Amurin alue

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Amurin alue
Аму́рская о́бласть
Näkymä Amurin sivuhaara Zejan varrelta
Näkymä Amurin sivuhaara Zejan varrelta
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Alueen sijainti Venäjällä
Alueen sijainti Venäjällä

Koordinaatit: 50°16′N, 127°31′E

Valtio Venäjä
Federaatiopiiri Kaukoitä
Piiritasoisia kaupunkeja 9
Piirejä 20
Perustettu 20. lokakuuta 1932
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Blagoveštšensk
Pinta-ala 363 700 km²
Väkiluku (2010) 830 103[1]
 – väestötiheys 2,28 as./km²
Lyhenteet
 – ISO 3166 RU-AMU
Amurin alueen internetsivut

Amurin alue (ven. Аму́рская о́бласть, Amurskaja oblast) on Venäjän federaation hallinnollinen alue (subjekti) Venäjän Kaukoidässä Aasiassa. Pinta-alaltaan Amurin alue on hieman Suomea suurempi.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymä Zejan luonnonpuistosta

Amurin alue rajoittuu pohjoisessa Sahaan, idässä Habarovskin aluepiiriin, kaakossa Juutalaisten autonomiseen alueeseen, etelässä ja lounaassa Kiinaan sekä lännessä Tšitan alueeseen.

Amurin alueen pohjoisosa kuuluu Stanovoi- ja Jablonvyivuoristoihin. Pinta-alasta yli puolet on metsää. Joista merkittävimpiä ovat Kiinan vastaisen rajan muodostava Amur, ja sen sivujoet Zeja ja Bureja. Zejan keskijuoksulle on padottu 225 kilometriä pitkä Zejan tekoallas. Amurin alueen luoteisin osa kuuluu Lenan huomattavan sivuhaaran Oljokman ja sen sivujoen Njukžan valuma-alueeseen.[2][3]

Amurin alueen kartta

Amurin alueella on useita merkittäviä luonnonsuojelualueita. Näistä tunnetuimpia ovat Zejan luonnonpuisto, Norskin luonnonpuisto, alava Hingano-Arharinskajan kosteikkoalue ja sen sisään sijoittuva Hinganin luonnonpuisto, sekä Orlovskin suojelualue.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amurin alue kuului vuodesta 1926 Kaukaisen idän maakuntaan. Amurin alue muodostettiin 20. lokakuuta 1932, mutta se oli osa Kaukaisen idän maakuntaa aina vuoteen 1953 asti, jolloin maakunta lakkautettiin.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amurin alueen asukasluku on pudonnut merkittävästi Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisinä vuosina. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan alueella asui 830 103 henkeä,[1] kun kahdeksan vuotta aiemmin asukkaita oli 902 844 (2002).[5]

Asukasluvun kehitys:

  • 1 008 000 (1999)
  • 902 844 (2002)[5]
  • 830 103 (2010)[1]

Suurimmat kaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan asukkaista 66,8 prosenttia oli kaupunkilaisia ja maaseutuasukkaiksi luokiteltiin 33,2 prosenttia Amurin alueen väestöstä. Alueen kaupunkeja ovat pääkaupunki Blagoveštšensk (214 390 as.), Belogorsk (68 249 as.), Svobodnyi (Свободный, 58 778 as.), Tynda (Тында, 36 275 as.), Zeja (Зея, 24 986 as.), Raitšihinsk (Райчихинск, 20 534 as.), Šimanovsk (19 815 as.), Zavitinsk (Завитинск, 11 481 as.) ja Skovorodino (Сковородино, 9 564 as.).[1]

Väestön etninen koostumus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Enemmistö väestöstä on venäläisiä. Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan alueen väestöstä oli venäläisiä 92 prosenttia (831 004), ukrainalaisia 3,5 prosenttia (31 475), valkovenäläisiä 0,9 prosenttia (7 827), tataareja 0,5 prosenttia (4 898), armenialaisia 0,4 prosenttia (4 045) ja muita 2,6 prosenttia (23 595), joista 0,2 prosenttia (1 447) ei ilmoittanut kansallisuuttaan. Alueen alkuperäisiä asukkaita oli hyvin vähän, eniten oli evenkejä 1 501.[6]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amurin alue jakaantuu hallinnollisesti 20 piiriin ja 9 kaupunkialueeseen. Alueen pääkaupunki on Amurin varrella sijaitseva Blagoveštšensk. Aluetta johtavat hallinnon päämies ja aluekokous.

Useita kaupunkialueita ympäröi kaupungin mukaan nimetty piiri. Amurin alueen muita piirejä ja niiden hallintotaajamia ovat:[1]

  • Arharan piiri (17 186 as.): Arhara (Архара, ktt= kaupunkityyppinen taajama, 9 585 as.),
  • Bureiskin piiri (24 021 as.): Novobureiski (Новобурейский, ktt, 8 344 as.)
  • Ivanovkan piiri (26 509 as.) Ivanovka (Ивановка, kylä, 6 617 as.)
  • Konstantinovkan piiri (12 986 as.): Konstantinovka (Константиновка, kylä, 5 329 as.)
  • Magdagatšin piiri (22 671 as.): Magdagatši (Магдагачи, ktt, 10 897 as.)
  • Mazanovskin piiri (Мазановский, 14 803 as.): Novokievski Uval (Новокиевский Увал, kylä, 4 315 as.)
  • Mihailovskin piiri (Михайловский, 14 850 as.): Pojarkovo (Поярково, kylä, 6 952 as.)
  • Oktjabrskin piiri (Октябрьский, 19 679 as.): Jekaterinoslavka (Екатеринославка, kylä, 9 723 as.)
  • Romnyn piiri (9 401 as.): Romny (Ромны, kylä, 3 084 as.)
  • Selemdžinskin piiri (Селемджинский, 22 671 as.): Ekimtšan (Экимчан, ktt, 11 639 as.)
  • Seryševon piiri (25 725 as.): Seryševo (Серышево, ktt, 10 816 as.)
  • Tambovkan piiri (22 671 as.): Tambovka (Тамбовка, kylä, 7 613 as.)

Presidentti Putin erotti 2007 alueen kuvernööri Leonid Korotkovin, jota syytettiin asemansa väärinkäyttämisestä ja petoksista. Hän nimitti tilalle Nikolai Kolesovin kesäkuussa 2007[7]. Presidentti Medvedev erotti lokakuussa 2008 Kolesovin, joka oli kerännyt yli kymmenen rikosjuttua asemansa väärinkäyttämisestä, korruptiosta ja petoksista[8].

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

RusGidron Burejan vesivoimala on eräs Amurin alueen merkittävimmistä voimalaitoksista

Tärkeimmät teollisuudenalat ovat kaivos-, metsä-, koneenrakennus-, sähkötekninen ja elintarviketeollisuus. Kaivosteollisuus tuottaa kultaa ja kivihiiltä. Maataloudessa viljellään viljaa ja kasvatetaan nautakarjaa ja poroja. Lisäksi harjoitetaan turkistarhausta.

Vesivoima muodostaa merkittävän osan alueen energiantuotannosta; vesivoimaloista suurimpia ovat RusGidron Burejan (2010 MW) ja Zejan vesivoimalat (1330 MW).

Alueen läpi kulkevat Siperian ja Baikalin-Amurin radat. Maanteistä alueelle ja koko Kaukoidän federaatiopiirille keskeisiä ovat alueen kautta kulkevat valtatiet Amur (TšitaSkovorodino–Never–MagdagatšiŠimanovskSvobodnyiBelogorskZavitinsk ja edelleen BirobidžanHabarovsk) ja M56 (Kiinan raja–SkovorodinoTyndaSahan tasavallan NerjungriAldanJakutsk, josta jatko Magadaniin Kolyman valtatienä). Lisäksi alueen pääkaupungin Blagoveštšenskin ja Amur-valtatien välillä on useita maantieyhteyksiä.[9][2]

Blagoveštšenskin, Svobodnyin, Tyndan ja Zejan kaupungeilla on siviililentoasema.[2] Lisäksi on helikopteriliikenteen ja sotilasilmailun käyttämiä kenttiä. Amurin alueella on myös Svobodnyin kosmodromi, josta on tehty satelliittilaukaisuja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 16.9.2012. (venäjäksi)
  2. a b c Новый Атлас автомобильных дорог 2006-2007. Россия - Страны СНГ - Прибалтика. 1:750 000 и 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Главный редактор В.Х. Пейхвассер. Тривум, 220053, г. Минск. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
  3. Amur Region 2004. Kustannusyhtiö Kommersant, kommersant.com. Viitattu 16.9.2012. (englanniksi)
  4. OOPT Dalnevostotšnogo okruga (- Kaukoidän federaatiopiirin luonnonsuojelualueiden dynaaminen sijaintikartta) Venäjän suojelualueiden sivusto, oopt.info. Viitattu 16.9.2012. (venäjäksi)
  5. a b Venäjän vuoden 2002 väestönlaskenta
  6. Venäjän vuoden 2002 väestönlaskenta
  7. Lawmakers in two Russian Far East regions elect new governors RIA. Viitattu 01.06.2007.
  8. Medvedev sacks Far East region governor after year in office RIA. Viitattu 17.10.2008.
  9. Атлас железные дороги Россия и сопредельные государства. (Venäjän ja CIS-maiden rautatiekartta). ФГУП "Омская картографическая фабрика", 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]