Katja Kettu

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Katja Kettu Turun Kirjamessuilla 2011.

Katja Maaria Kettu (ent. Heikkinen,[1] s. 10. huhtikuuta 1978 Muhos[2]) on suomalainen kirjailija ja animaatio-ohjaaja. Hänen läpimurtoteoksensa oli Kätilö (2011), joka sai useita palkintoja ja josta on tehty elokuvasovitus.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kettu varttui Rovaniemellä Pöykkölän kylässä. Hänen isänsä on kirurgi ja äiti psykologi.[3] Kettu opiskeli Rovaniemellä Lyseonpuiston lukion kuvataidelinjalla, missä hän kiinnostui animaatiosta.[4] Hän opiskeli Turun taideakatemiassa, missä hänen opettajanaan toimi muun muassa virolainen animaattori Priit Pärn.[3] Kettu valmistui animaatio-ohjaajaksi vuonna 2001 ja on opiskellut Suomen kirjallisuutta Tampereen yliopistossa.[5] Lisäksi hän on opiskellut Lontoossa kansallisessa elokuva- ja televisiokoulussa. Kirjoittamisen ja animaatioiden lisäksi Kettu laulaa Confusa-yhtyeessä.[6]

Ketun esikoisromaani Surujenkerääjä (2005) kertoo nuoren naisen kasvukertomuksen ja suvun tarinan.[7] Teos oli ehdolla Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon saajaksi.[6] Se sai Tiiliskivi-palkinnon.[8] Hänen toinen romaaninsa Hitsaaja (2008) sijoittuu vuoteen 1994 Estonian uppoamisen jälkeiseen aikaan.[9] Se ilmestyi viroksi vuonna 2011.[10]

Ketun kolmas romaani Kätilö (2011) sai Kalevi Jäntin palkinnon,[11] Runeberg-palkinnon[12] ja Kiitos kirjasta -mitalin[13]. Teoksen käännösoikeudet on myyty 19 maahan ja sitä on myyty yli 100 000 kappaletta.[14] Syyskuussa 2015 sai ensi-iltansa kirjasta tehty Antti J. Jokisen ohjaama samanniminen elokuva.[15] Elokuussa 2015 ilmestyi Ketun neljäs romaani Yöperhonen. Teoksen kännösoikeudet on myyty Norjaan, Ruotsiin, Saksaan, Tanskaan, Tsekkiin,[16] Ranskaan,[17] Unkariin[18] ja Viroon.[14] Se käännetään myös marin kielelle.[19]

Ketun kirjallisia esikuvia ovat muun muassa Timo K. Mukka ja Rosa Liksom. Hänen omaa kielenkäyttöään on verrattu muiden pohjoisten kirjailijoiden kieleen.[3]

Vuodesta 2006 Kettu on toiminut muun muassa Turun Sanomien, Vihreän Langan, Voiman, Lumoojan ja Vegaian kolumnistina. Vuonna 2015 hän valitsi Sarjakuva-Finlandian voittajan.[20]

Kaappausjuttu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katja Kettu on kertonut joutuneensa vuonna 2008 kaappausyrityksen kohteeksi. Seuraavana vuonna Voima-lehteen kirjoittamassaan kolumnissa Kettu sanoi kaappausyrityksen tapahtuneen marraskuussa,[21] mutta joissain lehtihaastatteluissa tapahtuma-ajaksi on mainittu elokuu[22].

Sieppausyrityksen todenperäisyyttä alettiin epäillä vuonna 2012 kun Ketun toimittama naisiin kohdistuvaa seksuaalista vallankäyttöä käsittelevä antologia ilmestyi. Iltalehti epäili kaappauskertomusta mainostempuksi viitaten haastattelujen ristiriitaisuuksiin ja siihen, ettei poliisi ollut saanut tapahtumasta rikosilmoitusta.[23][24] Kansan Uutiset arvosteli Iltalehden uutisointia ja erityisesti sitä, että lehden toimittajat olivat antologian julkaisutilaisuudessa olleet kirjan sijasta kiinnostuneita vain Ketun kaappauskokemuksesta.[25]

Kettu teki kaappausyrityksestä rikosilmoituksen maaliskuussa 2012. Hän kertoi tehneensä rikosilmoituksen sähköisesti heti tapahtuman jälkeen, mutta se ei ilmeisesti ollut tallentunut poliisin järjestelmään. Kettu oli olettanut poliisin luokitelleen tapauksen toivottomaksi selvittää, koska hän ei ollut osannut kertoa yksityiskohtia päällekävijöistä.[26]

Vuonna 2015 Kettu myönsi Imagen haastattelussa liioitelleensa tapahtumien kulkua ja kyseessä olleen vain humalaisesta ahdistelusta, jota tapahtuu naisille koko ajan.[27]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katja Kettu seurustelee kirjailija Mikko Rimmisen kanssa.[3]

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katja Kettu sai Kiitos kirjasta -mitalin Kirjan ja ruusun päivänä Helsingissä 2012.

Sarjakuva-albumi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Animaatiot ja lyhytelokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pieni elokuva tupakoinnin vaaroista. Lyseonpuiston lukio, 1997.
  • Kirsikkakakku (käsikirjoitus, ohjaus, animaatio, kuvaus, leikkaus ja äänitys nimellä Katja Heikkinen). Turun Taideakatemia, 1999.
  • Agoraphobia (käsikirjoitus, ohjaus, animaatio, kuvaus, leikkaus ja äänitys nimellä Katja Heikkinen). Turun Taideakatemia, 2001.
  • Manipulation (käsikirjoitus, ohjaus, animaatio, kuvaus, leikkaus ja äänitys nimellä Katja Heikkinen). Turun Taideakatemia, 2001.
  • The Easy Writer (ohjaus; käsikirjoittanut Priit Pärn). Pettufilmi / Eesti Joonisfilm, 2004.
  • Siberian Express (animaatio; ohjannut Pekka Korhonen). Edith film, 2005.
  • Viisi aamua vielä (animaatio; ohjannut Milja Ahola). Edith film, 2006.
  • Röllin sydän (animo-operaattori; ohjannut Pekka Lehtosaari). MRP Matila Röhr Productions, 2007.
  • Merivuokkojen taistelu (käsikirjoitus, ohjaus, animaatio, kuvaus, leikkaus, äänitys ja äänisuunnittelu). Yle, 2007.
  • Mankeli (käsikirjoitus, ohjaus ja animaatio). Indie Films, 2011.[28]

Musiikkivideot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Felix Kubin & Aavikko: Superlake Beat (ohjaus, animaatio ja leikkaus nimellä Katja Heikkinen). Kettutuotanto/Diskono, 2004.
  • I Walk The Line: Demons Are Forever (käsikirjoitus, ohjaus ja animaatio). CombatRock Industry, 2004.
  • I Walk The Line: When I’m Gone (käsikirjoitus, ohjaus, animaatio ja leikkaus). IndieFilms / Combat Rock Industry, 2006.
  • Confusa: Haihtuu. Animaatiokopla, 2007.

Näytelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Katja Kettu Elonetissä
  2. Kettu, Katja Kirjasampo.fi. Viitattu 17.8.2015.
  3. a b c d Rossi, Venla: Ovela Kettu (Henkilökuva Katja Ketusta) Image.fi. 11.8.2015. Viitattu 31.8.2015.
  4. Juntto, Anssi: Yksinäistä touhua Kaleva.fi. 3.7.2009. Viitattu 31.8.2015.
  5. Katja Kettu Osuuskunta Animaatiokopla. Viitattu 17.8.2015.
  6. a b Stenbäck, Irma: Kiviä repussa ja sielussa HS.fi. Viitattu 17.8.2015.
  7. Kantokorpi, Mervi: Kympin vauvasta surun lapseksi HS.fi. Viitattu 3.9.2015.
  8. Tiiliskiven lehdistötiedote 2005 Teema ry. Viitattu 17.8.2015.
  9. Ropponen, Ville: Talouslaivan haverin uhrit Kiiltomato.net. 4.2.2009. Viitattu 31.8.2015.
  10. 2011: Suomalaista kirjallisuutta Viroon Suomen Viron-instituutti. Viitattu 3.9.2015.
  11. Kalevi Jäntin kirjallisuuspalkinto kolmelle nuorelle kirjailijalle Yle Uutiset. 24.11.2011. Viitattu 17.8.2015.
  12. Aromaa, Jonni: Runeberg-palkinto Katja Ketun Kätilölle Yle Uutiset. 5.2.2012. Viitattu 17.8.2015.
  13. Kiitos kirjasta -mitali myönnetään vuonna 2012 Katja Ketun teoksesta Kätilö 23.4.2012. Kirjakauppaliitto. Viitattu 17.8.2015.
  14. a b Tiedote: Katja Ketun Yöperhonen on myyty jo viiteen maahan 9.10.2015. STT. Viitattu 9.10.2015.
  15. Kätilö Finnkino. Viitattu 31.8.2015.
  16. Czech rights to Katja Kettu’s Hawk Moth sold Bonnier Rights. Viitattu 27.10.2015. (englanniksi)
  17. Katja Kettu: ’Yöperhonen’ to France 6.11.2015. Bonnier Rights. Viitattu 29.12.2015. (englanniksi)
  18. Katja Kettu's Hawk Moth sold to Hungary Bonnier Rights. Viitattu 27.10.2015. (englanniksi)
  19. Katja Ketun Yöperhonen julkaistaan marin kielellä 18.12.2015. WSOY. Viitattu 29.12.2015.
  20. Niskanen, Eveliina: Kirjailija Katja Kettu valitsee Sarjakuva-Finlandian voittajan Yle Uutiset. 11.2.2015. Viitattu 31.8.2015.
  21. Katja Kettu: Pienoisgiljotiini Voima. 8/2009. Viitattu 31.5.2012.
  22. Kunnas, Risto: Sieppausyritys olikin vain mainostemppu? Iltalehti.fi. 7.3.2012. Viitattu 31.5.2012.
  23. Kunnas, Risto: Sieppausyritys olikin vain mainostemppu? Iltalehti.fi. 7.3.2012. Viitattu 31.5.2012.
  24. Parkkari, Jani: Kettu pakeni Iltalehti.fi. 7.3.2012. Viitattu 31.5.2012.
  25. Paju, Anna: Tapaus Katja Kettu Kansan Uutiset. 18.3.2012. Viitattu 31.5.2012.
  26. Syrjälä, Hanna: Katja Kettu teki viimein rikosilmoituksen HS.fi. 17.3.2012. Viitattu 31.5.2012.
  27. Suosikkikirjailijan mukaan 2012 kaappauskohu ehkä liioiteltu: "Kyse oli humalaisesta ahdistelusta" Verkkouutiset. 25.6.2015. Viitattu 13.10.2015.
  28. Mankeli Indie Films. Viitattu 17.8.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]