Eteläsaame

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Eteläsaame
Oma nimi åarjel-saemien
Muu nimi etelälappi
Tiedot
Alue Ruotsi, Norja
Puhujia 500
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta uralilaiset kielet
Kieliryhmä suomalais-ugrilaiset kielet
suomalais-permiläiset kielet
suomalais-volgalaiset kielet
suomalais-saamelaiset kielet
saamelaiskielet
länsisaamelaiskielet
Kielikoodit
ISO 639-2 sma
ISO 639-3 sma

Eteläsaame on uralilainen kieli jota puhuvat eteläsaamelaiset. Se kuuluu saamelaiskielten länsisaamelaiseen haaraan. Sen lähin sukukieli on uumajansaame, ja hieman etäämpänä siitä ovat pohjoissaame, luulajansaame ja piitimensaame. Eteläsaamen suurin ero muihin saamenkieliin on astevaihtelun puuttuminen.

Kirjaimisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eteläsaamen nykyisin käytetty oikeinkirjoitus standardoitiin vuonna 1976. Siihen kuuluu 24 kirjainta, joista ä ja ö ovat käytössä Ruotsissa sekä vastaavasti æ ja ø Norjassa. Oikeinkirjoitus ei ole äänteenmukainen vaan mukailee ruotsin ja norjan kielten kirjoitustapaa, minkä vuoksi erikoisemmat äänteet ilmaistaan konsonanttiyhtymillä tai diftongeilla. Esimerkiksi äänne /ʃ/ kirjoitetaan sj.[1]

A a B b D d E e F f G g H h I i
a be de e æf / äf ge I i
J j K k L l M m N n O o P p R r
je æl / lä æm / äm æn / än o pe ær / är
S s T t U u V v Y y Ö ö / Ø ø Ä ä Æ / æ Å å
æs / äs te u ve y ø / ö æ / ä å

Joissakin yhteyksissä käytetään myös kirjainta ï ilmaisemaan äännettä /ɨ/.

Piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eteläsaame eroaa merkittävästi kaikista muista saamelaiskielistä siinä, ettei kielessä ole lainkaan astevaihtelua. Toinen eteläsaamelle tyypillinen piirre ovat varsin yleiset painottoman tavun diftongit. Lisäksi sanojen taivutuksessa painottoman tavun vokaalimuutokset vaikuttavat myös sitä edeltävän painollisen tavun vokaaleihin.[2]

Myös kieliopillisesti eteläsaamessa on säilynyt monia alkukantaisena pidettyjä piirteitä. Sijamuotoja on kahdeksan: nominatiivi, genetiivi, akkusatiivi, illatiivi, inessiivi, elatiivi, komitatiivi sekä essiivi. Useista muista saamelaiskielistä poiketen genetiivi ja akkusatiivi eroavat toisistaan ja ovat säilyttäneet kumpikin oman päätteensä. Samaan tapaan inessiivi (missä) ja elatiivi (mistä) ovat erilliset sijamuodot. Possessiivisuffiksit ovat olemassa, mutta niitä käytetään erittäin harvoin ja silloinkin vain tietyissä yhteyksissä.[2]

Eteläsaamessa on kaksi murretta, pohjoinen ja eteläinen. Murteet poikkeavat toisistaan vain vähän.[1]

Nykytilanne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyltti toivottaa tervetulleeksi Härjedaleniin sekä ruotsiksi että eteläsaameksi.

Eteläsaame on hyvin uhanalainen kieli. Sillä on arviolta 600 – 1000 puhujaa[2][1], joista valtaosa asuu Norjan Trøndelagissa sekä Ruotsin Jämtlandissa ja Västerbottenissa.[3] Lastentarhoissa ja alakouluissa eteläsaamen opetusta annetaan ainakin Norjan Snåsan ja Hattfjelldalin kunnissa.[1] Vuodesta 2008 alkaen eteläsaamella on ollut virallisen kielen asema Snåsan kunnassa[4].

Toisen maailmansodan jälkeen etelä­saamea on alettu jonkin verran käyttää myös kirja­kielenä, jolla on julkaistu oppi­kirjoja, kauno­kirjallisuutta ja lasten­kirjoja.[3]

Eteläsaamen kirjakielen perustan loi 1700-luvulla ruotsalainen pappi Per Fjellström[5]. Myös pappi Jonas Nensén laati kielellä useita kirjoituksia 1820-luvulla.[2]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Omniglot: Southern Sámi (Åarjelsaemien gïele) (englanniksi) (viitattu 7.6.2016)
  2. a b c d Saamelaiskulttuurin Ensyklopedia (englanniksi) (viitattu 7.6.2016)
  3. a b Jaakko Anhava: Maailman kielet ja kielikunnat, s. 45. Gaudeamus, 2005. ISBN 951-662-734-X.
  4. Snåase/ Snåsa – en tospråklig kommune (norjaksi) (viitattu 7.6.2016)
  5. Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 2, p. 1398

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]