Belgorodin alue

Belgorodin alue; Белгоро́дская о́бласть
	; Korenjoki Belgorodin alueella
; Lippu	; Vaakuna
	; Alueen sijainti Venäjällä
	Koordinaatit: 50°37′N, 36°35′E
Valtio	Venäjä
Federaatiopiiri	Keskinen
Piiritasoisia kaupunkeja	6
Piirejä	22
Perustettu	6. tammikuuta 1954
Hallinto
– hallinnollinen keskus	Belgorod
– kuvernööri	Jevgeni Savtšenko
Pinta-ala	27 100 km²
Väkiluku (2010)	1 532 526
Lyhenteet
– ISO 3166	RU-BEL
	Belgorodin alueen internetsivut
	Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)
	Infobox OK

Belgorodin alue (ven. Белгоро́дская о́бласть, Belgorodskaja oblast) on hallinnollinen alue Lounais-Venäjällä.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Belgorodin alue rajoittuu etelässä ja lännessä Ukrainaan, pohjoisessa Kurskin alueeseen ja idässä Voronežin alueeseen. Belgogradin sijaitsee Keski-Venäjän ylängön lounaisosassa. Alueen merkittävimmät joet ovat alueen länsiosasta alkunsa saava Donets ja Oskol.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisessa maailmansodassa Belgorodin alue oli Saksan miehittämä 1941–43.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueen asukasluku on 1 532 526 henkeä (vuonna 2010).^[1] Kaupunkiväestön osuus oli paria vuotta aiemmin 66,6 %.^[2] Suurimmat kaupungit ovat Belgorod (356 426 as.), Staryi Oskol (221 163 as.) ja Gubkin (88 562 as.).^[1]

Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan asukkaista 92,9 % on venäläisiä ja 3,8 % ukrainalaisia.^[3]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Belgorodin alue on yksi Venäjän federaation jäsenistä eli subjekteista. Sen pääkaupunki on Belgorod. Aluehallinnon johdossa on kuvernööri ja alueduuma. Paikallista itsehallintoa varten alue on jaettu 22 piiriin ja 6 kaupunkialueeseen.^[4]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Belgorodin alueen bruttokansantuote oli Venäjän tilastokeskus Rosstatin mukaan vuonna 2010 yhteensä 397 069,9 miljoonaa ruplaa eli 1,06 % Venäjän federaation BKT:stä.^[5] Jokaista alueen asukasta kohti BKT:tä kertyi vuodessa 259,1 tuhatta ruplaa eli noin 6 347 euroa.^[1]^[6] Tämä oli lähellä (99 %) Venäjän keskiarvotasoa.

Belgorodin alueella on kaivos-, koneenrakennus-, metalli-, kemian-, rakennusaine- ja elintarviketeollisuutta. Kaivosteollisuus tuottaa pääasiassa rautamalmia. Maanviljely tuottaa viljaa, sokerijuurikasta, auringonkukan siemeniä ja eteerisiä öljykasveja. Lisäksi on karjataloutta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

↑ ^a ^b ^c ^d Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 24.3.2013. (venäjäksi)
↑ Otsenka tšislennosti postojannogo naselenija subjektov Rossijskoi Federatsii gks.ru. Viitattu 17.1.2009. (venäjäksi)
↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.3. Naselenije po natsionalnosti i vladeniju russkim jazykom po subjektam Rossijskoi Federatsii. (xls) perepis2002.ru. Viitattu 21.1.2009. (venäjäksi)
↑ Belgorodin alueen piirit belregion.ru. Viitattu 22.1.2009. (venäjäksi)
↑ Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998-2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei) (Venäjän federaation eri subjektien alueellinen BKT (MS Excel-taulukko)) 12.4.2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 24.3.2013. (venäjäksi)
↑ Euro exchange rates RUB (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR) Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 2010-12-31. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 24.3.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Belgorodin alue Wikimedia Commonsissa

Venäjän federaation subjektit

Tasavallat	Adygeia \| Altai \| Baškortostan \| Burjatia \| Dagestan \| Hakassia \| Ingušia \| Kabardi-Balkaria \| Kalmukia \| Karatšai-Tšerkessia \| Karjala \| Komi \| Krim^[1] \| Mari \| Mordva \| Pohjois-Ossetia-Alania \| Saha \| Tatarstan \| Tšetšenia \| Tšuvassia \| Tuva \| Udmurtia
Aluepiirit	Altai \| Habarovsk \| Kamtšatka \| Krasnodar \| Krasnojarsk \| Perm \| Primorje \| Stavropol \| Taka-Baikalia
Alueet	Amur \| Arkangeli \| Astrahan \| Belgorod \| Brjansk \| Irkutsk \| Ivanovo \| Jaroslavl \| Kaliningrad \| Kaluga \| Kemerovo \| Kirov \| Kostroma \| Kurgan \| Kursk \| Leningrad \| Lipetsk \| Magadan \| Moskova \| Murmansk \| Nižni Novgorod \| Novgorod \| Novosibirsk \| Omsk \| Orenburg \| Orjol \| Penza \| Pihkova \| Rjazan \| Rostov \| Sahalin \| Samara \| Saratov \| Smolensk \| Sverdlovsk \| Tambov \| Tjumen \| Tomsk \| Tšeljabinsk \| Tula \| Tver \| Uljanovsk \| Vladimir \| Volgograd \| Vologda \| Voronež
Liittovaltion kaupungit	Moskova \| Pietari \| Sevastopol^[2]
Autonominen alue	Juutalaisten autonominen alue
Autonomiset piirikunnat	Hanti-Mansia \| Jamalin Nenetsia \| Nenetsia \| Tšukotka
Huomautuksia	↑ de jure: Ukrainaan kuuluva autonominen tasavalta ↑ de jure: Ukrainaan kuuluva tasavallan alainen kaupunkipiiri

[RuCensus2010vol1.11-1] Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 24.3.2013. (venäjäksi)

[2] Otsenka tšislennosti postojannogo naselenija subjektov Rossijskoi Federatsii gks.ru. Viitattu 17.1.2009. (venäjäksi)

[3] Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.3. Naselenije po natsionalnosti i vladeniju russkim jazykom po subjektam Rossijskoi Federatsii. (xls) perepis2002.ru. Viitattu 21.1.2009. (venäjäksi)

[4] Belgorodin alueen piirit belregion.ru. Viitattu 22.1.2009. (venäjäksi)

[BKT-RU-19982010-5] Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998-2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei) (Venäjän federaation eri subjektien alueellinen BKT (MS Excel-taulukko)) 12.4.2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 24.3.2013. (venäjäksi)

[RUBtoEUR2010-12-31-6] Euro exchange rates RUB (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR) Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 2010-12-31. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 24.3.2013. (englanniksi)

[7] ure: Ukrainaan kuuluva autonominen tasavalta

[8] ure: Ukrainaan kuuluva tasavallan alainen kaupunkipiiri

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[1]

[2]