Arvostelu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pere Borrell del Cason maalaus Pakeneva arvostelu vuodelta 1874.

Arvostelu, arviointi eli kritiikki (kreikan sanasta krinein, ’erottaa, ratkaista’) on arviointiaa, jossa tarkoituksena on arvosteltavan asian arvon tutkiminen, pohtiminen ja määrittely. Kritiikki on siis luonteeltaan arvottavaa. Kritiikki voi olla kielteistä, myönteistä tai rakentavaa, jolloin sen tarkoitus on kehittää arvoa. Kritiikillä voi myös vähätellä arvoa.

Kritiikkiä esiintyy kaikilla elämänaloilla. Kritisoitava aihe voi olla aineeton tai aineellinen. Arvostelu on pohjimmiltaan kantaa ottavaa sosiaalista toimintaa. Kritiikki on ihmisen viestintää toiselle ihmiselle, tai se voi olla yhteisön kollektiivista mielipidettä jotain muuta kohtaan. Kritiikkiä voidaan myös estää ja hallita. Joissakin yhteyksissä kriittisyyttä rajoitetaan tiedonjulkaisua estämällä tai luomalla pelkoa kriittisen tiedon julkaisijoihin.

Arvostelijan, arvioijan eli kriitikon antama kritiikki on subjektiivinen analyysi arvosta. Kriitikko kritisoi, eli antaa oman arvionsa arvolle. Arvioija ottaa kantaa ja tulkitsee arvoa.

»Kritiikki on oikeastaan waan totuudenkaipuu ihmisellä.»
(Thiodolf Rein[1])

Kritiikin lajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taidekritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Taidekritiikki

Taidekritiikki eli taidearvostelu on julkisesti esitettävien taideteosten tai teoskokonaisuuksien, taiteeseen liittyvien ilmiöiden, käsitysten, teorioiden tai taide- ja kulttuuripolitiikan ja taidehistoriallisen arvon ja merkityksen pohtimista ja määrittelemistä. Kritiikkiä harjoitetaan kaikilla taiteenaloilla, mutta usein sana taidekritiikki viittaa nimenomaan kuvataiteen arvosteluun.

Kirjallisuuskritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kirjallisuuskritiikki

Kirjallisuuskritiikki eli kirjallisuusarvostelu tutkii, arvioi ja tulkitsee kirjallisia teoksia. Vaikka kirjallisuusarvostelu ja kirjallisuustiede ovat läheisiä, eivät kaikki kirjallisuusarvostelijat ole olleet kirjallisuustieteilijöitä.

Elokuvakritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Elokuvakritiikki

Elokuvakritiikki on elokuvan kuvailua, erittelyä ja arvottamista. Elokuvakritiikin arvostuksen painopiste on vaihdellut sen historian aikana kantaaottavuuden korostamisesta ranskalaiseen auteur-teoriaan ja viime vuosikymmenien populaarikulttuuriseen näkökulmaan ja genrekritiikkiin.

Musiikkiarvostelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Musiikkiarvostelu

Musiikkiarvostelu tarkoittaa sävellysten ja musiikkiesitysten arvostelua. Nykyinen musiikkiarvostelutoiminta sai alkunsa 1700-luvulla, kun sanomalehdistö alkoi kehittyä. Musiikkiarvosteluja julkaistaan sekä musiikkilehdissä että päivälehdissä. Ensimmäisenä suomalaisena musiikkiarvostelijana voidaan pitää Axel Gabriel Ingeliusta (1822–1868). Useimmat musiikkiarvostelijat hoitavat tehtäväänsä sivutoimisesti, ja he ovat yleensä koulutukseltaan musiikkitieteilijöitä tai muusikoita.

Uuskritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Uuskritiikki

Uuskritiikki hallitsi angloamerikkalaista kirjallisuudentutkimusta 1900-luvun puolessavälissä, 1920-luvulta 1960-luvun alkuun. Sen kannattajat kiinnittivät huomiota lähilukemiseen ja itse teksteihin ja torjuivat tutkimuksen, joka perustuu tekstin ulkopuolisiin lähteisiin, varsinkin elämäkertaan.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Rehtori, professori Thiodolf Rein Helsingin yliopiston avajaispuheessa, Aura no 16, 20.1.1888. Kansalliskirjasto, digitoidut aineistot, Historiallinen sanomalehtikirjasto. Viitattu 18.2.2008.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]