Eteläsaamelaiset

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Eteläsaamelaiset
Kokonaismäärä noin 1200
Asuinalue Ruotsin lippu Ruotsi 600[1]
Norjan lippu Norja 600[2]
Kielet Eteläsaame
Uskonnot Luterilaisuus
Eteläsaamelaisten asuinalue keltaisella, uumajansaamelaisten oranssilla.

Eteläsaamelaiset ovat saamelaisten alkuperäiskansaan kuuluva etninen ryhmä. Heidän alkuperäiskielellään eteläsaamella on noin 600 puhujaa[3]. Norjassa eteläsaamelaisia on Pohjois-Trøndelagin läänissä sekä Helgelandissa Nordlandin läänissä ja Ruotsissa Taalainmaan ja Jämtlandin lääneissä. Parhaiten eteläsaamelainen kulttuuri on säilynyt Norjassa ja eritoten Snåsan ja Hattfjelldalin kunnissa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eteläsaamelaisten historiasta ei tiedetä paljon. Ei esimerkiksi tiedetä kuinka paljon eteläsaamelaisia on historian aikana ollut. Eteläsaamelaiset elivät metsästyksellä ja keräilyllä. Ensimmäiset kirjalliset maininnat eteläsaamelaisista ovat 1500-luvulta.[4] Vuonna 1689 tapahtui yhteenotto eteläsaamelaisten ja norjalaisten välillä, saamelaiset tappoivat kaikki Nordlin kylän asukkaat. Norjalaiset tekivät vuorostaan kostoretkiä saamelaisten kimppuun. 1600-luvulta peräisin olevista lähteissä kerrotaan eteläsaamelaisten omaksuneen poronhoidon. Tämä johtui luultavasti väestönkasvusta jonka vuoksi metsästyksellä ei voinut enää elättää kaikkia.[5] 1700-luvulta lähtien eteläsaamelaiset mainitaan teksteissä yhä useammin. 1700-luku johti myös lisääntyviin konflikteihin poronkasvattajien ja maanviljelijöiden välillä.

1800-luvulla alkoivat norjalaistamistoimet saamelaisia ja kveenejä vastaan. Norjalaistamistoimet ja saamelaisten kulttuurin häviäminen nostatti kansallistunnetta saamelaisten joukossa. Eräs eteläsaamelainen saamelaisaktivisti oli Daniel Mortensson. Nykypäivänä eteläsaamelaiset ovat vaarassa kadota kulttuurin häviämisen seurauksena.

Mytologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eteläsaamelaisilla oli muiden saamelaisten tapaan seitoja. Lisäksi eteläsaamelaisten tiedetään uhranneen esineitä, kuten rahoja, jumalille. Erikoinen piirre eteläsaamelaisten uhreissa oli karhujen uhraaminen. Norjan puolelta eteläsaamelaisten asuinaluetta on löydetty luolia täynnä karhunluita. Eteläsaamelaiset hautasivat usein itsensä mukana karhun hampaita tai muita sen luita.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kulttuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.