Kamassin kieli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kamassi
Oma nimi калмажи шəкə
Tiedot
Alue Venäjä
Puhujia 0
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto ei kirjakieltä
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta uralilaiset kielet
Kieliryhmä samojedikielet
eteläsamojedikielet
Kielikoodit
ISO 639-3 xas

Kamassi on sammunut uralilainen kieli, jota puhuttiin Venäjällä Uralin itäpuolella. Sen katsotaan kuuluneen samojedikielten eteläsamojedilaiseen ryhmään yhdessä matorin ja selkupin kanssa, joskaan ryhmän kielet eivät välttämättä ole sen läheisempää sukua toisilleen kuin pohjoissamojedilaisille kielille.

Kamassin viimeinen puhuja 94-vuotias Klavdija Plotnikova kuoli 20. syyskuuta vuonna 1989.[1] Kamassin kieltä on tallennettu 1740-luvulta 1960-luvulle, ja viimeisten kamassintaitajien puhetta on nauhoitettu ja videoitu paljon. Varhaisimpia kamassin tutkijoita oli Matias Aleksanteri Castrén[1]. Hän matkusti vuonna 1847 kenttätyömatkalle kamassienkin pariin, joita silloin arveltiin olevan vielä noin 150 kielenpuhujaa[1]. Kerätystä materiaalista syntyi kamassin kielioppi[1].

Kielitieteilijä Ago Künnap tallensi 1960-luvulta lähtien Plotnikovan äidinkieltä, ja tekstejä on julkaistu Tarton yliopiston Fenno-ugristica -julkaisusarjassa.[1]

Sittemmin kielen osaajat ovat paitsi kieleltään venäläistyneet, myös sekoittuneet maantieteellisesti muihin lähellä asuneisiin kansoihin, kuten turkinsukuisen hakassin puhujiin. Kamassin kielessä oli hyvin paljon vaikutteita turkkilaisista kielistä[2].

Ollessaan maanpaossa Tukholmassa 1900-luvun alussa suomalainen aktivisti ja samojedikielien tutkija Kai Donner piti turvallisuussyistä päiväkirjaansa kamassin kielellä.[3]

Äänneoppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kamassilla ei ole kirjoitusjärjestelmää, joten kieltä kuvataan suomalais-ugrilaisella tarkekirjoituksella.

Vokaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kamassissa on 13 vokaalia: a, e, i, o, u, ü, ä, ö, å, ǝ, ɛ, e̮ ja i̮.

Konsonantit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Klusiilit k, k̕, g, t, t̕, d, ď, p, ṕ, b, b̕,

Suhuäänteet s, ś, š, š̕, z, ź, ž, ž̕, c, ć, č, č̕, ʒ, ʒ́, ǯ, ǯ̕

Nasaalit m, ḿ, n, ń, ŋ

Hankausäänteet ɣ, x, x́, δ, f,

Puolivokaalit w, j

Lateraalit ja tremulantit l, ĺ, r, ŕ

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Väljasurnud keelte päev Fenno-Ugria. Viitattu 20.9.2022. (viroksi)
  2. https://www.infuse.finnougristik.uni-muenchen.de/e-learning/kamas/index.html
  3. Kai Donner Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.