Uralilaiset kansat

Uralilaisten kansojen asuinalueet

Suurimmalla osalla uralilaisten kielten puhujista on yhteiset geneettiset juuret.

Nenetsilapsi

Uralilaiset kansat ovat kansoja, jotka puhuvat uralilaisia kieliä. Uralilaiset kansat voidaan jakaa suomalais-ugrilaisia kieliä puhuviin suomalais-ugrilaisiin kansoihin sekä samojedikieliä puhuviin samojedeihin.

Joskus kaikkiin uralilaisiin kansoihin voidaan viitata puhumalla suomalais-ugrilaisista kansoista tai käsitteellä suomensukuinen.

Yleisen näkemyksen mukaan uralilaiset levittäytyivät länteen ja itään Volga-joen seudulta, mutta myös itäisempää alkukotia on ehdotettu. Suurin osa nykyisistä uralilaiskansoista kantaa yhä yhteistä siperialaista geeniperimää vaikka muistuttaakin pääosin maantieteellisiä naapureitaan. Poikkeuksena ovat unkarilaiset, jotka ovat sekoittuneet ei-uralilaiseen väestöön kokonaan. Geneettiset erot uralilaisten kansojen välillä ovat sitä suurempia, mitä suurempia kielelliset erot ovat.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Uralilaiset kansat Wikimedia Commonsissa

• Kádár, György: Johdatus uralilaiseen filosofiaan ”Kaikki olemassaoleva on olemassa vain johonkin toiseen olemassaolevaan suhteutettuna” – uralilaisen filosofian peruspiirteitä Sándor Karácsonyn ja Gábor Lükőn yhteisöllispsykologisten ja kielifilosofisten havaintojen pohjalta, 2006