Suomen arvostelijain liitto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomen arvostelijain liitto SARV on eri taiteenalojen kriitikoiden ammatillinen yhteenliittymä. Sen tavoitteena on jäsenten ammatillisen toiminnan edistäminen ja ammattitaidon kohottaminen. Liitto toimii jäsentensä taloudellisen, sosiaalisen ja oikeudellisen aseman parantamiseksi.[1] Liiton puheenjohtajana toimi 2016–2021 tanssi- ja teatterikriitikko Maria Säkö. Marraskuussa 2021 liiton syyskokous valitsi kirjallisuuskriitikko Vesa Rantaman puheenjohtajaksi kaksivuotiskaudelle 2022–2023.[2]

SARV perustettiin vuonna 1950 ja siinä on noin 800 arvostelijajäsentä.[3] Liitto järjestää koulutusta, myöntää apurahoja, valvoo arvostelijoiden ammatillisia etuja lehdistössä ja sähköisissä viestimissä sekä välittää tietoa arvostelijoiden työn olosuhteista ja sisällöstä.[1]

Liitto perusti vuonna 1961 vuosittain jaettavan Kritiikin Kannukset -palkinnon.[4] Se jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1962.[5] SARV on julksissut vuodesta 1969 alkaen aikakauslehteä Kritiikin Uutiset, joka muuttui verkkojulkaisuksi vuoden 2017 alusta. Vuosina 2008–2011 SARV, Suomen Kulttuurirahasto ja sanomalehdet toteuttivat Kritiikkiportti-yhteishankkeen.[6]

Liitossa on viisi taiteenalakohtaista jaosta: elokuvajaos, kirjallisuusjaos, kuvataidejaos, musiikkijaos ja tanssi- ja teatterijaos.[7] Jaokset hoitavat yhteyksiä oman alansa kansainvälisiin järjestöihin. Esimerkiksi kuvataidejaos on samalla Kansainvälisen kuvataidearvostelijain yhdistyksen AICAn Suomen organisaatio AICA Finland.

SARV:n jäsenyyttä voivat hakea vähintään vuoden ajan tiedotusvälineissä arvosteluja ja/tai kriittisiä kulttuuriesseitä julkaisseet henkilöt. Arvostelijan työn ei tarvitse olla päätoimi, mutta sen tulee olla jatkuvaa.[8]

Kritiikin eettiset ohjeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SARV julkaisi syksyllä 2020 Kritiikin eettiset ohjeet. Liitto toteaa, että kritiikkiä esiintyy eri lajeissa ja medioissa: päivälehtikritiikkinä, esseinä, katalogitekstinä, radiokritiikkinä, videomuotoisena ja erilaisille erikoisalustoille kuten sosiaaliseen mediaan muokattuna kritiikkinä. Eettiset ohjeet koskevat erityisesti mediakenttään sijoittuvaa kritiikkiä. Sitä ohjaavat lisäksi Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistyksen laatimat Journalistin ohjeet.

Liiton mukaan kritiikki muodostaa erityistapauksen journalismissa. Kritiikki on suhteellisen subjektiivinen tekstilaji objektiivisuuteen pyrkivän journalismin rinnalla. Eettiset ohjeet on laadittu kritiikin itsesääntelyohjeiksi.[9]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b SARV Suomen arvostelijain liitto. Viitattu 30.9.2015.
  2. Kriitikko Vesa Rantamasta Suomen arvostelijain liiton uusi puheenjohtaja. Helsingin Sanomat, 23.11.2021, s. B 5. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 29.12.2021.
  3. SARV Kritiikin Uutiset / Suomen arvostelijain liitto. Kritiikin Uutiset Kritikernytt. Viitattu 7.7.2017.
  4. Kritiikin Kannukset Suomen arvostelijain liitto. Viitattu 30.9.2015.
  5. Kannustetut kautta aikojen Suomen arvostelijain liitto. Viitattu 30.9.2015.
  6. Kritiikkiportti Suomen Kulttuurirahasto. Arkistoitu 1.10.2015. Viitattu 30.9.2015.
  7. Suomen arvostelijain liiton jaokset Suomen arvostelijain liitto. Viitattu 30.9.2015.
  8. Jäsenkriteerit Suomen arvostelijain liitto. Viitattu 30.9.2015.
  9. SARV julkaisee Kritiikin eettiset ohjeet Kritiikin Uutiset / SARV. 14.11.2020. Viitattu 15.11.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]