Kasimovin tataarit

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kasimovin tataarit ovat Venäjällä Rjazanin alueen Kasimovin kaupungissa ja sen ympäristössä asuva tataariryhmä. He puhuvat tataarin kielen keskimurretta, jossa on myös mišäärivaikutusta. Perinteinen uskonto on sunnalainen islam.

Ryhmä muodostui Moskovan suuriruhtinaskunnan rajalle 1400-luvulla perustetussa Qasimin kaanikunnassa. Sen asukkaat koostuivat Kazanin kaanikunnasta muuttaneesta tataariylimystöstä, mišääritataareista ja mordvalaisista. 1500-1600-luvuilla seudulle muutti paljon venäläisiä. Kaanikunta muuttui vähitellen läänitykseksi, joka lakkautettiin 1600-luvun lopussa. Tataariylimystö kääntyi ortodokseiksi tai menetti asemansa.[1]

Kasimovin tataarien perinteisiä elinkeinoja ovat maanviljely, karjanhoito ja käsityöt. Myöhemmin he harjoittivat kauppaa ja erilaisia palveluammatteja. 1700-luvulla alkaneen muuttoliikkeen seurauksena seudun tataariväestö väheni 5 800 hengestä vuonna 1719 aina 4 400 henkeen vuonna 1917. Tataarin kirjakieli levisi Kasimovien tataarien keskuuteen, ja he alkoivat pitää itseään Volgan tataareina säilyttäen samalla myös oman ryhmäidentiteettinsä. Tataarinkielinen kulttuuritoiminta lakkautettiin 1930-luvun lopulla ja yhteydet Kazaniin heikkenivät. Nuoriso on siirtynyt käyttämään venäjää, mutta ryhmä on säilyttänyt identiteettinsä ja eräitä kulttuuripiirteitä. Nykyään Kasimovin tataareja arvioidaan olevan yli tuhat henkeä.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Narody Rossii: entsiklopedija, s. 326–327. Moskva: Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-082-7.