Ugrilaiset kansat

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ugrilaiset kansat on perinteinen yhteisnimitys ugrilaisia kieliä puhuville hanteille, manseille ja unkarilaisille. Hantit ja mansit asuvat Länsi-Siperiassa Uralin itäpuolelta Ob-joen varsille ulottuvalla alueella. Myös unkarilaisten esi-isien oletetaan eläneen tämän alueen läheisyydessä. Nykyisille asuinsijoilleen Keski-Euroopassa Tonavan alueella unkarilaiset saapuivat vasta varhaiskeskiajalla.

Uusin kielitieteellinen tutkimus asettaa kyseenalaiseksi perinteisen oletuksen että hantin, mansin ja unkarin kielet juontuisivat yhteisestä kanta-ugrilaisesta kielestä, sillä ugrilaiset kielet ovat erittäin epäyhtenäinen ryhmä. Erot ovat huomattavia sekä äänteistössä että kielten rakenteissa. Muun muassa sijojen lukumäärä vaihtelee kolmesta (pohjoishanti) yli kahteenkymmeneen (unkari). Tästä huolimatta ugrilaisia kieliä tulee pitää keskenään melko läheisinä sukukielinä, sillä ne jakavat joukon morfologisia innovaatioita ja niissä esiintyy myös toista sataa yhteistä sanavartaloa.

Unkarilaiset ovat suurin uralilainen kansa ja heidän lukumääräkseen arvioidaan 14 500 0000. Hantit ja mansit ovat hyvin pieniä kansoja; hanteja on noin 31 000 ja manseja noin 12 000 henkeä. Hantien ja mansien yhteisnimitys on obinugrilaiset kansat.

Sanaa ugri on vanhoissa slaavilaisissa teksteissä käytetty vastineena kreikkalaisten lähteiden sanalle türk (Τούρκοι). Se saattaa pohjautua samaan turkkilaiseen heimonnimeen, onogur, kuin Unkarin nimikin.[1] Unkarilaisilla oli kaukaisessa historiassa paljon yhteyksiä turkkilaisiin heimoihin, ja unkarin kielessä on lainasanoja turkkilaisista kielistä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The Ugri Allies of Heraclius (pdf) acta.bibl.u-szeged.hu. Viitattu 6.3.2019. (englanniksi)