Astrahanin kaanikunta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Xacitaxan Xanlığı
Хаҗитархан Ханлыгы
Astrahanin kaanikunta
1466 – 1556
Astrakhan Khanate map.svg

Astrahanin kaanikunta Volgan suistossa

Valtiomuoto Monarkia

Valtionpäämies Astrahanin kaani

Pääkaupunki Astrahan

Uskonnot Sunnilaisuus

Historia
– Erosi Kultaisesta ordasta 1466
– Moskovan Venäjän valloittama 1556

Kielet tataarin kieli, nogain kieli

Astrahanin kaanikunta oli valtio Itä-Euroopassa Volgan suun ja alajuoksun ympärillä Kaspianmeren rannalla Aasian rajan tuntumassa. Kaanikunta oli olemassa 1400- ja 1500-luvuilla. Nykyisin alue kuuluu pääasiassa Kazakstaniin sekä Venäjään kuuluviin Astrahanin alueeseen ja Kalmukiaan.

Suurin osa Astrahanin kaanikunnan väestöstä oli maanviljelyä harjoittavia Astrahanin tataareja ja paimentolaisia nogaita. Kaanikunnan pääkaupunki oli Xacitarxan, joka sijaitsi nykyisen Astrahanin kaupungin lähellä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Volgan alajuoksun ympäristö oli useiden turkkilais-tataarilaisten kansojen asuttama viimeistään 400-luvulta jaa. Mongolit valtasivat alueen 1200-luvulla. Mongolivaltakunta jakaantui kuitenkin pian pienempiin valtakuntiin. Itäinen Eurooppa tuli kuulumaan Kultaisen ordan valtakuntaan. Sisällissota jakoi Kultaisen ordan 1400-luvulla. Kaani Qasim perusti itsenäinen Astrahanin kaanikunnan noin vuonna 1466. Kaanikunnan sijainti Volgan suun ympärillä ja tärkeän kauppareitin varrella toi sille hyvinvointia. Mutta myös naapurivaltioiden ja –kansojen kiinnostuksen sen alueeseen. Tämä johtikin useisiin sotiin. Suurta vahinkoa Astrahanille toi Krimin kaanikunnan kaani Mengli Ghirai.

Venäjän tsaari Iivana IV Julma valtasi Astrahanin pohjoisen naapurin Kazanin kaanikunnan 1552 ja lähetti sotilaitaan myös Astrahaniin. Vuonna 1554 Venäjä perusti Därwišin kaanin, joka hallitsi Astrahania Venäjän vasallina. Därwišin kaani kuitenkin liittoutui Krimin kaanikunnan kanssa ajakseen Venäjän pois alueelta. Niinpä Venäjän armeija hyökkäsi uudelleen Asrtahaniin 1557. Nyt kaanikunta vallattiin ja liitettiin suoraan Venäjän alaisuuteen. Kaani Därwišin onnistui kuitenkin paeta Azofin linnaan. Asrtahanin kaanikunnan nogaiväestö karkotettiin Kazakstaniin ja Dagestaniin. Tataariväestö sai jäädä alueelle, mutta heihinkin kohdistettiin sortotoimenpiteitä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]