Sverdlovskin alue

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sverdlovskin alue
Свердловская область
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Sverdlovskin alueen  sijainti Venäjän federaation kartalla
Sverdlovskin alueen sijainti Venäjän federaation kartalla

Koordinaatit: 56.8374°N, 60.5975°E (Jekaterinburg)

Valtio Venäjä
Perustettu 1934
Hallinto
 – Hallinnollinen keskus Jekaterinburg
 – Suurin kaupunki Jekaterinburg (1 349 772 as.)[1]
 – Kuvernööri Jevgeni Kuivašev[2]
Pinta-ala 194 800 km²
Väkiluku (2010) 4 297 747[1]
Kielet venäjä
BKT (2010) 1 033 747,7 milj. RUB[3]
(eli 2,76 % Venäjän BKT:stä)
 – asukasta kohti 240 532 kRUB,
noin 5 893 EUR[4]
(eli 92 % Venäjän keskiarvotasosta)
Symbolit
 – Lippu Sverdlovskin alueen lippu
 – Vaakuna Sverdlovskin alueen vaakuna
Lyhenteet
 – rekisterikilven tunnus 66, 96
 – ISO 3166 RU-SVE
midural.ru (venäjäksi)
Aikavyöhyke UTC +6

Sverdlovskin alue (ven. Свердло́вская о́бласть, Sverdlovskaja oblast) on Venäjän federaation Uralin federaatiopiiriin kuuluva alue Keski-Uralilla Euroopan ja Aasian rajalla.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymä Uralilta Sverdlovskin alueen Prigorodnyin piirissä
Sverdlovskin alue
Sverdlovskin alue
Suurimmat taajamat
 > 300 000 as.
 100 000-300 000 as.
  30 000-100 000 as.
 10 000-30 000 as.
  < 10 000 as.
Sverdlovskin alueen kartta

Sverdlovskin alue rajoittuu koillisessa Hanti-Mansiaan, idässä Tjumenin alueeseen, etelässä Kurganin ja Tšeljabinskin alueisiin sekä Baškortostaniin, lännessä Permin aluepiiriin ja luoteessa Komiin.[5]

Alueen itäosa kuuluu Länsi-Siperian alankoon ja länsiosa Uralvuoristoon. Alue kuuluu pääasiassa Obin vesistöön.[6] Luonnonvaroiltaan alue on rikas.[5]

Alueen 194,3 neliökilometrin pinta-ala vastaa laajuudeltaan 57 prosenttia Suomesta. Sverdlovskin alueella on mittaa lännestä itään noin 560 ja etelästä pohjoiseen 660 kilometriä.[5] Pinta-alasta 70,3 % on metsää, 21,1 % maatalousmaata, 3,5 % asutus- tai rakennusalueita, 2,2 % teollisuuden, liikenteen tai armeijan käytössä, 1,9 % on rajattu saastumisen tai muun syyn takia pois yleisestä käytöstä, 0,6 % on luonnonsuojelualueina ja 0,5 % vesistöjen peittämää.[5]

Ilmasto on mantereinen. Ilman keskilämpötila on tammikuussa −16 – −20 celsiusastetta ja heinäkuussa +16 – +19 astetta. Keskimääräinen vuosisademäärä on 500 millimetrin luokkaa.[5]

Alueen merkittävimpiin suojelualueisiin kuuluvat Denežkin kamenin luonnonpuisto, Visimskin biosfäärialue ja Pripyšmenskije boryn kansallispuisto.[7]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sverdlovskin alue muodostettiin 1934 entisen Uralin alueen lounaisosasta. Sittemmin siitä on erotettu Permin alue.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sverdlovskin alueen asukasluku oli vuoden 2010 väestönlaskennassa 4 297 747. Tällä väkiluvulla alue oli Venäjän viidenneksi väkirikkain federaatiosubjekti, edellään vain Moskova (11,50 milj.), Moskovan alue (7,10 milj.), Krasnodarin aluepiiri (5,22 milj.) ja Pietari (4,88 milj.).[1][5]

Alueen suurimmat kaupungit olivat (asukasluku 2010 väestönlaskennasta): Jekaterinburg (1 349 772 as.), Nižni Tagil (361 811 as.), Kamensk-Uralski (174 689 as.) ja Pervouralsk (124 528 as.). Kooltaan 30–100 tuhannen asukkaan kaupunkeja olivat Serov (99 373 as.), Novouralsk (85 522 as.), Asbest (68 893 as.), Polevskoi (64 220 as.), Revda (61 875 as.), Verhnjaja Pyšma (59 749 as.), Krasnoturjinsk (59 633 as.), Berjozovski (51 651 as.), Lesnoi (50 363 as.), Verhnjaja Salda (46 221 as.), Katškanar (41 426 as.), Krasnoufimsk (39 765 as.), Irbit (38 357 as.), Rež (38 215 as.) Alapajevsk (38 192 as.), Tavda (35 421 as.), Suhoi Log (34 554 as.), Artjomovski (33 160 as.), Bogdanovitš (30 670 as.) ja Kušva (30 167 as.).[1]

Kansallisuusjakauma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2002 väestönlaskun mukaan alueella asui 148 eri kansallisuutta. Näistä oli venäläisiä 89,0 % (4 002 974), tataareja 3,75 % (168 143), ukrainalaisia 1,2 % (55 478), baškiireja 0,8 % (37 296), mareja 0,6 % (27 863), saksalaisia 0,5 % (22 540) ja muita 4,09 %. Lisäksi 28 975 ei ilmoittanut kansallisuuttaan.lähde?

Asukasluvun kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neuvostoliiton alkuvuosina nykyista Sverdlovskin aluetta edelsi pinta-alaltaan nykyisestä paljon laajempi, 327 400 neliökilometrin laajuinen alue. Tästä erotettiin sittemmin Permin alue. Laajemman alueen väkiluku oli 4 201 300 vuonna 1934.lähde?

Oheinen taulukko kuvaa Sverdlovskin alueen väkiluvun kehitystä vuosien 1959–2010 väestönlaskentojen pohjalta. Tänä aikana alue on pysynyt nykyisenkokoisena.

Vuosi Sverdlovskin alueen
väestö
Sverdlovskin alueen
kaupunkilaiset
Sverdlovskin alueen
maaseutuväestö
1959[8] 4 044 416 3 087 486 956 930
1970[9] 4 319 741 3 485 007 834 734
1979[10] 4 453 491 3 786 370 667 121
1989[11] 4 716 768 4 107 404 609 364
2002[12] 4 486 214 3 943 529 542 685
2010[1] 4 297 747 3 604 012 693 735

Uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2012 julkaistiin laaja, Venäjän uskontoja ja kansallisuuksia myös alueellisesti kartoittanut Arena-kyselytutkimus. Sen mukaan Sverdlovskin alueen väestön uskonnollinen vakaumus oli seuraava:[13][14][15]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sverdlovskin alue on yksi Venäjän federaation alueista (subjekti) ja sen pääkaupunki on Jekaterinburg (1924–1991 nimenä Sverdlovsk). Paikallishallinnosta vastaavat kuvernööri, alueduuma ja lakiasäätävän kokouksen edustajainhuone.lähde? Alueen ensimmäisenä kuvernöörinä toimi vuosina 1995–2009 Eduard Rossel. Nykyisin kuvernöörinä on Jevgeni Kuivašev.[2]

Alue on jaettu tavanomaisesta poikkeavasti paikallishallintoa varten ensin viiteen hallintopiiriin (ven. управленческий округ, upravlentški okrug), joiden alaisuuteen kaupunkipiirikunnat ja kunnallispiirit muutamaa poikkeuksetta lukuunottamatta sijoittuvat.[16] Hallintopiirijaon ulkopuolella paikallishallinnossa toimivat Jekaterinburgin kaupunki ja neljä kaupunkipiirikuntaa.[17]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän tilastokeskus Rosstatin mukaan Sverdlovskin alue tuotti vuonna 2010 yhteensä 1 033,7 miljardia ruplan osuuden eli 2,76 % Venäjän federaation bruttokansantuotteesta. Tällä osuudella alue lukeutuu BKT:n kertymisessä Venäjän kärkikymmenikköön eli taloudelle merkittävimpiin federaatiosubjekteihin.[3] Jokaista alueen asukasta kohti BKT:tä kertyi vuodessa 240,5 tuhatta ruplaa eli noin 5 893 euroa.[1][4] Se on 92 % Venäjän keskiarvotasosta.

Alueen merkittävimmät teollisuudenalat ovat rauta- ja värimetallurgia sekä kaivos-, koneenrakennus-, kemian-, metsä-, puunjalostus-, paperi-, kevyt-, ja elintarviketeollisuus. Kaivosteollisuus tuottaa rautaa, kuparia, alumiinia, asbestia ja kivihiiltä. Maatalous on keskittynyt viljan viljelyyn ja karjanhoitoon.

Alueen rautatieverkon keskus on Jekaterinburg. Jekaterinburgin rautatieasemalta johtaa ratoja niin pohjoiseen Hanti-Mansiaan, itään Keski- ja Itä-Siperiaan, kaakkoon Tšeljabinskiin sekä länteen Permiin ja Moskovaan. Lentoliikenteessa erityisen merkittävä on Jekaterinburgin Koltsovon kansainvälinen lentoasema. Vuonna 2012 se oli matkustajamäärältään (3,8 miljoonaa matkustajaa) koko Venäjän 5. suurin lentoasema edellään vain neljä Moskovan ja Pietarin lentoasemaa.

Teollisuuskaupunki Nižni Tagilia

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 25.7.2012. (venäjäksi)
  2. a b Gubernator Sverdlovskoi oblasti Viitattu 2013-02-12. (venäjäksi)
  3. a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998-2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei) (Venäjän federaation eri subjektien aluellinen BKT (MS Excel-taulukko)) 12.4.2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 2013-02-11. (venäjäksi)
  4. a b Euro exchange rates RUB (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR) Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 2010-12-31. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 2013-02-11. (englanniksi)
  5. a b c d e f Prirodnyje resursy, Viitattu 2013-02-17, (venäjäksi)
  6. Новый Атлас автомобильных дорог 2006-2007. Россия - Страны СНГ - Прибалтика. 1:750 000 и 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Главный редактор В.Х. Пейхвассер. Тривум, 220053, г. Минск. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
  7. OOPT Uralskogo okruga (- Uralin federaatiopiirin luonnonsuojelualueiden dynaaminen sijaintikartta) Venäjän suojelualueiden sivusto, oopt.info. Viitattu 25.7.2012. (venäjäksi)
  8. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-03-10. (venäjäksi)
  9. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-03-10. (venäjäksi)
  10. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-03-10. (venäjäksi)
  11. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Tšislennost naselenija SSSR, RSFSR i jejo territorialnyh jedinits po polu (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989. Neuvostoliiton tämänhetkinen väestö, Venäjän sosialistinen neuvostofederaatio ja sen osat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-03-10. (venäjäksi)
  12. demoscope.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2002 g. Tšislennost naselenija Rossii i jejo territorialnyh jedinits po polu (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2002. Venäjän ja sen osien tämänhetkinen väestö.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-03-10. (venäjäksi)
  13. Geografija Vybor Duha 2012-08-27. Kommersant, kommersant.ru. Viitattu 2013-02-13. (venäjäksi)
  14. Arena. Atlas Religi i Natsionalnostei Rossijskaja Federatsija (Laaja, 56 900 henkilölle tehtyyn kyselyyn pohjautuva atlas siitä, mihin Venäjä uskoo. Sverdlovskin alueen yhteenveto s. 213. Tämä 240-sivuinen raportti on ladattavissa pdf-tiedostona (84,1 MB)) 2012-12-21. sreda.org. Viitattu 2013-02-13. (venäjäksi)
  15. Arena. Atlas Religi i Natsionalnostei Rossijskaja Federatsija (Laajan, 56 900 henkilölle tehdyn Venäjän uskontokartoituksen kotisivut. Sisältää linkin videoon (1 h 22 min) hankkeen esittelytilaisuudesta Ria Novostissa) 2012-12-18. sreda.org. Viitattu 2013-02-13. (venäjäksi)
  16. O Sverdlovski oblasti, Viitattu 2013-02-17, (venäjäksi)
  17. Territorii, ne vhodjaštšije v upravlentšeskije okruga, Viitattu 2013-02-17, (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]