Anneli Kanto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Anneli Kanto
Henkilötiedot
Syntynyt20. syyskuuta 1950 (ikä 73)
Pirkkala
Kirjailija
Aikakausi 2007–
Esikoisteos Piru, kreivi, noita ja näyttelijä (2007)
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Anneli Helena Kanto (s. 20. syyskuuta 1950 Pirkkala)[1] on suomalainen kirjailija, toimittaja ja käsikirjoittaja.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanto valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta vuonna 1976 pääaineenaan lehdistö- ja tiedotusoppi. Vuosina 1996–1997 hän opiskeli käsikirjoittamista Teatterikorkeakoulun koulutusohjelmassa. Kanto on työskenteli toimittajana vuosina 1978–1997.[1] Hän oli vapaa toimittaja vuodesta 1992. Vuosina 1987–1997 hän oli Uusi Nainen -lehden päätoimittaja. Suomen freelancer-journalistit valitsi Kannon vuoden 2006 freelance-journalistiksi vuonna 2007.[2] Vuonna 2017 Kanto suoritti TAMK:ssa tutkinnon Master of Culture and Art.[3] Hän ollut vapaa kirjailija ja käsikirjoittaja vuodesta 1997 lähtien.

Kanto on käsikirjoittanut televisio-ohjelmia ja saanut Ylen Koura-palkinnon ohjelmista Presidentit ja Valtiopeli 1863[4]. Hän on käsikirjoittanut myös Ylen televisiosarjaa Uusi päivä.

Kannon esikoisromaani, 1600-luvulle sijoittuva Piru, kreivi, noita ja näyttelijä, ilmestyi vuonna 2007 ja oli Runeberg-palkintoehdokkaana.[5] Kannon toinen romaani, Veriruusut (2008) kuvaa Suomen sisällissodan aikana punakaartissa taistelleita naisia, housukaartilaisia. Se ei ole viihderomaani vaikka onkin vauhdikas ja värikäs.[6] Kanto sai teoksesta Gummeruksen myöntämän Kaarlen palkinnon.[5] Porilainen harrastajateatteri Cont´akti teki romaanista teatteriesityksen keväällä 2009. Sen dramatisoi ja ohjasi Pekka Saaristo. Seuraava historiallinen romaani oli 2015 ilmestynyt Pyöveli, joka sijoittuu myös 1600-luvulle ja Pohjanmaalle. Se kertoo erään pyövelin elämäntarinan. Vuonna 2017 ilmestynyt Lahtarit käsitteli myös sisällissotaa, nyt niiden nuorten maalaispoikien näkökulmasta, jotka kävivät sotaa Vaasasta Viipuriin ja joiden joukossa taisteli myös kirjailijan isoisä.

Kanto on kirjoittanut useita palkittuja lasten- ja nuortenkirjoja, joista erityisen luettu ja suosittu on ollut Noora Katon kuvittama kuvakirjasarja Viisi villiä Virtasta (ks. Palkinnot).

Vuonna 2013 ilmestyi Kannon omakohtainen Alzheimerin tautia käsittelevä kertomuskokoelma Pala palalta pois. Siinä Kanto kertoo elämästä Alzheimeria sairastavan äidin tyttärenä antaen äänen myös muille sairaudesta kärsiville.

Kannon romaaneja on dramatisoitu paljon, ja dramatisointeja ovat esittäneet mm. Tampereen Työväen Teatteri ja KOM-teatteri.

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näytelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • La-Lai-La
  • Tango sateessa
  • Jatsityttö
  • Fredrika R. (Heini Tolan kanssa)
  • Miehen malli
  • Ministerille morsian
  • Talvela. Helsinki: Kirja kerrallaan, 2010. ISBN 978-952-480-200-0.
  • Hyvikset ja pahikset, lastennäytelmä
  • Talvisodan tytöt (Pekka Saariston kanssa)
  • Veriruusut, romaanista dramatisoinut Pekka Saaristo
  • Pala palalta pois, kirjasta dramatisoinut Sari Lilliestierna
  • Tytöt 1918, romaanista Veriruusut dramatisoinut Sirkku Peltola
  • Veriruusut, dramatisoinut Lauri Maijala
  • Erottaja 1917-18, (Heini Tolan kanssa)
  • Lahtarit, dramatisoinut Sari Lilliestierna

Televisiosarjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romaanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lasten- ja nuortenkirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hirmuinen vedenpaisumus ja muita myyttisiä tarinoita. Kuvitus: Mika Kolehmainen. Hämeenlinna: Karisto, 2007. ISBN 978-951-23-4860-2.
  • Jakke ja Simo. Kuvitus: Jutta Kivilompolo. Hämeenlinna: Karisto, 2009. ISBN 978-951-23-5109-1.
  • Tehtävä Maassa. Helsinki: Gummerus, 2010. ISBN 978-951-20-7998-8.
  • Vilma ja Ilari. Perustuu Uusi päivä -televisiosarjaan. Helsinki: Gummerus, 2012. ISBN 978-951-20-8984-0.
  • Älytön äyriäinen ja muita eläinriimejä. Kuvitus: Kaisa Rekinen. Hämeenlinna: Karisto, 2014. ISBN 978-951-23-5543-3.
  • Seuraa hännänpäätäni. Kuvitus: Vili Ohra-aho. Kettuki ry, 2013. ISBN 978-952-67682-2-9. [8]
  • Radio Korvatunturi. Kuvitus: Janne Harju. Tallinna: Karisto, 2015. ISBN 978-951-23-5947-9
  • Kulkurikaksikko. Kuvitus: Janne Harju. Tallinna: Karisto, 2016. ISBN 978-951-23-6145-8

Futistyttö-sarja (2009–2012)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuparisaari-fantasiatrilogia (2011–2013)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viisi villiä virtasta -sarja (2011–)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vilma Virtanen ja uimataito. Kuvitus: Noora Katto. Hämeenlinna: Karisto, 2011. ISBN 978-951-23-5291-3.
  • Paavo Virtanen ja tyttöjen tavarat. Kuvitus: Noora Katto. Hämeenlinna: Karisto, 2011. ISBN 978-951-23-5431-3.
  • Kastehelmi Virtanen ja oma tahto. Kuvitus: Noora Katto. Hämeenlinna: Karisto, 2012. ISBN 978-951-23-5536-5.
  • Perttu Virtanen ja kauhea kateus. Kuvitus: Noora Katto. Hämeenlinna: Karisto, 2012. ISBN 978-951-23-5603-4.
  • Veera Virtanen ja esikoulu. Kuvitus: Noora Katto. Hämeenlinna: Karisto, 2013. ISBN 978-951-23-5657-7.
  • Paavo Virtanen ja pimeys. Kuvitus: Noora Katto. Hämeenlinna: Karisto, 2014. ISBN 978-951-23-5777-2.
  • Virtasen lapset ja pentu. Kuvitus: Noora Katto. Hämeenlinna: Karisto, 2015. ISBN 978-951-23-59110-5.
  • Paavo Virtanen ja varkaus. Kuvitus: Noora Katto. Hämeenlinna: Karisto, 2016. ISBN 978-951-23-6071-0.
  • Vilma Virtanen virpomassa. Kuvitus: Noora Katto. Hämeenlinna: Karisto 2017. ISBN 978-951-23-6244-8.
  • Virtaset huvipuistossa. Kuvitus: Noora Katto. Tallinna: Karisto 2018. ISBN 978-951-23-6425- 1
  • Virtasten puuhakirja. Kuvitus: Noora Katto. Tallinna: Karisto 2018. ISBN 978-951-23-6448-0.

Muut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kanto, Anneli (toim.): Kuollut kulkee - Tarinoita kalman majoilta. Helsinki: Gummerus, 2008. ISBN 978-951-20-7774-8.
  • Pala palalta pois. Kertomuksia Alzheimerin taudista. Helsinki: Gummerus, 2013. ISBN 978-951-20-9180-5.
  • Sanasinfonia. Novelleja Sibeliuksesta. Toim. Marika Riikonen ja Päivi Haanpää. Mukana antologiassa.. Hämeenlinna: Karisto, 2015. ISBN 978-951-23-5755-0.
  • Tusina novelleja. Toim. Marika Riikonen ja Päivi Haanpää. Mukana antologiassa. Tallinna: Art House 2018. ISBN 978-951-884-698-0.

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ylen Koura-palkinto sarjasta Presidentit 2006
  • Runeberg-palkintoehdokkuus romaanista Piru, kreivi, noita ja näyttelijä 2008
  • Tampereen kaupungin luovan työn palkinto lastenkirjasta Hirmuinen vedenpaisumus 2008
  • Varsinais-Suomen kirjailijoiden Anni Polva-palkinto Futistyttö-sarjasta 2011
  • Tampereen kirjastojen Plättä-palkinto Futistyttö-sarjasta 2012
  • Ylen Koura-palkinto tv-draamasta Valtiopeli 1863 2014
  • Tampereen kaupungin luovan kirjallisen työn palkinto romaanille Pyöveli 2016
  • Tulenkantaja-palkintoehdokkuus romaanille Pyöveli 2016
  • Tampereen kaupungin luovan kirjallisen työn palkinto romaanille Lahtarit 2018
  • Anni Swan -mitali kuvakirjasarjasta Viisi villiä Virtasta 2018
  • Kiitos kirjasta -mitali romaanista Rottien pyhimys 2022[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kanto, Anneli Kirjasampo.fi. Viitattu 15.12.2014.
  2. Ilmianna Vuoden 2013 freelance-journalisti! Suomen freelance-journalistit ry. Viitattu 14.2.2016.
  3. TAMKista 21.12.2017 valmistuneet - Uutiset - TAMK www.tamk.fi. Arkistoitu 18.12.2018. Viitattu 18.12.2018.
  4. 30-vuotias KOURA palkitsi vuoden 2013 parhaita ohjelmia 27.3.2014. Yle. Viitattu 15.12.2014.
  5. a b Anneli Kanto Gummerus. Viitattu 15.12.2014.
  6. Jani Saxell: Housukaartista hävinneiden kaartiin. Parnasso, 2009, nro 1, s. 52.
  7. Kotikatsomo: Haamukirjoittaja Yle.fi. 20.7.2015. Viitattu 27.10.2015.
  8. Taidekeskus Kettukin taiteilija Vili Ohra-aho on vauhdikkaan lastenromaanin kuvittaja 4.12.2013. Kettuki. Arkistoitu 15.12.2014. Viitattu 15.12.2014.
  9. Anneli Kanto sai kirjallisuuspalkinnon romaanistaan Rottien pyhimys Helsingin Sanomat. 23.4.2022. Viitattu 25.4.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]