Muromalaiset
| Muromalaiset | |
|---|---|
 Venäjän muinaisten kansojen asuma-alueet. Muromalaisten alue on merkitty vihreällä. |
|
| Väkiluku | Sukupuutto |
| Kielet | Muroma† |
| Sukulaiskansat | Marit Mordvalaiset Merjalaiset† Meštšeralaiset† Suomalais-permiläiset kansat |
Muromat eli muromalaiset (ven. мурома, muroma) on suomalais-ugrilaista muroman kieltä puhunut kansa, joka asui Oka-joen varrella Keski-Venäjällä. Muromat mainitaan Nestorin kronikassa Vladimirista itään olevana kansana. Heidän pääkaupunkinaan oli Murom. Elinkeinoinaan heillä oli maanviljely, metsästys ja myös kaupankäynti. Useat tutkijat, kuten M. A. Castrén, ovat pitäneet muromia mordvalaisille läheisenä kansana.[1] Muromilaiset joutuivat valloituksen kohteeksi 1200 ja 1300 luvuilla, jonka jälkeen maksoivat veroa moskovalaisille ruhtinaille ja naapurimaan merjalaisten tavoin sulautuivat osittain itäslaavilaisiin 1200–1400-luvuilla, kun heidän alueensa liitettiin Kiovan Venäjään.[2]
Muromin kieli oli (on) suomalais-ugrilainen. Kiinteään kyläasutukseen perustunut kulttuuri oli vallalla 600–1200-luvulla ja asuinpaikat oli Okan ja Volgan yhtymäkohdassa.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tietosanakirja osa 6, 1914
- ↑ Uibopuu, Valev; Herbert, Lagman: Finnougrierna och deras språk. Studentlitteratur, 1988. ISBN 978-91-44-25411-1 (ruotsiksi)
- ↑ WSOY Iso tietosanakirja 6, s. 285, WSOY 1997 ISBN 951-0-20163-4