Marin kieli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mari
Oma nimi марий йылме (niittymari),
мары йӹлмӹ (vuorimari)
Muu nimi tšeremissi
Tiedot
Alue Marin tasavalta
Virallinen kieli Marin tasavalta
Puhujia 550 000
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto kyrillinen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta uralilaiset kielet
Kieliryhmä suomalais-ugrilaiset kielet
suomalais-permiläiset kielet
suomalais-volgalaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 -
ISO 639-2 chm
ISO 639-3 (niittymari)
mrj (vuorimari) mhr (niittymari)
mrj (vuorimari)

Mari on suomalais-ugrilaisten kielten volgalaiseen ryhmään kuuluva kieli. Marin kielestä ja sen puhujista on ennen käytetty nimitystä tšeremissi.

Historia ja nykytilanne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marin kielen päämurteet ovat länsimari (vuorimari) ja itämari (niittymari ja varsinainen itämari). Vuorimarin nimitys tulee siitä, että sen puhujat asuvat Marinmaan lounaiskolkassa Volgan oikean rannan mäkisellä seudulla. Niittymarien nimitys tulee siitä, että sen puhujat asuvat Volgan vasemman rannan tasamaalla. Varsinaiset itämarit muuttivat tältä alueelta 1700-luvulla pakoon uskonnollista käännytystä nykyisen Baškortostanin alueelle. Lisäksi on olemassa pieni koillismurteen ryhmä Nižni Novgorodin ja Kirovin alueella.

Mareja on yhteensä noin 605 000 (vuonna 2002), joista vuorimareja on arviolta 30 000. Suunnilleen 81 % puhuu äidinkielenään maria; muiden ensisijaisena kielenä on venäjä, vaikka he pitävätkin itseään yhä mareina. Marinmaan asukkaita on 760 000, joista 43 % on marilaisia; loput asuvat nimikkotasavallan ulkopuolella.

Marin kielellä on kaksi kirjallista muotoa kyrillisin kirjaimin. Niiden syntyhistoria alkaa 1800-luvulla, jolloin Venäjällä pyrittiin käännyttämään pikkukansoja ortodoksisuuteen. Uskonnollisia tekstejä kirjoitettiin eri murteilla, jotta marit olisivat oppineet lukemaan. Tavoitteena ei kuitenkaan ollut luoda mareille kirjakieltä. Näistä kirjoitustraditioista syntyivät vuorimarin ja niittymarin kirjalliset muodot. Kielellisesti kyseessä on vain murre-ero, ja pitkään on suunniteltu kirjakielten yhdistämistä. Yhdistämistä vastustaa lähinnä vuorimarien pieni älymystö.

Kuuluisin marikirjailija Sergei Tšavain aloitti uransa 1900-luvun alussa. Hänen merkkiteoksenaan pidetään romaania Elnet (1936). Raamatun uusi testamentti (У Сугынь) julkaistiin mariksi vuonna 2008, vaikka uskonnollista kirjallisuutta onkin mariksi ilmestynyt jo 1700-luvun puolivälissä.[1].

Aakkosto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niittymari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

А а Б б В в Г г Д д Е е Ё ё Ж ж
З з И и Й й К к Л л М м Н н Ҥ ҥ
О о Ö ö П п Р р С с Т т У у Ӱ ӱ
Ф ф Х х Ц ц Ч ч Ш ш Щ щ Ъ ъ Ы ы
Ь ь Э э Ю ю Я я

Vuorimari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

А а Ä ä Б б В в Г г Д д Е е Ё ё
Ж ж З з И и Й й К к Л л М м Н н
О о Ö ö П п Р р С с Т т У у Ӱ ӱ
Ф ф Х х Ц ц Ч ч Ш ш Щ щ Ъ ъ Ы ы
Ӹ ӹ Ь ь Э э Ю ю Я я

Niittymari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraava kuvaus koskee niittymaria (itämaria):

Foneemit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vokaalit:

a e i o ö u ü ja redusoitunut vokaali ə, joka äännetään kuten englannin epämääräinen artikkeli a

Konsonantit:

klusiilit: p t k
spirantit: β δ ɣ
sibilantit: s z, suhulliset š ž
affrikaatta: ć (aina liudentuneena)
nasaalit: m η (kuten suomen äng) ja n (myös liudentuneena)
tremulantti: r
lateraali: l (myös liudentuneena)
puolivokaali: j

Paino on sanan viimeisellä täysvokaalilla. Jos sanassa on vain redusoituneita vokaaleja, paino on ensimmäisellä tavulla.

Sijataivutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esimerkkisanat muno 'muna', βüt 'vesi' (siis v -mäisesti: vrt. suomen vete-nä).

Nominatiivi muno βüt
Genetiivi munə-n βüδ-ən
Akkusatiivi munə-m βüδ-əm
Datiivi munə-lan βüt-lan
Latiivi mun-eš βüδ-eš
Illatiivi munə-ško βüδ-əškö
Inessiivi munə-što βüδ-əštö
Komparatiivi munə-la βüt-la
Komitatiivi munə-ɣe βüt-ke

Verbintaivutus ja persoonapronominit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marissa on kaksi konjugaatiota, yksikön 1. persoonan mukaisesti am- ja em-konjugaatio (muissa suomen sukukielissä ei ole konjugaatioeroa). am-konjugaatiossa verbillä on konsonanttivartalo ja em-konjugaatiossa vokaalivartalo. Tämä ero näkyy esimerkiksi imperatiivin yksikön 2. persoonan muodossa: (am-konjugaatio:) pur! 'pure!', (em-konjugaatio:) puro! 'tule sisään!'. Kaikkien verbintaivutuksessa esiintyvien suffiksien muoto riippuu siitä, kumpaan konjugaatioon verbi kuuluu. Esimerkkisanat puraš ‘purra’, kolaš ‘kuolla’.

Preesens:

yks. 1. p. məj puram kolem
yks. 2. p. təj purat kolet
yks. 3. p. tuδo pureš kola
mon. 1. p. me purəna kolena
mon. 2. p. te purəδa koleδa
mon. 3. p. nuno purət kolat

1. preteriti:

yks. 1. p. məj purəm koləšəm
yks. 2. p. təj purəć koləšəć
yks. 3. p. tuðo puro koləš
mon. 1. p. me purna koləšna
mon. 2. p. te purða koləšta
mon. 3. p. nuno purəć koləšt

Suomen ja marin kielisukulaisuutta osoittavia sanoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

jalka - jol | järvi - jer | kahdeksan - kandakš | kaksi - kok, kokət | kala - kol | kehä (auringon) - keće ('päivä') | kolme - kum, kumət | kota - kuδo ('talo') | kuusi (puu) - kož | kuusi (kuuden, kuutena) - kut, kuδət | kylmä - kəlme | kynsi - küć | käsi (käden, kätenä) - kit (kiδən) | luku - lu ('kymmenen') | lumi - lum | luu - lu | maksa - mokš | neljä - nəl, nələt | para(s) - poro ('hyvä') | pata - pot | puu (aines) - pu | sata - šüδö | seitsemän - šəm, šəmət | sulaa - šula (yks. 3. p.) | sydän (sydämen) - šüm | tulen (tulla) - tolam | tuli - tul | turpa - tyrβö ('huuli') | viisi - βić | yhdeksän - indekš | yksi - ik, ikte.

Katso myös suomalais-permiläinen sanasto, suomalais-ugrilainen sanasto, suomalais-volgalainen sanasto ja uralilainen sanasto.

Sanajärjestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marin kielessä on edelleen käytössä vanha suomalais-ugrilainen (uralilainen) perussanajärjestys, jonka mukaan verbi (predikaatti) on lauseessa viimeisenä (Subjekti-Objekti-Verbi eli SOV).

Esimerkkilauseita:

Padassa on kuusi kalaa. - Poδəšto kut kol ulo.
Tuli palaa ja siksi lumi sulaa. - Tul jüla δa satlan lum šula.
Eilen minä annoin sinulle kaksi kirjaa. - Teηkeće məj təlanet kok kniɣam puenam.
Huomenna hän tulee jalan luokseni, me ostamme neljä pulloa olutta ja menemme puistoon istumaan. - Erla tuδo δekem jolən toleš, me nəl klenća puram naləna δa parkəške sintšaš kajena.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.regnum.ru/news/967013.html