Qasimin kaanikunta
|
Qasimin kaanikunta
Касимовское ханство Qasím xanlığı |
|
|---|---|
|
1450–1681
|
|
 |
|
|
|
|
| Valtiomuoto | Monarkia |
|
|
|
| Pääkaupunki | Kasimov |
|
|
|
| Uskonnot | islam |
|
|
|
| Aiemmin osa | Moskovan Venäjää |
|
|
|
| Liitettiin | Venäjän keisarikuntaan |
Qasimin kaanikunta (nimi myös muodossa Kasimovin kaanikunta[1]) oli feodaaliruhtinaskunta, jonka Moskovan suuriruhtinaat loivat palvelukseensa siirtyneitä tataarikaaneja varten. Se käsitti meštšeran, mordvalaisten ja tataarien asuttaman alueen Okajoen varrella nykyisen Rjazanin alueen koillisosassa.[2] Kaanikunnan keskus oli Gorodetsin kaupunki[1].
Moskovan suuriruhtinas Vasili II lahjoitti alueen noin vuosina 1450–1456 Kultaisen ordan kaanin pojalle Qasimille. Läänitysalueen keskus Gorodets-Meštšorski sai hänen mukaansa nimen Kasimov. Eräillä alueen hallitsijoista oli suuri merkitys Moskovan Kazanin kaanikuntaa vastaan käymässä taistelussa. Kazanin valloituksen (1552) jälkeen Qasimin kaanikunnan merkitys väheni, ja sen hallitsijat muuttuivat vähitellen tavallisiksi läänitystilallisiksi. Kaanikunta lakkasi muodollisestikin olemasta viimeisen hallitsijan Fatima Soltanin kuoltua vuonna 1681[2]. Hallitsijaperhe kääntyi 1600-luvulla kristinuskoon[1].
Seudulla asuvaa tataariryhmää sanotaan Kasimovin tataareiksi.
