Kyrön skanssi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kyrön skanssi Karvian vaakunassa

Kyrön skanssi oli 1630-luvulla nykyisen Karvian Kantin kylän alueelle perustettu varustus. Alun perin se perustettiin maalinnakkeena 1597 kuningas Sigismundin käskystä, jolloin Klaus Fleming rakennutti paikalle ampumahaudat ja kaksi tykkipatteria. Niiden oli tarkoitus suojella Varsinais-Suomea Pohjanmaan talonpoikaiskapinaa vastaan. Toinen Flemingin rakennuttamista tykkipattereista eli reduteista on edelleen maastosta tunnistettavissa ja se on luokiteltu historiallisen ajan kiinteäksi muinaisjäännökseksi.

Varsinaisen Kyrön skanssin linnoituksen ensimmäinen päällikkö oli majuri Göran Svinhufvud, joka hallituksen käskystä perusti kolmikymmenvuotisen sodan aikana 1630-luvulla hirsirakenteisen linnakkeen ottamaan kiinni sotaväenottoa pakoilevia miehiä sekä turvaamaan matkantekoa seudulla. Hänen komennossaan linnakkeessa oli enimmillään yli sata miestä. Linnoitus jäi sodan jälkeen luultavasti tyhjilleen, kunnes sen päälliköksi saapui Arvid Mikonpoika Timi 1656 ja vielä saman vuoden syksynä Anders Rundell. Toiminta päättyi lopullisesti 1660, jolloin skanssi muutettiin hevostaloksi ja sotaväki vedettiin pois linnoituksesta. Paikalla toimi myös kestikievari 1640-luvulta lähtien.

Suuren Pohjan sodan aikana marraskuussa 1713 venäläinen sotaväki hävitti Skanssin kestikievarin rakennukset ja Kyrön Skanssin linnakkeen jäännökset. Venäläinen sotaväki surmasi vuonna 1713 myös Kantin kestikievarin emännän. Tämän jälkeen Kantin kestikievaritalo oli useita vuosia autiona. Kestikievaritoiminta Kantissa käynnistyi uudelleen isonvihan jälkeen.

Suomen sodan aikana linnaketta kunnostettiin uudelleen venäläisiä vastaan. Skanssissa ei ole jäljellä alkuperäisiä rakennuksia. Vanhimmat entisen Kyrön skanssin alueen rakennukset ovat kaksi aittaa. Harmaa aitta on vuodelta 1710 ja punaiseksi maalattu vuodelta 1769.

Kyrön skanssi on myös Karvian vaakunan aiheena.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kyrö-Skantz, Kyrön-Skanssi, Skanssi Kankaanpään kaupunki.
  • Virtanen, Rauni: Kyrön skanssi. Kyrönkankaantie, s. 103-121. Kirjoituksia luonnosta, tien historiasta ja käyttömahdollisuuksista. Ikaalinen, 1996. ISBN 952-90-7687-8.
  • Jorma Vappula: Ikaalisten entisen emäpitäjän historia II 1641-1721, Vammala 1999.