Kotiseutututkimuksia III, s. 121–132. Toinen painos. Satakuntalainen osakunta, 1928. Näköisversio verkossa (pdf) (viitattu 24.9.2014).
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maanmittari Olof Mörtin tekemä Friitalan kartta vuodelta 1698
