Kyrön skanssi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kyrön skanssi Karvian vaakunassa

Kyrön skanssi oli 1630-luvulla nykyisen Karvian Kantin kylän alueelle perustettu varustus. Alun perin se perustettiin maalinnakkeena 1597 kuningas Sigismundin käskystä, jolloin Klaus Fleming rakennutti paikalle ampumahaudat ja kaksi tykkipatteria. Niiden oli tarkoitus suojella Varsinais-Suomea Pohjanmaan talonpoikaiskapinaa vastaan. Toinen Flemingin rakennuttamista tykkipattereista eli reduteista on edelleen maastosta tunnistettavissa ja se on luokiteltu historiallisen ajan kiinteäksi muinaisjäännökseksi.

Varsinaisen Kyrön skanssin linnoituksen ensimmäinen päällikkö oli majuri Göran Svinhufvud, joka hallituksen käskystä perusti kolmikymmenvuotisen sodan aikana 1630-luvulla hirsirakenteisen linnakkeen ottamaan kiinni sotaväenottoa pakoilevia miehiä sekä turvaamaan matkantekoa seudulla. Hänen komennossaan linnakkeessa oli enimmillään yli sata miestä. Linnoitus jäi sodan jälkeen luultavasti tyhjilleen, kunnes sen päälliköksi saapui Arvid Mikonpoika Timi 1656 ja vielä saman vuoden syksynä Anders Rundell. Toiminta päättyi lopullisesti 1660, jolloin skanssi muutettiin hevostaloksi ja sotaväki vedettiin pois linnoituksesta. Paikalla toimi myös kestikievari 1640-luvulta lähtien.

Suomen sodan aikana linnaketta kunnostettiin uudelleen venäläisiä vastaan. Skanssissa ei ole jäljellä alkuperäisiä rakennuksia. Venäjän sotaväki tuhosi linnakkeesta jäljellä olleet rakennukset vuonna 1713. Vanhimmat entisen Kyrön skanssin alueen rakennukset ovat kaksi aittaa. Harmaa aitta on vuodelta 1710 ja punaiseksi maalattu vuodelta 1769.

Kyrön skanssi on myös Karvian vaakunan aiheena.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]