Muromalaiset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Muromalaiset
Venäjän muinaisten kansojen asuma-alueet. Muromalaisten alue on merkitty vihreällä.
Venäjän muinaisten kansojen asuma-alueet. Muromalaisten alue on merkitty vihreällä.
Väkiluku Sukupuutto
Kielet Muroma
Sukulaiskansat Marit
Mordvalaiset
Merjalaiset
Meštšeralaiset
Suomalais-permiläiset kansat
Muromalaisten heimoon kuuluneen naisen korut 800–900-luvulta.

Muromat eli muromalaiset (ven. Мурома, Muroma) on suomalais-ugrilaista muroman kieltä puhunut kansa, joka asui Oka-joen varrella Keski-Venäjällä. Muromat mainitaan Nestorin kronikassa ruseille veroa maksavana kansana. Heidän pääkaupunkinaan kerrotaan olleen Murom. Elinkeinoinaan heillä oli maanviljely, metsästys ja myös kaupankäynti. Useat tutkijat, kuten M. A. Castrén, ovat pitäneet muromia mordvalaisille läheisenä kansana.[1] Muromilaiset maksoivat veroa venäläisille ruhtinaille ja naapurimaan merjalaisten tavoin sulautuivat itäslaavilaisiin 1000-1100-luvuilla, kun heidän alueensa liitettiin Kiovan Venäjään.[2]

Asuinseutu Okan ja Volgan yhtymäkohdassa kartan oikeassa ylänurkassa.

Kielen suomalais-ugrilaisuutta pidetään todennäköisenä. Kiinteään kyläasutukseen perustunut kulttuuri oli vallalla 900–900-luvulla ja asuinpaikka oli Okan ja Volgan yhtymäkohdassa.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tietosanakirja osa 6, 1914
  2. Uibopuu, Valev (1988). Finnougrierna och deras språk (in sv). Studentlitteratur. ISBN 978-91-44-25411-1. 
  3. WSOY Iso tietosanakirja 6, s. 285, WSOY 1997 ISBN 951-0-20163-4
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.