Siirry sisältöön

Juutalaisten autonominen alue

Wikipediasta
Juutalaisten autonominen alue
Еврейская автономная область
Lippu
Lippu		 Vaakuna
Vaakuna
Juutalaisten autonominen alue Venäjän federaation kartalla
Juutalaisten autonominen alue Venäjän federaation kartalla

Koordinaatit: 28.36°N, 132.12°E
Valtio Venäjä
Autonominen alue Juutalaisten autonominen alue
Perustettu 7. toukokuuta 1934
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Birobidžan (75 413 as.)
 – suurin kaupunki Birobidžan
 – Kuvernööri Aleksandr Vinnikov
Pinta-ala 36 000 km²
Väkiluku (2010) 176 558
 – väestötiheys 4,9 as./km²
Kielet venäjä
Symbolit
 – Lippu Lippu
 – Vaakuna Vaakuna
 – Kansallislaulu Kansallishymni
Lyhenteet
 – rekisterikilven tunnus 79
 – ISO 3166 RU-YEV
http://www.eao.ru/
Aikavyöhyke UTC +10 (MSK+7)

Juutalaisten autonominen alue (ven. Евре́йская автоно́мная о́бласть, Jevreiskaja avtonomnaja oblast; jidd. ‏יידישע אויטאנאמע געגנט, jidiše avtonome gegnt‎) on Venäjän federaatioon kuuluva hallintoalue (federaatiosubjekti) Venäjän kaukoidän eteläosassa Aasiassa.

Nimestään huolimatta alueen juutalaisväestöksi laskettiin vuonna 2021 vain 837, eli 0,6 % koko väestöstä.[1][2]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Se rajoittuu etelässä Kiinaan, luoteessa Amurin alueeseen, pohjoisessa ja idässä Habarovskin aluepiiriin. Alueen pääkaupunki on Birobidžan, ja sen nimeä käytetään usein viittaamaan koko alueeseen. Alueen pinta-ala on 36 000 km².[3][4]

Alueen pohjoisosa on vuoristoa, etelä- ja itäosat puolestaan alankoa. Suurin joki on Amur, joka muodostaa rajan Kiinaa vastaan. Alueen pinta-alasta yli kolmannes on metsää. Talvet ovat kylmiä ja kuivia kun taas kesät ovat kosteita ja kuumia.[3]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maataloustöitä juutalaisella kolhoosilla 1930-luvulla.

Venäjän keisarikunnan aikana juutalaisten asuinalue oli rajattu valtakunnan länsiosiin, jossa he elivät erillään muista eivätkä he saaneet omistaa maata. Neuvostoliiton perustamisen jälkeen eri kansallisuuksille alettiin perustaa omia autonomisia alueitaan maan sisälle, mutta juutalaisilla ei ollut mitään tiettyä aluetta, johon heillä olisi tarpeeksi tiiviit siteet.[2]

Kaukoidässä sijaitseva alue valittiin juutalaisten autonomiseksi alueeksi muun muassa siksi, että Neuvostoliitto saisi siirrettyä uudisasukkaita harvaanasutulle seudulle ja näin lujittaisi otettaan siitä Japanin uhan kasvaessa. Lisäksi Neuvostoliitto halusi luoda Israelin kanssa kilpailevan juutalaisten kotimaan.[2][4]

Neuvostoliiton hallitus perusti autonomisen alueen 7. toukokuuta 1934.[4]

Stalinin kauden loppua kohden alueen juutalaiset joutuivat vainojen kohteeksi johtuen niin sanotusta valkotakkisalaliitosta: Stalin pelkäsi lääkäreiden suunnittelevan hänen salamurhaamistaan, ja koska huomattava osa lääkäreistä oli juutalaisia, Stalin syytti koko väestöryhmää osallisuudesta salaliittoon.[5]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juutalaisten autonomisen alueen asukasluku vuonna 2010 oli 176 600 ja väestötiheys 4,9 as./km². Väkiluku on laskussa. Väestö on keskittynyt Siperian radan varrelle alueen pohjoisosaan. Alueen merkittävin kaupunki on pääkaupunki Birobidžan (81 500 as.) Yhdentoista tuhannen asukkaan Oblutšje on toinen alueen kaupungeista.

Alueen nimestä huolimatta vain pieni osa väestöstä on juutalaisia, kun taas suurempia väestöryhmiä ovat perinteisesti olleet venäläiset ja ukrainalaiset.[3] Vaikka alue olikin varattu Neuvostoliiton juutalaisille, myös muiden maan tunnustamien kansallisuuksien oli mahdollista muuttaa sinne.[2] Vuoden 1989 väestönlaskennan mukaan alueen asukkaista oli venäläisiä 83,2 %, ukrainalaisia 7,4 %, juutalaisia 4,2 %, valkovenäläisiä 1,0 % ja muita 4,2 %. Vuonna 2002 asukkaista oli venäläisiä 89,9 %, ukrainalaisia 4,4 %, juutalaisia 1,22 %, tataareja 0,63 %, valkovenäläisiä 0,62 % ja muita 3,2 %.[6] Väestön koostumuksen muutos johtuu lähinnä juutalaisten muutosta Israeliin ja ukrainalaisten muutosta takaisin Ukrainaan. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen merkittävä määrä alueen juutalaisista on muuttanut Israeliin.[5]

Juutalaisten autonomisen alueen viralliset kielet ovat venäjä ja jiddiš. Heprea ei saanut virallisen kielen asemaa, koska sillä oli vahva side juutalaisten uskonnon harjoittamiseen.[2] Stalinin aikana heprean käyttö myös kiellettiin.[7]

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juutalaisten autonominen alue on osa Habarovskin aluepiiriä, mutta on myös suoraan yksi Venäjän federaation subjekti.lähde? Se on jaettu hallinnollisesti viiteen piiriin ja yhteen kaupunkiin.[8] Paikallishallinnosta vastaa kuvernööri ja hallituksen puheenjohtaja sekä lakiasäätävä kokous.

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueen vuoristoinen pohjoisosa tuottaa puuta, tinaa ja rautaa. Tärkeimmät teollisuudenalat ovat koneenrakennus-, puunjalostus-, rakennusaine- ja elintarviketeollisuutta. Maatalous on keskittynyt Amurin ja sen lisäjokien laaksoihin, joissa viljellään viljaa ja kasvatetaan lihakarjaa. Lisäksi harjoitetaan mehiläistarhausta, metsästystä ja kalastusta.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ С милым в шалаше рая не бывает pressa.ru. Viitattu 27.3.2026. (venäjäksi)
  2. 1 2 3 4 5 Crazy Borders: Birobidzhan: A Jewish State in the USSR | ARTE.tv Documentary 26.10.2024. ARTE.tv Documentary. Viitattu 27.3.2026. (englanniksi)
  3. 1 2 3 Jewish Autonomous Region 2026. Encyclopædia Britannica. Viitattu 27.3.2026. (englanniksi)
  4. 1 2 3 Le Birobidjan, région autonome des juifs Le Monde diplomatique. 1.3.1961. Viitattu 27.3.2026. (ranskaksi)
  5. 1 2 Birobidzhan: Israel-Hamas war sows discord in remote Jewish region of Russia France 24. 24.10.2023. Viitattu 27.3.2026. (englanniksi)
  6. ↑ National composition for regions of the Russian Federation (Arkistoitu – Internet Archive) Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennan tulokset. Viitattu 21.11.2011.
  7. ↑ Timian, Alex: Birobidzhan in Birobidzhan Atlas Obscura. Viitattu 27.3.2026. (englanniksi)
  8. ↑ Перечень муниципальных образований Jervstat. Arkistoitu 26.2.2014. Viitattu 19.2.2014. (venäjäksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Juutalaisten_autonominen_alue&oldid=23914510”