Meštšera

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Meštšeralaiset)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Venäjän muinaisten kansojen asuma-alueet. Meštšeralaisten alue on merkitty punaisella.

Meštšera[1] eli meštšeralaiset[2] (ven. Меще́ра, Мещёра) ovat Keski-Venäjällä Okan keskijuoksulla asunut suomalais-ugrilaista meštšeran kieltä puhunut muinainen kansanryhmä. Heidän asuinaluettaan kutsutaan Meštšoran alangoksi. Meštšora on myös paikallisesta venäläisryhmästä käytetty nimitys.

Meštšera mainitaan 1200-luvulla laaditussa muinaisvenäläisessä raamatunselitysteoksessa sekä venäläisissä kronikoissa mm. Iivana IV Kazaniin tekemän sotaretken yhteydessä. 100–1100-luvuilta peräisin olevien arkeologisten löytöjen perusteella meštšeralaisten ja muinaisten mordvalaisten kulttuurit ovat lähellä toisiaan. Suurin osa metšeralaisista venäläistyi 1500-luvulle tultaessa. Kazanin kaanikuntaan 1400–1500-luvuilla kuuluneet meštšeralaiset sulautuivat tataareihin.[3]

J. J. Mikkolan mukaan nimitys meštšera perustuu rekonstruoituun mordvalaiseen sanaan *ḿeškär ’mehiläistenhoitaja’. Samaa perua on ilmeisesti myös läntisen tataariryhmän mišäärien nimitys.[4] Mišäärit muodostuivat 1000-luvulta lähtien seudulle muuttaneiden turkkilaisten ja suomalais-ugrilaisten kansojen, lähinnä mordvalaisten, vuorovaikutuksen tuloksena.[5] Nimitystä meštšerjakit (ven. мещеряки) on käytetty Baškortostanissa asuvista mišääreistä.[6]

Nykyään meštšoraksi kutsutaan Okan takana Rjazanin ja Tambovin alueiden pohjoisosissa asuvaa venäläisryhmää, johon suomalais-ugrilaisen alkuperäisväestön uskotaan sulautuneen. Heidän perinteinen vaatetuksensa, asumuksensa ja murre poikkeavat jonkin verran muista venäläisistä. 1600–1700-luvuilla osa venäläisestä meštšorasta muutti nykyisille Penzan ja Saratovin alueille, joilla he muodostavat pieniä saarekkeita.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Uusi tietosanakirja, 13. osa, s. 870. Helsinki: Tietosanakirja oy, 1963.
  2. Anhava, Jaakko: Maailman kielet ja kielikunnat, s. 49. Tampere: Gaudeamus, 1999. ISBN 951-662-734-X.
  3. Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 16, s. 205. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1974.
  4. Fasmer, Maks: Etimologitšeski slovar russkogo jazyka, tom 2, s. 616, 630. Moskva: Progress, 1986.
  5. Narody mira: Narody jevropeiskoi tšasti SSSR, II, s. 638. Moskva: Nauka, 1964.
  6. Narody Rossii: entsiklopedija, s. 29. Moskva: Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-082-7.
  7. Narody mira: Narody jevropeiskoi tšasti SSSR, I, s. 145. Moskva: Nauka, 1964.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]