Turkkilaiset kansat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Turkkilaisten kielten puhuma-alueet

Turkkilaiset kansat[1] (myös turkkilais-tataarilaiset kansat) on yleisnimitys turkkilaisia kieliä puhuville etnisille ryhmille, joilla on myös eriasteisia kulttuurillisia ja historiallisia yhtäläisyyksiä. Turkkilaisten kansojen asuma-alue muodostaa ketjun itäiseltä Välimereltä Itä-Euroopan sekä Keski-Aasian kautta aina pohjoiseen Siperiaan saakka. Turkkilaiset kielet ovat lähtöisin suppealta alueelta Keski-Aasiasta, josta ne levisivät laajalle alueelle varhaiselta keskiajalta alkaen.

Turkkilaisia kansoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Genetiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2015 julkaistun tutkimuksen mukaan turkkilaiset kielet ovat levinneet nomadisten turkkilaisten liikkumisen myötä eri alueiden väestöihin jättäen näihin lähinnä kulttuurisen muutoksen eikä niinkään geneettistä jälkeä, ja turkkilais-tataarilaiset kansat ovatkin usein geneettisesti pääosin maantieteellisten ei-turkkilaisten naapureidensa kaltaisia, mutta eri turkinkieliset ryhmät niin Lähi-idästä, Kaukasukselta, Itä-Euroopasta kuin Keski-Aasiastakin jakavat kuitenkin keskenään vaihtelevissa määrin myös tiettyyn osaan Aasiaa (etelä-Siperiaan ja Mongoliaan) sijoitettavaa yhtäläistä perimää; alueen uskotaan olevan turkkilaisten kasojen alkukoti.[2]

Turkin turkkilaiset polveutuvat oletettavasti enimmäkseen Anatolian aiemmasta paikallisesta väestöstä, joka turkkilaistettiin kulttuurisesti; turkkilaisten on havaittu klusteroivan pääosin Välimeren väestöryhmien kanssa,[3][4] mutta osoittavan myös jossain määrin yhtäläisyyttä Keski-Aasian turkkilaisten kansojen kanssa.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://orm4.lib.helsinki.fi/cgi-bin2/ysa.pl?h=turkkilaiset%20kansat
  2. Bayazit Yunusbayev, Mait Metspalu, Ene Metspalu, Albert Valeev, Sergei Litvinov, Ruslan Valiev: The Genetic Legacy of the Expansion of Turkic-Speaking Nomads across Eurasia. PLoS Genetics, 21.4.2015, nro 4. PubMed:25898006. doi:10.1371/journal.pgen.1005068. ISSN 1553-7390. Artikkelin verkkoversio.
  3. A. Arnaiz‐Villena, E. Gomez‐Casado, J. Martinez‐Laso: Population genetic relationships between Mediterranean populations determined by HLA allele distribution and a historic perspective. Tissue Antigens, 2002, nro 2, s. 111–121. doi:10.1034/j.1399-0039.2002.600201.x. ISSN 1399-0039. Artikkelin verkkoversio. en
  4. Can Alkan, Pinar Kavak, Mehmet Somel, Omer Gokcumen, Serkan Ugurlu, Ceren Saygi: Whole genome sequencing of Turkish genomes reveals functional private alleles and impact of genetic interactions with Europe, Asia and Africa. BMC Genomics, 2014, nro 1, s. 963. PubMed:25376095. doi:10.1186/1471-2164-15-963. ISSN 1471-2164. Artikkelin verkkoversio. en
  5. Mergen et al: Mitochondrial DNA sequence variation in the Anatolian Peninsula (Turkey). Journal of Genetics, 2004.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]