Journalismi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Journalismi on toimintaa, jonka tehtävänä on kerätä, varmentaa ja eritellä tietoa ja esittää se joukkoviestimien avulla esimerkiksi uutisten muodossa. Sen kohteena ovat erityisesti yhteiskunnallisesti tärkeät, ajankohtaiset ja kiinnostavat asiat ja ihmiset. Sana journalismi tulee ranskan sanasta jour, joka merkitsee päivää.[1] Journalismia harjoittavat journalistit eli toimittajat.

Julkaisukanavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Journalismia julkaistaan sanomalehdissä, televisiossa, radiossa, internetissä ja kirjoissa. Journalismi itsessään on julkaisumuodosta riippumatonta, mutta nykyisin tehdään usein jako printtijournalismin ja verkkojournalismin välillä. Verkkomedia miellettiin aluksi sanomalehtien sähköiseksi versioksi, mutta siitä on kehittynyt ympäristönä pikemminkin radion, television ja printtimedian fuusio, joka perustuu tekstiin enemmän kuin televisiojournalismi mutta vähemmän kuin printtijournalismi. Verkkojournalismille on muodostuneet omat viestinnälliset ja sosiaaliset käytännöt.[2]

Journalismilla on useita alalajeja, kuten kuvajournalismi, tutkiva journalismi, tiedejournalismi, talousjournalismi, viihdejournalismi ja kulttuurijournalismi.

Journalismin rooli yhteiskunnassa ja lehdistönvapaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Montesquieun 1700-luvulla kehittämän vallan kolmijako-opin mukaan lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta on pidettävä erossa toisistaan ja näiden pitää vahtia toisiaan. Lehdistöstä alettiin puhua neljäntenä valtiomahtina. joka valvoi kaikkia kolmea ja kirjoitti niiden väärinkäytöksistä.[1]

Lehdistönvapautta pidetään demokraattisissa yhteiskunnissa perusoikeutena. Toimittajat myös pitävät itseään lehdistönvapauden puolustajina. Toimittajat ilman rajoja -järjestö listaa vuosittain eri maiden lehdistönvapausasteen (World Press Freedom Index).[2]

Suomessa joukkoviestinnän julkaisijoiden ja toimittajien vapaaehtoinen itsesääntelyelin Julkisen sanan neuvosto on julkaissut Journalistin ohjeet ja valvoo niiden noudattamista.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Marcus Ziemann: Lehdistönvapaus uhattuna? – Mitä jokaisen tulisi tietää journalismin historiasta ja etiikasta Yle. 17.12.2016. Viitattu 1.7.2017.
  2. a b Jaakko Perttilä: Verkkotoimittajan työ: arvot, vaaditut ominaisuudet ja journalistinen työprosessi - case Yle Urheilu, s. 2-5. Kauppatieteiden maisterin tutkinto. , 2016. Teoksen verkkoversio (viitattu 1.7.2017).

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hemánus, Pertti: Johdatusta tiedotusoppiin 2: Journalistiikan perusteet. Helsinki: Yliopistopaino, 1990. ISBN 951-570-054-X.
  • Marjut Helminen [toim.]: Journalismi: sananvapaus ja etiikka (Suomen Journalistiliitto, 1993) ISBN (nid.)
  • Taisto Hujanen & Heikki Luostarinen (toim.): Avauksia journalismikritiikkiin Tampereen yliopisto, 1990: 2. p. 1991)
  • Päivi Kuusisto ja Esa Sirkkunen: Journalismi uuden kynnyksellä (Tampereen yliopisto, 1999) ISBN 951-44-4629-1 (nid.)
  • Kantola, Anu & Möra, Tuomo (toim.): Journalismia! journalismia?. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1998. ISBN 951-0-22922-9.
  • Mari Maasilta [toim.]: Journalismin muutoskaruselli (Tampereen yliopisto, tiedotusopin laitos, journalismin tutkimusyksikkö, 1999) ISBN 951-44-4660-7 (nid.)
  • Väliverronen, Esa (toim.): Journalismi murroksessa. Helsinki: Gaudeamus, 2009. ISBN 978-952-495-126-5.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.