Rjazanin alue

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rjazanin alue
Ряза́нская о́бласть
Okajoki Rjazanin alueella
Okajoki Rjazanin alueella
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Alueen sijainti Venäjällä
Alueen sijainti Venäjällä

Koordinaatit: 54°36′N, 39°42′E

Valtio Venäjä
Federaatiopiiri Keskinen
Piiritasoisia kaupunkeja 12
Piirejä 25
Perustettu 26. syyskuuta 1937
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Rjazan
 – kuvernööri Pavel Malkov
Pinta-ala 39 600 km²
Väkiluku (2010) 1 154 114[1]
Lyhenteet
 – ISO 3166 RU-RYA
Rjazanin alueen internetsivut
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)

Rjazanin alue (ven. Ряза́нская о́бласть, Rjazanskaja oblast) on hallinnollinen alue Keski-Venäjällä Itä-Euroopassa, Moskovan alueen kaakkoispuolella.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rjazanin alue rajoittuu pohjoisessa Vladimirin alueeseen, koillisessa Nižni Novgorodin alueeseen, idässä Mordvaan, kaakossa Penzan alueeseen, etelässä Tambovin ja Lipetskin alueisiin, lännessä Tulan alueeseen sekä luoteessa Moskovan alueeseen.

Rjazanin alue sijaitsee Itä-Euroopan tasangon keskiosassa. Alueen pohjoisosa on metsää ja eteläosa lehtimetsää ja metsäistä aroa. Alueen läpi virtaa Oka, jonka lisäksi alueella on 500 järveä. Alueella vallitsee leuto mannerilmasto. Keskilämpötila on tammikuussa -10 °C ja heinäkuussa +20 °C. Vuotuinen keskisademäärä on 500 mm.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mongolit valloittivat alueen 1200-luvulla. Rjazanin itsenäinen suuriruhtinaskunta liitettiin Moskovan ruhtinaskuntaan 1521.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rjazanin alueen asukasluku on 1 154 114 (vuoden 2010 väestönlaskenta). Alueen suurimmat kaupungit ovat Rjazan (524 927 as.), Kasimov (33 491 as.) ja Skopin (30 376 as.).[1]

Väestöstä asuu kaupungeissa noin 65 %. Aiemman, vuonna 2002 suoritetun väestönlaskennan mukaan suurimmat etniset ryhmät olivat:

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rjazanin alue on yksi Venäjän federaation alueista (subjekti) ja sen pääkaupunki on Rjazan. Alue on jaettu hallinnollisesti 25 piiriin ja 12 kaupunkialueeseen. Paikallishallinnon johdossa ovat aluehallinnon päämies ja alueduuma.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueella on runsaasti kalkkikiveä, turvetta, fosforiittia, kipsiä, hematiittia ja kivihiiltä. Tärkeimmät teollisuudenalat ovat öljy-, koneenrakennus-, metalli-, rakennusaine-, tekstiili- ja elintarviketeollisuus. Maatalous tuottaa viljaa, sokerijuurikasta, perunaa, vihanneksia, maitoa, lihaa, kananmunia ja villaa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 23.7.2012. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]