Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakennushanke

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Olkiluoto 3 vuonna 2010.
Kolme voimalaitosyksikköä, Olkiluoto 3 vasemmalla.

Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakennushanke alkoi vuonna 2005, kun Eurajoen Olkiluodon ydinvoimala-alueelle alettiin rakentaa kolmatta voimalaitosyksikköä. Voimalaitoksen omistaa Teollisuuden Voima Oyj (TVO) ja sen toimittaa Areva NP:n ja Siemens AG:n muodostama konsortio (Areva toimittaa reaktorin ja Siemens vastaa turbiinilaitoksesta). Olkiluoto 3 on ensimmäinen EPR-tyyppinen voimala maailmassa ja sen sähköteho on 1 600 MW. Rakennushankkeella on ollut vuosia vaikeuksia pitkittyvän aikataulun ja nousevien kustannusten takia.

Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakennushanke on tällä hetkellä maailman toiseksi kallein rakennushanke. Mahdollisuudet kärkisijalle tosin on, sillä Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakennushanke ei ole vielä ihan valmis.

Lupaa TVO haki vuonna 2000 ja lopullinen rakennuslupa myönnettiin 2005. Varsinainen voimalaitoksen rakentaminen alkoi 2005, jolloin aiottu valmistumisvuosi oli 2009. Lukuisien myöhästymisten jälkeen viimeisimmän lokakuussa 2017 annetun ilmoituksen mukaan aiottu valmistumisvuosi on 2019.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

PÄIVÄYS Tapahtuma
2000 marraskuu Teollisuuden Voima Oy (TVO) pyysi ydinenergialain 11 §:ssä tarkoitettua valtioneuvoston periaatepäätöstä[1]


2002 tammikuu Valtioneuvoston periaatepäätös TVOn hakemukseen ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta[2]
2002 toukokuu Eduskunta päätti, että valtioneuvoston periaatepäätös TVOn hakemukseen jää sellaisenaan voimaan[3]
2004 tammikuu TVO hakee rakennuslupaa Suomen hallitukselta
2005 helmikuu Suomen hallitus myöntää rakennusluvan TVO:lle
2005 heinäkuu Rakentaminen alkaa
2007 kesäkuu Reaktorirakennus nousee 12,5 metrin korkeuteen
2008 toukokuu Polttoainerakennus valmistuu
2009 Siemens vetäytyy yhteisyrityksestä Arevan kanssa
2009 tammikuu Reaktorin paineastia saapuu rakennuspaikalle
2009 toukokuu Päävalvomon nostaminen
2009 kesä Reaktorirakennuksen nosturi ja kupoli asennetaan
2009 syksy Höyrystimet saapuvat rakennuspaikalle
2009 syyskuu Kupoli asennettu
2010 kesäkuu Reaktoripaineastian asentaminen reaktorirakennukseen
2011 kesäkuu Anne Lauvergeon jättää tehtävänsä Arevan toimitusjohtajana
2011 marraskuu Primääripiirin raskaiden komponenttien asentaminen valmistuu
2012 heinäkuu Ilmoitus kaupallisen tuotannon viivytyksestä aikaisintaan vuoteen 2015
2012 joulukuu Areva arvioi reaktorin rakennuskustannuksen olevan n. 8,5 miljardia euroa, n. 3-kertainen 3 miljardin euron toimitushintaan nähden
2013 helmikuu TVO sanoo valmistautuvansa mahdollisuuteen, että OL3 ei aloita kaupallista tuotantoa ennen vuotta 2016
2014 helmikuu Suojarakennuksen paine- ja tiiviyskoe valmistui [4]
2016 helmikuu Valmistumisarvio on 2018.[5] Reaktorin rakentaminen on edennyt käyttöautomaation testaamiseen.[5]
2016 huhtikuu TVO hakee käyttölupaa Suomen hallitukselta [6]
2016 lokakuu Primääripiirin huuhtelu alkoi ja koulutussimulaattori valmistui [7]
2017 kesäkuu Primääripiirin kylmäkokeet alkoivat [8]
2017 lokakuu TVO ilmoittaa Areva–Siemens-konsortion aikataulupäivityksestä, jonka mukaan säännöllinen sähköntuotanto alkaa toukokuussa 2019. [9]
2017 joulukuu Kuumakokeet alkoivat [10]
2018 helmikuu Reaktorin polttoaine saapui Olkiluotoon [11]
2018 toukokuu Kuumakokeet valmistuivat 50 vuorokautta aikataulusta jäljessä [12][13]
2018 kesäkuu TVO ilmoittaa säännöllisen sähköntuotannon aloituksen viivästyvän. Uusi arvio sähköntuotannon aloituksesta syyskuu 2019.[13]

Rahoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punainen rakennus keskellä on käytetyn polttoaineen varasto. Kuva vuodelta 2009.

Rakennuskustannus- ja hinta-arviot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hankkeen alkuperäinen hinta-arvio oli 3,2 miljardia euroa[14]. Viivästysten jälkeen vuoden 2012 lopulla Areva arvioi laitoksen lopullisiksi rakennuskustannuksiksi noin 8,5 miljardia euroa[15].

TVO:n mukaan laitoksen toimitus on kiinteähintainen avaimet-käteen -toimitus, jonka hinta TVO:lle ei riipu rakennuskustannuksista[15]. Siten maaliskuussa 2018 TVO arvioi, että sen kokonaisinvestointi OL3-projektiin tulee olemaan vain 5,5 miljardia euroa [16].

Ruotsinkielinen Yle arvioi, että Olkiluoto 3:sta tulee maailmanhistorian toiseksi kallein valmistunut rakennus Abraj Al Bait Towersin jälkeen[17].

Rahoitusjärjestelyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

YLE uutisoi Arevan tehneen OL3-hankkeessa tappiota syksyyn 2009 mennessä 2,3 miljardia euroa ja Arevan tuloksen kerrottiin romahtaneen alkuvuonna 2009 tästä syystä.[18] Arevan osakkeenomistajien odotetaan rahoittavan hankkeesta noin 20–25 prosenttia. Suurin osa muusta rahoituksesta järjestettiin 1,95 miljardin euron syndikoidulla luotolla saksalaisesta pankista. Areva on saanut 610 miljoonan euron vientitakuun rakennushankkeelle.[14] Swedish Export Agency (SEK) myönsi Arevalle 110 miljoonaa euroa vientitakuita.

Ranskan vientitakuulaitos antoi 570 miljoonan euron takauksen TVO:n lainalle, josta Greenpeace ja EREF tekivät kantelun Euroopan komissiolle väittäen sen pienentäneen rahoituskustannuksia EU:n kilpailusääntöjen vastaisesti. Euroopan komissio tutki asian lokakuussa 2006 aloittamassaan tutkimuksessa ja totesi väitteen perättömäksi, koska takaukset eivät olleet alle markkinahintojen.[19][20] Laitostoimittajan valintaan tai hankkeen toteuttamiseen takaus ei vaikuttanut, sillä näitä rahoitusjärjestelyjä ei ollut ennen päätöksentekoa.[21] Ympäristöjärjestö Greenpeace moitti komission päätöstä tuoreeltaan.

Uusiutuvan energian tuottajien etujärjestön EREFin mukaan Bayerische Landesbank (BLB) antoi TVO:lle 1,95 miljardin euron lainan 2,6 prosentin korolla, mikä lankesi 2009 ja 2011. Lainaan osallistuivat järjestön mukaan Handelsbanken, Nordea, BNP Paribas ja JP Morgan. 60 suomalaista yritystä on sitoutunut TVO:n ydinsähköön. Myös suomalaiset kunnat ovat tehneet pitkäaikaisia ostositoumuksia ydinsähköstä ennakkoon sidottuun kiinteään hintaan.[22][23] Greenpeacen mukaan Olkiluoto 3 vastaa 85 prosenttia Suomen sähkökapasiteetin investoinneista aikavälillä 2006-2010, heikentäen uusiutuvan energian investointeja.[24]

Korvausvaateet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tekniikka & Talous arvioi alkuvuodesta 2009 TVO:n hakevan laitostoimittajalta 2,4 miljardin euron korvauksia voimalan myöhästymisestä ja laitostoimittajan puolestaan hakevan TVO:lta mahdollisesti noin kahden miljardin korvauksia hankkeen viivyttämisestä ja hidastelusta.[25] Helmikuussa 2016 vaatimusten tilanne oli, että TVO vaatii Areva-Siemensiltä 2,6 miljardia euroa ja Areva-Siemens TVO:lta 3,52 miljardia euroa.[5] Maaliskuussa 2018 TVO ja laitostoimittaja pääsivät sovintosopimukseen, jonka mukaan laitostoimittaja maksaa TVO:lle korvauksia projektin viivästymisestä 450 miljoonaa euroa. Jos projekti valmistuu toukokuuhun 2019 mennessä, TVO maksaa laitostoimittajalle enintään 150 miljoonan euron kannustinmaksun. Jos projekti ei valmistu vuoden 2019 loppuun mennessä, laitostoimittaja maksaa TVO:lle enintään 400 miljoonan euron lisäkorvauksen. Sopimuksen mukaan osapuolet vetäytyvät projektiin liittyvistä oikeustoimista. [16]

Heinäkuussa 2015 valtionyhtiö EDF eli Électricité de France lupautui ostamaan enemmistön Arevan ydinvoimaliiketoiminnasta.[26] Tämän arvioitiin edelleen mutkistavan korvaussvaateita, ja säteilyturvakeskuksen edustajan mukaan yritysjärjestely saattaa vaikeuttaa hankkeen valvontaa.[27]

Rakennustyömaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olkiluodon ydinvoimala-alue.jpg

Reaktorin rakennustöistä (lukuun ottamatta louhintatöitä[28]) vastaa ranskalainen teollisuuskonserni Areva. Suoria alihankkijoita ja toimittajia Olkiluoto 3:n työmaalla on 42 maasta yhteensä noin 1 500. Näistä yli 600 on suomalaisia. Työmaa työllisti keväällä 2007 noin 1 200 henkeä, joista noin puolet oli suomalaisia;[29] syksyllä 2007 työntekijöitä oli noin 2200, joista kolmannes suomalaisia, kolmannes puolalaisia ja loput muun muassa saksalaisia, ranskalaisia ja slovakialaisia. Vuoden 2009 huhtikuussa työntekijöiden jakauma oli edelleen sama, mutta työntekijöiden määrä oli noussut jo yli 4 000 rajan. Työmaan vahvuus oli huipussaan myöhemmin vuoden 2009 aikana, jolloin työntekijöitä oli määrä olla jopa 4 500.[30] Työmaa-alueen pinta-ala on kymmenen hehtaaria[31], ja työmaa on Suomen kaikkien aikojen suurin[32], lukuun ottamatta Salpalinjaa. Hankkeeseen osallistuu noin 60 suomalaista yhtiötä. TVO:n tavoite on ollut 50 prosentin kotimaisuusaste voimalan rakentamisessa, mutta rakennustöiden edettyä näyttää siltä, että tästä tavoitteesta voidaan hieman jäädä. Suomalaisten rakennusalan urakoitsijoiden mielestä urakkaehtoja pidetään hankalina ja riskejä suurina, mikä on vähentänyt suomalaisyhtiöiden intoa osallistua rakennustöihin.[33]

Viivästyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
ilmoitusajankohta 2005 2007 2010 2011 joulukuu 2012 heinäkuu 2014 tammikuu[34] 2014 helmikuu[35] 2014 syyskuu[36] 2017 lokakuu[37] 2018 kesäkuu[38]
kaupallinen tuotanto alkaa 2009 2011 kesä 2013 2014 elokuu 2015 2016–2017 2018–2020 2018 2019 toukokuu 2019 syksy

Voimalan valmistumisen viivästymisestä on ilmoitettu useampaan otteeseen. Kaupallisen sähköntuotannon oli tarkoitus alkaa vuonna 2009, mutta jo 2007 arviota siirrettiin kesään 2011. Kesäkuussa 2010 voimalan toimittaja Areva-Siemens-konsortio ilmoitti laitoksen olevan valmis säännölliseen käyttöön vuonna 2013. Voimalan tuleva omistaja TVO puolestaan kertoi käyttöönottotestauksen alkavan vuonna 2013, mutta ei täsmentänyt kaupallisen käytön aloitusaikataulua.[39][40] Joulukuussa 2011 TVO ilmoitti jälleen uudesta vuoden mittaisesta viivästyksestä. Voimalan valmistumisen aikataulua venytettiin tällä kertaa 2014 elokuuhun.[41] Heinäkuussa 2012 voimalan arvioitiin olevan valmis käyttöönottoon aikaisintaan vuonna 2015[42].

Arevan mukaan reaktorin rakentamista ovat hidastaneet laitostoimittajalle yllätyksenä tullut niin suomalaisen tilaajan kuin viranomaisenkin tarkkuus ydinvoima-alalla[43][44] ja käytetyn uuden teknologian kanssa yhteensopimaton ylioptimistinen rakennusaikataulu. Tosin myös Ranskaan rakenteilla oleva Olkiluoto 3:n sisarvoimala Flamanville 3 on kärsinyt laatuongelmista ja viivästyy useita vuosia. Helsingin Sanomien mukaan alkuvaiheessa vuonna 2007 työ kärsi myös työtapa-, työvoimapula- ja johtajaongelmista sekä sopimuskiistoista alihankkijoiden kanssa.[31]

Helmikuussa 2008 Areva kertoi, että sen mielestä rakennustöiden viivästyminen johtuu suomalaisen teknisen tarkastuksen hitaudesta ja siten TVO:sta. Areva antoi myös ymmärtää, ettei se olisi yksinään vastuussa viivästymiskuluista.[45] Silloinen OL3-projektinjohtaja Martin Landtman totesi, ettei Areva ollut toimittanut vielä tuolloinkaan kuin puolet kaikesta suunnitteluaineistosta ja ettei uutta ydinvoimaa rakenneta ilman piirustuksia ainakaan Suomessa.[46] Elokuussa 2009 Areva esitti uhkauksen, että se viivyttää rakennustöiden viimeisen vaiheen työn aloittamista kunnes TVO suostuu muuttamaan rakentamissopimusta Arevan eduksi.[18] Urakkasopimusta ei muutettu.

Kesäkuussa 2010 Areva ilmoitti 400 miljoonan euron lisätappiosta hankkeen johdosta, mikä nosti yhtiön arvioiman kokonaistappion 2,7 miljardiin euroon.[47]

Syyskuussa 2015 Areva arvioi, että laitoksessa aloitetaan koetuotanto vuoden 2018 loppupuoliskolla, ja varsinainen tuotanto 31. joulukuuta 2018. [48]

Lokakuussa 2017 Areva–Siemens-konsortion arvioi, että säännöllinen sähköntuotanto alkaa toukokuussa 2019.[9]

Kesäkuussa 2018 Areva ilmoitti, että sähkötuotanto alkaa syksyllä 2019[38] Olkiluoto 3:n on arvioitu laskevan sähkön hintaa merkittävästi Pohjoismaissa ja voimalaitoksen käyttöönoton viivästymisen pitävän osaltaan sähkön hintaa korkealla. Suomen Elfi Oy, suurten sähkönostajayritysten edunvalvontajärjestö, on arvioinut viivästymisen hinnaksi pohjoismaisille sähkönkäyttäjille noin kolme miljardia euroa (3 €/MWh).[49]

Rakentamisen laadusta esitettyä kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voimalan rakentamiseen liittyviä laatupoikkeamia oli toukokuuhun 2007 asti raportoitu noin 1 500, joista selvittämättömiä poikkeamia oli tuolloin noin 600.[50][51] Tuotepoikkeamia näistä oli alle 500 ja toimintapoikkeamia noin tuhat. Selvittämätön poikkeama tarkoittaa tehtyä poikkeamaa, jota laadunvalvontaorganisaatio ei ole vielä ehtinyt tarkastaa. Tuotepoikkeama on esimerkiksi vika komponentissa tai ultraäänellä havaittu virhe hitsissä. Suurin osa näistä poikkeamista on pieniä vikoja ja helposti korjattavissa. Toimintapoikkeamat ovat puutteita yhtiöiden laadunhallinnassa, joita ovat muun muassa ongelmat henkilöiden tai organisaatioiden pätevyyden osoittamisessa. Julkisuudessa esitetty näkemys, että turvallisuuspuutteita olisi huomattava määrä on Säteilyturvakeskuksen mukaan virheellinen.[52] Poikkeamaraportoinnin avulla on tarkoitus saattaa poikkeaman kohde vastaamaan alkuperäisiä vaatimuksia oli se sitten asia, laite tai muu tuote. TVO ja Säteilyturvakeskus ovat raportoineet julkisuuteen kaikki merkittävät tuotepoikkeamat, joita ovat olleet liian suuri veden osuus pohjalaatan betonissa, reaktorirakennuksen teräsverhouksen hitsin ohjeita suurempi leveys, pääkiertoputkien materiaalin liian suuri raekoko, turbiinirakennuksen suunnitteluvirheet ja hitsausvirheet teräsvuorausrenkaissa.[52]

Arvostelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hitsausten laatu ja työnjohto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuussa 2008 televisiossa lähetetyn Ajankohtaisen kakkosen mukaan Olkiluodon kolmannen ydinvoimalan rakennustyö ei täytä sille asetettuja vaatimuksia. Ajankohtainen kakkonen esitti useita väitteitä hitsaustyönjohtoon ja edelleen hitsaukseen laatuun liittyen. Esimerkiksi, että työmaalla on tehty hitsauksia kauan aikaa ilman tarvittavaa ohjeistusta ja pätevyysvaatimukset täyttävää hitsaustyön johtoa.[53]

Lisäksi Ajankohtaisessa kakkosessa esitettiin, ettei pätevää hitsaustyönjohtoa ole ollut kuukausiin. Standardit edellyttävät valmistaja Bouyguesilta pätevää koulutettua hitsauskoordinaattoria, joka kantaa työstä vastuun. Alkuperäinen hitsauskoordinaattori kuitenkin lähti työstään kertomansa mukaan omantunnon syistä. Tämän jälkeen Bouygues nimitti hitsauskoordinaattoreikseen kaksi henkilöä, jotka totesivat olevansa työhön riittämättömän päteviä. Sen jälkeen Areva nimesi vastuulliseksi henkilön, jota Bouyguesilla ei edes tunneta. Lopulta Bouygues hankki työtä tekemään viisi henkilöä, joita koulutettiin kaksi viikkoa Rauman aikuiskoulutuskeskuksessa Winnovassa.lähde?

Ohjelman seurauksena elinkeinoministerinä toiminut Mauri Pekkarinen pyysi Säteilyturvakeskukselta selvitystä asiasta. STUKin laatimasta raportista selviää, että hitsaukset on tehty asianmukaisesti. Ajankohtainen kakkonen on ilmeisesti kertonut lähinnä betoniraudoitusten asennushitsauksista, joilla on tarkoitus pitää raudoitus paikallaan valun ajan. Näitä hitsauksia ei oteta huomioon rakenteen lujuutta määriteltäessä. Yleisesti betoniraudoitus kiinnitetään ennen valamista rautalangalla. Kyseisiäkin hitsauksia tekemässä ovat olleet pätevöintikokeen läpäisseet hitsaajat. Betoniraudoitusten liitokset, joiden tulee kestää voimia, ovat suurimmaksi osaksi liitetty muilla menetelmillä kuin hitsaamalla. Hitsattuja voimaliitoksia ovat esimerkiksi suojarakennuksen teräsvuorauksen liitokset ja putkiliitokset. Voimaliitosten hitsauksia STUK valvoo tarkemmin. STUK toteaa, että se on valvonut rakentamista "tarkastamalla kaikki ydinturvallisuuden kannalta merkittävien rakenteiden suunnitelmat ja niiden mukaisen toteutuksen sekä toteutuksen valvonnan ennen rakenteiden betonointia", sekä saanut voimaliitoksia koskevien "hitsausohjeiden mukaisesti tehdyt pätevöinti- ja tuotantokokeiden tulokset sekä tiedot vastaavista hitsauskoordinaattoreista ja pätevöintikokeet läpäisseistä hitsaajista ennen voimaliitosten hitsaamista." Edelleen tarkastaja on varmistanut, että liitosten toteutuksesta ja tarkastuksista on tehty asianmukaisen dokumentaatio eli hitsauspäiväkirja ja tarkastuspöytäkirjat.[54][53]

31. lokakuuta 2008 uutisoitiin työmaalla olevan merkittäviä poikkeamia hitsauksissa.[55] Poikkeamat ovat menettelytavoissa eivätkä hitsaussaumojen fyysisessä laadussa, jonka kelpoisuus on voitu todentaa jälkikäteen. Esimerkiksi on käytetty standardin vaatimusten kannalta riittämättömäksi todetun, hyväksytyn hitsausohjeen sijaan vaatimukset täyttävää hitsausohjetta, jota kuitenkaan ei ole hyväksytetty Säteilyturvakeskuksella.[56] Virheelliset menettelyt hyväksymiskäytännöissä ovat Säteilyturvakeskuksen mielestä ymmärrettävästi merkittäviä, koska riski virheellisestä hitsauksesta kasvaa ilman käytetyn menetelmän tarkastusmahdollisuutta.

Toukokuussa 2009 Säteilyturvakeskus edellytti TVO:ta laatimaan selvityksen pääkiertoputkien hitsauksessa syntyneistä, putken ulkopinnalle syntyneistä vioista ennen valmistuksen jatkamista. Laitostoimittaja oli havainnut seinämävahvuudeltaan 76 millimetrin pääkiertoputken ulkopinnalle syntyneen hitsausten yhteydessä mikroskooppisia murtumia teräksen raerajoille. Kyseiset viat voidaan poistaa kokonaan hiomalla ja uudelleen hitsaamalla, mutta Säteilyturvakeskus haluaa osoitettavan, että putkimateriaaliin ei jää turvallisuuden kannalta merkittäviä vikoja. Pääkiertoputket eivät olleet vielä rakennustyömaalla asennusvaiheessa vaan Ranskassa valmisteilla.[57] Säteilyturvakeskus totesi 11.6.2009 antamassaan päätöksessä, että TVO on luotettavasti selvittänyt pääkiertoputkien säröjen syntymisen syyt ja pystynyt luotettavasti perustelemaan, että kyseiset pintaviat pystytään poistamaan hiomalla ja uudelleen hitsaamalla. Lisäksi on osoitettu, että viat eivät ole merkittäviä, vaikka niitä pääkiertoputkiin jäisikin.[58]

Automaatiojärjestelmän ongelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukokuun alussa 2009 Ajankohtainen Kakkonen esitti, että Säteilyturvakeskuksen mukaan voimalan automaatiosuunnittelun myöhästyminen voi johtaa työmaan sulkemiseen. Säteilyturvakeskus oli huolestunut Arevan automaatiosuunnittelun periaatteista, asenteesta ja pätevyydestä. STUK lähetti suoraan Arevalle kirjeen, jossa todetaan että Olkiluodon automaation suunnittelu ei täytä ydinvoimaturvallisuuden periaatteita. Tältä pohjalta STUK ei näe mahdollisuutta hyväksyä automaatiota asettavaksi Olkiluotoon.[59] Automaatiojärjestelmät on jo kertaalleen rakennettu valmiiksi Ranskassa, mutta Säteilyturvakeskus haluaa varmistaa niiden vaatimustenmukaisuuden ennen asennustöiden aloitusta.[60] Automaatiota ei voida alkaa asentaa ennen hyväksyntää, mikä johtaisi rakennustöiden pysähtymiseen ainakin osittain ennen pitkää. Areva lupasi ottaa STUKin pääjohtajan esittämän huolen vakavasti ja toimittaa halutut suunnitelmat kesäkuun 2009 loppuun mennessä.[61] Tästä huolimatta 17. kesäkuuta 2009 STT uutisoi, että toimitetut automaatiosuunnittelua koskevat asiakirjat eivät tyydytä Säteilyturvakeskusta, eikä se ole hyväksynyt OL3:n rakentamislupaa kokonaisuudessaan. Teollisuuden voima aikoi toimittaa asiakirjat Säteilyturvakeskukselle vielä kaksi kuukautta luvattua myöhemmin, eli elokuussa 2009.[62] Suunnitteluasiakirjojen toimittaminen kuitenkin venyi edelleenkin myöhemmäksi. 28. heinäkuuta 2009 STUK antoi tiedotteen, jonka mukaan pyydetyt asiakirjat toimitetaankin vasta syyskuun loppuun mennessä 2009.[63]

Myös Pohjolan Voiman toimitusjohtaja Timo Rajala on arvostellut Arevan suunnitteluasiakirjoja. Hän totesi 2. lokakuuta 2009 julkaistun uutisen mukaan: "Arevan toimittamat dokumentit ovat niin huonoja, että ne pitää lähettää takaisin Ranskaan tai Saksaan". Areva NP:n toimitusjohtaja Luc Oursel puolestaan kommentoi, että 97,5 prosenttia TVO:n huomautuksista ei liity millään tavalla tekniseen asiasisältöön, vaan toissijaisiin muotoseikkoihin.[64]

Myös Britannian ydinturvallisuusviranomaiset epäilivät heinäkuussa 2009 Arevan EPR-ydinvoimaloiden säätö- ja hallintajärjestelmien (automaatiojärjestelmien) turvallisuutta.[65] Johtaja Lasse Reiman Säteilyturvakeskuksesta totesi tähän, että Olkiluodon kolmosreaktorin suojausautomaatio eroaa erityisesti varajärjestelmän osalta muista EPR-voimalaitoksista. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen totesi tässä yhteydessä myös: "Vaikka Olkiluotoon rakennettava reaktorityyppi on sama, sen suojausautomaatiojärjestelmät ovat erilaiset. Ne on suunniteltu Suomen tiukkojen vaatimusten mukaisesti".[66] Tästä huolimatta vielä myöhemmin (2. marraskuuta 2009) julkisuuteen tuli tieto, että Suomen, Ranskan ja Britannian säteilyturvaviranomaiset yhdessä esittivät vaatimuksensa Arevan uusien ydinvoimaloiden turvajärjestelmien parantamiseksi, koska toisistaan riippumattomiksi tarkoitettujen turvajärjestelmien väliltä löydettiin kytköksiä, joita viranomaiset eivät hyväksy.[67]

Säteilyturvakeskuksen mukaan helmikuussa 2013 voimalan reaktorin automaatiojärjestelmän hyväksymisprosessi oli edelleen pahasti kesken, eikä se ei ollut STUK:n kannalta merkittävästi edistynyt 1–2 vuoteen. Esimerkiksi reaktorin hallintajärjestelmän eri osien riippumattomuus toisistaan ja vikojen leviämisen estämisen keinot ovat edelleen epäselviä kysymyksiä. Automaatiojärjestelmä on hyväksynnän jälkeen vielä testattava tehtaalla Saksassa, jonka jälkeen vasta voidaan tehdä asennukset ja varsinaiset käyttötestit Olkiluodossa.[68]

Säteilyturvakeskus hyväksyi lopulta automaatiojärjestelmän tehdastestaukset Saksan Erlangenissa 28. heinäkuuta 2013. Seuraavana oli vuorossa käyttöautomaation tuonti laitospaikalle Olkiluotoon, missä alkoi automaatiojärjestelmän testaus käyttöpaikalla.[69]

Väite työntekijöiden vaientamisesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ajankohtainen kakkonen esitti lisäksi, että Bouygues olisi vaatinut työntekijöitään allekirjoittamaan vakuutuksen olla paljastamatta havaitsemiaan turvallisuusongelmia. TVO:n mukaan sille väitteen tueksi esitetty asiakirja sisälsi vain yleisen työsopimuksiin liitettävän sitoumuksen olla paljastamatta työnantajan liikesalaisuuksia. Bouyguesin projektipäällikkö lisäksi kirjallisesti vakuutti Säteilyturvakeskukselle, että yhtiön työntekijät ovat velvollisia kertomaan laatu- ja projektijohdolle turvallisuuteen vaikuttavat poikkeamat. Nämä poikkeamat kirjataan ja korjataan yhtiön laatujärjestelmän mukaisesti ja STUKilla on mahdollisuus tarkastaa dokumentaatio.[54][53][70]

Ympäristöjärjestöjen kannanotot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ympäristöjärjestö Greenpeace on arvostellut hanketta ja pitää rakentamisessa käytettyjä osia laaduttomina. Säteilyturvakeskuksen mukaan suurin osa laatupoikkeamista on pieniä eikä vaadi korjausta, vaan laskelmat tai lisätestaus riittää. Greenpeace on myös syyttänyt TVO:ta väärän tiedon levittämisestä hankkeen suhteen. TVO ja STUK pitävät Greenpeacen syytöksiä perättöminä.[71][72]

Suomen luonnonsuojeluliitto puolestaan pitää Olkiluodon ydinvoimalahanketta monessa suhteessa huonona energiantuotantoratkaisuna. Liiton tiedotteessa todetaan muun muassa että: "Hankkeen viivästysten vuoksi OL3-reaktorista ei ole juuri mitään apua Kioton päästötavoitteiden saavuttamisessa. Tavoitteet olisi saavutettu helpommin, jos investointi olisi tehty energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energiamuotoihin. Jos hanketta tarkastellaan viivästyksineen, olisi uusiutuviin investoiminen ollut parempi ratkaisu. Uusiutuvat energiamuodot näyttivät lähetekeskustelussa huonommilta kuin todellisuudessa.". Liitto pitää epäonnistunutta OL3 hanketta lisäksi osoituksena siitä, että eurooppalainen ydinvoimaloiden rakentaminen on laadultaan heikkotasoista ja siten kannattamatonta toimintaa ympäristönäkökulmasta.[73]

28. toukokuuta 2007 Greenpeace järjesti mielenosoituksen vastalauseena voimalan rakentamiselle ja väitetyille turvallisuusuhille. Kuusi ihmistä kiipesi yhteen voimalan työmaan nostureista ja viipyi siellä usean päivän ajan.[74]

Kesäkuussa 2009 Greenpeace järjesti kampanjan, jolla järjestö pyrki kiinnittämään huomiota uuden ydinreaktorin aiheuttamiin ennakoitua suurempiin kustannuksiin. Kampanjan yhteydessä Greenpeace jakoi 20 000 lentolehtistä, joissa väitettiin TVO:n ydinvoimalahankkeen myöhästymisen aiheuttavan 600 euron lisämaksun kutakin suomalaista sähkön käyttäjää kohden. Lehtisen ohessa oli valelasku, jossa käytettiin TVO:n logoa. TVO teki tapauksen johdosta rikosilmoituksen Greenpeacesta.[75]

Joukko suomalaisia ympäristö- ja kansalaisjärjestöjä teki toukokuussa 2009 yhteisen kannanoton Olkiluodon ydinvoimatyömaan toiminnan pysäyttämiseksi. Järjestöt vaativat päättäjiltä muun muassa että Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakentaminen pysäytetään välittömästi ja lopullisesti. Järjestöjen mukaan rakennustöiden jatkaminen johtaisi yhä pahempaan kiireeseen ja suurempiin riskinottoihin. Julkilausumassa olivat mukana Suomen luonnonsuojeluliitto ry., Lappilaiset Uraanivoimaa Vastaan ry., Luonto-Liitto ry., Maan ystävät ry., Naiset Atomivoimaa Vastaan, Pro-Hanhikivi ry., Vihreä Elämänsuojelun Liitto ja Ydinverkosto.[76] Järjestöillä on kymmeniä tuhansia jäseniä Suomessa. [77]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Valtioneuvoston periaatepäätös 17 päivänä tammikuuta 2002 Teollisuuden Voima Oy:n hakemukseen ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta Työ- ja elinkeinoministeriön www-sivut. 17.1.2002.
  2. Valtioneuvoston periaatepäätös 17 päivänä tammikuuta 2002 Teollisuuden Voima Oy:n hakemukseen ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta Eduskunnan www-sivut. 5.2.2002.
  3. EDUSKUNNAN KIRJELMÄ 8/2002 vp Eduskunnan www-sivut. 24.5.2002.
  4. Olkiluoto 3:n suojarakennuksen paine- ja tiiveyskokeet tehtiin onnistuneesti 14.2.2014. Teollisuuden Voima. Viitattu 12.3.2018.
  5. a b c Olkiluodon kiistaan lisää kierroksia: Areva-Siemens vaatii TVO:lta 3,5 miljardia euroa Yle Uutiset. Viitattu 10.2.2016.
  6. TVO jätti OL3-käyttölupahakemuksen työ- ja elinkeinoministeriölle 14.4.2016. Teollisuuden Voima. Viitattu 12.3.2018.
  7. Olkiluoto 3 EPR -projektissa saavutettu tärkeä virstanpylväs 19.10.2016. Teollisuuden Voima. Viitattu 12.3.2018.
  8. Olkiluoto 3 -projektin kylmäkokeet käynnistyivät 12.6.2017. Teollisuuden Voima. Viitattu 12.3.2018.
  9. a b Laitostoimittaja ilmoittaa, että OL3 EPR:n säännöllinen sähköntuotanto alkaa toukokuussa 2019 Lehdistötiedote. 9.10.2017. TVO. Viitattu 9.10.2017.
  10. OL3 EPR -projekti kuumakoevaiheessa 18.12.2017. Teollisuuden Voima. Viitattu 12.3.2018.
  11. Olkiluoto 3:n polttoaine on Olkiluodossa 8.2.2018. Teollisuuden Voima. Viitattu 12.3.2018.
  12. OL3 EPR -projekti kuumakokeet onnistuneesti päätökseen 30.05.2018. Teollisuuden Voima. Viitattu 14.6.2018.
  13. a b TVO tiedotteet
  14. a b The Economics of Nuclear Power Sustainable Development Commission. Viitattu 20.4.2007. (englanniksi)
  15. a b TVO ei hätkähdä Olkiluoto 3:n noussutta hinta-arviota 13.12.2012. YLE Uutiset. Viitattu 1.2.2013.
  16. a b TVO vahvistaa, OL3 EPR -projektin loppuunsaattaminen ja kiistat on sovittu kattavalla sopimuksella 11.3.2018. Teollisuuden Voima. Viitattu 11.3.2018.
  17. I Finland finns världens näst dyraste byggnad – med sina 8,5 miljarder är Olkiluoto 3 dyrare än pyramiderna och nästan alla världens lyxhotell Viitattu 18.3.2018. (ruotsiksi)
  18. a b YLE: Arevan tulos romahti Olkiluodon myötä 31.8.2009. YLE. Viitattu 01.09.2009. (suomeksi)
  19. EU hyväksyi Ranskan takuut TVO:lle 26.9.2007. YLE. Viitattu 26.9.2007.
  20. Komissio katsoo, ettei Ranskan valtion TVO:lle myöntämä takaus ole valtiontukea 26.9.2007. YLE. Viitattu 27.9.2007. (suomeksi)
  21. EU Commission investigates financing of Olkiluoto nuclear plant 25.10.2006. Helsingin Sanomat. Viitattu 18.6.2007. (englanniksi)
  22. Paper 4: The economics of nuclear power March 2006 54 sivua (The role of nuclear power in a low carbon economy) esittely Sustainable Development Commission, University of Sussex, NERA Economic Consulting
  23. Summary: The Economics of Nuclear Power Greenpeace 5.12.2007 s.5
  24. Nuclear power undermining climate protection, Briefing 2008 Greenpeace 2008 s.4
  25. Marko Laitala: Välimiehet pureksivat Olkiluodon miljardikiistaa 19.3.2009. Tekniikka & Talous. Viitattu 16.6.2009. (suomeksi)
  26. EDF agrees to majority stake in Areva's reactor business www.world-nuclear-news.org. Viitattu 10.2.2016.
  27. "Uusi omistaja voi laittaa tärkeysjärjestyksen uusiksi" – STUK seuraa Olkiluodon työmaan edistymistä Yle Uutiset. Viitattu 10.2.2016.
  28. Olkiluoto 3, Laitostoimitus; TVO
  29. Olkiluodon laitostoimittaja valaa pääkiertoputkistot uusiksi 20.3.2007. talentum.com. Viitattu 20.4.2007.
  30. OL3-ajankohtaista maaliskuussa 2009 23.3.2009. Teollisuuden Voima Oyj. Viitattu 16.6.2009.
  31. a b Nils-Eric Backman: Olkiluodon tarkka valmistumisaika ei ole arvioitavissa 20.9.2007. Helsingin Sanomat. Viitattu 23.9.2007.
  32. Olkiluodossa vietetään tänään harjakaisia 11.11.2009. Länsi-Suomi. Viitattu 11.11.2007. (suomeksi)
  33. Ydinvoimalan kotimaisuusaste voi jäädä tavoitteista 11.10.2007. YLE Uutiset. Viitattu 11.10.2007.
  34. Olli Herrala: Olkiluoto 3 viivästyy taas: 5 vuoden sijaan 13 vuotta Kauppalehti. 3.1.2014.
  35. Paula Nikula: Areva ajaa Olkiluodon työmaata alas Kauppalehti. 28.2.2014. Viitattu 28.2.2014.
  36. Jessikka Aroo: Areva: "Olkiluoto 3:n rakentaminen päättyy vuoden 2016 puolivälissä" Yle Uutiset. 1.9.2014.
  37. Olkiluoto kolmonen viivästyy edelleen Yle Uutiset. Viitattu 9.10.2017.
  38. a b Olkiluoto 3 viivästyy jälleen kerran – sähköntuotanto käyntiin syksyllä 2019 HS. Viitattu 13.6.2018.
  39. STT: TVO ei täsmennä Olkiluodon kolmosyksikön aikataulua, Rakennuslehti 17.6.2010. Sanoma Magazines.
  40. STT: Olkiluoto 3:n käyttöönotto lykkääntyy vuoteen 2013, Rakennuslehti 7.6.2010. Sanoma Magazines.
  41. STT: TVO: Olkiluoto 3 valmistuu elokuussa 2014, YLE Uutiset - Kotimaa 21.12.2011. Yleisradio.
  42. Olkiluoto 3 -työt uhkaavat venyä yli kymmeneen vuoteen, YLE 17.7.2012
  43. Areva's first half results hit by Olkiluoto 3 delays 2.10.2006. Nuclear Engineering International. Viitattu 13.11.2007. (englanniksi)
  44. Areva käy Olkiluodossa kärsimyspolkua 21.12.2006. talentum.com. Viitattu 20.4.2007.
  45. Areva syyttää ydinvoimalan viivästymisestä TVO:ta 26.2.2008. YLE Uutiset. Viitattu 26.2.2008.
  46. TVO yllättynyt Arevan viivästymissyytöksistä 27.2.2008. YLE Uutiset. Viitattu 27.2.2008.
  47. STT: Ydinvoimayhtiö Areva tappiolle Olkiluodon takia, Rakennuslehti 24.6.2010. Sanoma Magazines.
  48. TVO: Olkiluoto 3:n tuotanto alkaa 31.12.2018 16.9.2015. Taloussanomat.fi: Taloussanomat. Viitattu 30.4.2016.
  49. Olkiluoto 3:n myöhästyminen tulee kalliiksi pohjoismaisille sähkönkäyttäjille 10.9.2007. Suomen ElFi Oy. Viitattu 15.2.2008.
  50. Turvallisuusvaatimusten hallinta Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitoksen rakentamisessa 10.7.2006. STUK. Viitattu 20.4.2007.
  51. Anna Karismo: Olkiluodon ydinvoimatyömaalla ilmennyt 1 500 laatupoikkeamaa 28.5.2007. Helsingin Sanomat. Viitattu 18.6.2007.
  52. a b Olkiluoto 3:n laatupoikkeamat korjataan 28.5.2007. STUK. Viitattu 18.6.2007.
  53. a b c Säteilyturvakeskus kiistää Olkiluodon turvallisuuspuutteet 20.8.2008. YLE uutiset. Viitattu 20.8.2008.
  54. a b Selvitys Olkiluoto 3 hitsaustoiminnan valvonnasta (PDF) 19.8.2008. Säteilyturvakeskus. Viitattu 20.8.2008.
  55. STUK: Olkiluodon hitsauksissa merkittäviä poikkeamia 31.10.2008. YLE uutiset. Viitattu 31.10.2008.
  56. OL3, Reaktorin suojarakennuksen tiivistelevyn osan AS81 polar-nosturin kannakkeiden hitsausluokkiin liittyvät poikkeamaraportit TVO-NCR-2307 ja TVO-NCR-2308 (PDF) 10.10.2008. Säteilyturvakeskus. Viitattu 31.10.2008. fi
  57. STUK vaatii Olkiluoto 3 -laitosyksikön pääkiertoputkien hitsauksesta selvityksen (HTML) 12.5.2009. Säteilyturvakeskus. Viitattu 12.5.2009. fi
  58. STUK hyväksyi TVO:n selvityksen: Olkiluoto 3:n putkistohitsaukset Ranskassa voivat jatkua (HTML) 11.6.2009. Säteilyturvakeskus. Viitattu 16.6.2009. fi
  59. STUK: Olkiluodon ydinvoimalatyömaa voidaan joutua sulkemaan (HTML) 5.5.2009. YLE Uutiset. Viitattu 16.6.2009.
  60. Olkiluodon työmaata uhkaa sulkeminen (HTML) 5.5.2009. Tekniikka & talous. Viitattu 16.6.2009.
  61. Areva lupaa STUKille suunnitelmat pian (HTML) 6.5.2009. YLE Uutiset. Viitattu 6.5.2009.
  62. STT: Olkiluodon suunnitelma ei vastaa STUKin vaatimuksia (HTML) 17.6.2009. Aamulehti. Viitattu 6.5.2009.
  63. STUK: STUKin edellyttämä Olkiluoto 3:n automaatioselvitys valmistuu syyskuussa (HTML) 28.7.2009. STUK. Viitattu 22.8.2009.
  64. MTV3 Uutiset: Kohukirje paljastaa: Olkiluoto-kiistassa ilmiriita (HTML) 02.10.2009. MTV3. Viitattu 12.12.2009.
  65. Heikki Arola: Brittiviranomaiset epäilevät "Olkiluoto-tyypin" ydinreaktorien turvallisuutta (HTML) HS. 1.7.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 2.7.2009.
  66. Pekkarinen: Britannian huoli ei hidasta Olkiluodon valmistumista (HTML) 2.7.2009. YLE Uutiset. Viitattu 2.7.2009.
  67. Arevan parannettava Olkiluodon turvajärjestelmiä (HTML) 2.11.2009. YLE Uutiset. Viitattu 2.11.2009. fi
  68. Marko Laitala: Olkiluoto 3:n automaatio on yhä levällään. Tekniikka & Talous, 1.2.2013, nro 4, s. 7.
  69. Venähtänyt hanke nytkähti hieman eteenpäin – Olkiluoto 3:n käyttöautomaation tehdastestit valmistuivat (HTML) 30.7.2015. Tekniikka & Talous. Viitattu 30.4.2016. fi
  70. STUK antoi selvityksensä ministeriölle: OL3:n hitsaukset on tehty asianmukaisesti (HTML) 20.8.2008. Säteilyturvakeskus. Viitattu 20.8.2008.
  71. Olkiluodon turvallisuusongelmat paisumassa skandaaliksi 3.4.2007. Greenpeace. Viitattu 20.4.2007.
  72. Greenpeace: Olkiluodon ydinvoimalassa turvallisuusskandaali 3.4.2007. YLE uutiset. Viitattu 20.4.2007.
  73. Suomen luonnonsuojeluliitto: Olkiluoto 3 3.6.2009. SLL. Viitattu 24.9.2011.
  74. Rantanen, Jari: Greenpeace hakee julkisuutta Olkiluodon nosturin puomilta (HTML) 29.5.2007. Turun Sanomat. Viitattu 13.11.2007.
  75. STT/Kauppalehti: TVO teki Greenpeacesta rikosilmoituksen (HTML) 16.6.2009. Kauppalehti. Viitattu 17.06.2009.
  76. SLL: Olkiluodon ydinvoimalatyömaa pysäytettävä lopullisesti (HTML) 6.5.2009. SLL. Viitattu 24.09.2011.
  77. SLL: Suomen luonnonsuojeluliitolla on yli 30 000 jäsentä (HTML) SLL. Viitattu 8.3.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]