Pohjoissaamelaiset

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pohjoissaamelaiset
Mikel Mikelsen Hetta - Sami man, Kautokeino, Norway, by Bonaparte 1884.jpgJol Andersen - Sami man from Finnmark, Norway - by Bonaparte 1884.jpgSami Rasmus Josefsen Utsi Kautokeino Finnmark Norway 1884 Bonaparte.jpg
Pohjoissaamelaisia, kuvat 1880-luvulta
Kokonaismäärä noin 50 000
Asuinalue Norjan lippu Norja 40 000[1]
Ruotsin lippu Ruotsi 5 000[2]
Suomen lippu Suomi 3 500[3]
Kielet Pohjoissaame
Uskonnot Luterilaisuus
Lestadiolaisuus

Pohjoissaamelaiset ovat saamelaisten alkuperäiskansaan kuuluva etninen ryhmä. Pohjoissaamelaisia elää Norjan, Ruotsin ja Suomen alueilla. Pohjoissaamelaiset ovat ylivoimaisesti suurin saamelaisryhmä. Pohjoissaamelaisia on määrittelytavasta riippuen 40 000–50 000. Heistä 30 000–40 000 asuu Norjassa.[4] Pohjoissaamelaisista arviolta noin 20 700 puhuu pohjoissaamea.[4] Norjassa heitä on Finnmarkin, Tromssan ja Nordlandin alueilla. Ruotsissa heitä on Kiirunan kunnassa. Suomessa heitä asuu Utsjoen, Inarin, Enontekiön ja Sodankylän kunnissa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanssakäynti Ruotsin, Norjan ja Venäjän kanssa alkoi 1500-luvulla, kun kyseiset maat alkoivat kilpailla oikeudesta verottaa saamelaisia. Pohjoissaamelaiset joutuivat valtaosin Ruotsin ja Norjan vaikutuspiiriin, Venäjän vallan alle joutuneiden saamelaisten kulttuuri kehittyi omaan suuntaansa johtuen paljolti eri uskonnosta. Poronhoito yleistyi pohjoissaamelaisten keskuudessa 1400–1600-luvuilla. 1600-luvulla alkoi myös saamelaisten käännyttäminen kristinuskoon.

1300-luvulla Norjan pohjoisrannikoilla raivosi rutto, joka iski pahiten rannikolla asuviin norjalaisyhteisöihin. Monet saamelaiset muuttivat ruton vuoksi tyhjentyneille alueille ja pohjoissaamelaiset jakaantuivat kahteen ryhmään, merisaamelaisiin ja vuorisaamelaisiin. Merisaamelaiset saivat elantonsa norjalaisten tapaan merestä kun taas vuorisaamelaiset jatkoivat perinteistä elämäntyyliään eläen poroista ja metsästyksellä. Vuorisaamelaisten määrä väheni sitä mukaa kun valtioiden rajat Lapissa tiukkenivat, pahimmillaan porojenhoitajan piti maksaa veroja kolmeen eri valtioon siirtäessään porojaan kesä- ja talvilaidunmaiden välillä.

1800-luvulla Norja aloitti voimakkaat norjalaistamistoimet saamelaisia ja kveenejä vastaan. Norjan kielen ja kulttuurin vaikutus levisi voimakkaasti saamelaisalueille. Ruotsin ja Suomen puolella kehitys ei ollut yhtä nopeaa. 1850-luvulla lestadiolaisuus alkoi levitä pohjoissaamelaisten keskuuteen. Henkinen herääminen ja huonontuneet mahdollisuudet harjoittaa poronhoitoa johtivat Koutokeinon kapinaan 1853. Tapahtuma kiihdytti norjalaistamistoimia, mutta aallonharjansa ne saavuttivat 1900–1940-luvuilla. Toisen maailmansodan jälkeen tilanne rauhoittui jonkin verran.

Nykyaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1979 kiista Altaan rakennettavasta vesivoimalasta nosti esiin saamelaisten oikeudet. 1986 otettiin käyttöön Sámi soga lávlla, kansallislaulu, ja 1989 otettiin käyttöön saamelaisten lippu. 2005 Norjassa tuli käyttöön laki joka antoi saamelaisparlamentille ja paikallishalinnolle valtion maat Finnmarkin läänissä. Maat käsittävät yhteensä 96 % läänin pinta-alasta.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saamelaiskulttuurissa pohjoissaamelainen kulttuuri on hallitsevaa johtuen pohjoissaamelaisten suuresta määrästä. Pohjoissaamelaisen kulttuurin keskuksena voidaan pitää Koutokeinoa. Pohjoissaameksi ilmestyy nykyään yksi sanomalehti, Ávvir, joka syntyi, kun pohjoissaamenkieliset Min Áigi ja Áššu yhdistyivät. Koutokeinossa on pohjoissaamelainen teatteri Beaivváš Sámi Teáhter. Pohjoissaamelaisten joikuperinne on saamelaisryhmistä parhaiten säilynyt. Pohjoissaamelaista koulutusta on kaikissa kolmessa pohjoissaamelaisten asuttamassa maassa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]