Kaasmarkku

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaasmarkku
Karlsmark
Kaasmarkku village, Ulvila, Finland.jpg
Kaupunki Ulvila
Väkiluku 585 [1] (31.12.2015)
Postinumerot 29310

Kaasmarkku (ruots. Karlsmark)[2] on maaseutukylä ja 607 asukkaan taajama Ulvilan itäosassa Satakunnan maakunnassa. Kaasmarkun merkittävimpiä rakennuksia ovat koulu, VPK:n talo ja rukoushuone. Kaasmarkku sijaitsee lähellä Valtatie 11:tä, joka kulkee Porista Tampereelle. Vuonna 2005 Kaasmarkku valittiin Satakunnan vuoden kyläksi.[3]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaasmarkun asutuksen on päätelty alkaneen vuoden 1250 paikkeilla. Vuoden 1590 asiakirjoissa puhutaan neljästä maatilasta, hieman myöhemmin viidestä. Yhdestä näistä tehtiin Ulvilan pappila, jossa asui ensimmäisenä vuosina 1616–1628 Ulvilan kirkkoherrana toiminut Johannes Sigfridinpoika Forskäl. 1600-luvulla pappila siirrettiin lähemmäs kirkkoa Ulvilan Gammelgårdiin. Muut Kaasmarkun tilat joutuivat 1600-luvun puolivälissä kruunun haltuun ja liitettiin 1651 Porin kreivikuntaan. 1600-luvun lopun reduktiossa kolmesta tilasta tuli sotilaspuustelleja. Pian tiloja kylässä oli kuusi, ja kaikki talonpoikien hallussa: Hintsala, Paavola, Simula, Jaakola, Rotkus sekä Maunula eli Maula, joka paloi isonvihan aikana. Sittemmin tiloja jaettiin, mistä syntyi uusina tiloina Huhtala, Anttila, Hintsala-Mäkelä, Äijälä ja Maria Mäkelä.[4]

Vuonna 1860 lukkari Juho Fredrik Nyström perusti Mäkelän tilalle villakehräämön, josta 15 vuotta myöhemmin tuli verkatehdas ja osa Kaasmarkun tehdasosakeyhtiötä.[4] Verkaa valmistettiin Kaasmarkussa vuoteen 1926 saakka, etenkin vihreää verkaa Venäjän sotaväen vaatetukseen.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Asukasrakenne postinumeroalueittain 2015 Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2017.
  2. Svenska ortnamn i Finland Institutet för de inhemska språken. Viitattu 24.10.2013. (ruotsiksi)
  3. Satakylät ry:n historikki 1999–2008 Satakylät ry. Viitattu 28.8.2009. [vanhentunut linkki]
  4. a b Avellan, Niilo J.: ”Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II”, Satakunta - Kotiseutututkimuksia III, s. 161–162. Toinen painos. Satakuntalainen osakunta, 1928. Näköisversio verkossa (pdf) (viitattu 24.9.2014).
  5. Aarteita Ulvilasta, Tervetuloa Kaasmarkun kylään muinaisen Harjunpäänlahden perään, Ulvila.fi-sivusto (lataa doc-tekstitiedoston). Viitattu 24.9.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.