Lipetskin alue

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lipetskin alue
Ли́пецкая о́бласть
Venäjän kulttuuriperintökohteisiin kuuluva, Neitsyt Marian mukaan nimetty kirkko Usmanissa
Venäjän kulttuuriperintökohteisiin kuuluva, Neitsyt Marian mukaan nimetty kirkko Usmanissa
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Alueen sijainti Venäjällä
Alueen sijainti Venäjällä

Koordinaatit: 52°37′N, 39°37′E

Valtio Venäjä
Federaatiopiiri Keskinen
Piiritasoisia kaupunkeja 8
Piirejä 18
Perustettu 6. tammikuuta 1954
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Lipetsk
 – kuvernööri Oleg Koroljov
Pinta-ala 24 041 km²
Väkiluku (2010) 1 173 513[1]
 – väestötiheys 50,48 as./km²
Lyhenteet
 – ISO 3166 RU-LIP
Lipetskin alueen internetsivut

Lipetskin alue (ven. Ли́пецкая о́бласть, Lipetskaja oblast) on hallinnollinen alue Venäjällä Itä-Euroopassa.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Se rajoittuu pohjoisessa Rjazanin alueeseen, idässä Tambovin alueeseen, etelässä Voronežin alueeseen, lounaassa Kurskin alueeseen, lännessä Orjolin alueeseen ja luoteessa Tulan alueeseen.

Lipetskin alueen länsiosa kuuluu Keski-Venäjän ylänköön ja itäosa Itä-Euroopan tasankoon. Alueen merkittävimmät joet ovat Don ja siihen laskeva Voronež.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkkitehti Vladimir Šuhovin suunnittelema maailman 1. hyberboloidirakenne Polibinossa Lipetskin alueella.

Toisessa maailmansodassa alue oli Saksan miehittämä 1941–43. Lipetskin alue perustettiin 6. tammikuuta 1954.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lipetskin alueen suurimmat kaupungit ovat Lipetsk (508 887 as.), Jelets (108 404 as.) ja Grjazi (46 807 as.). Alueella on 1 173 513 asukasta (vuonna 2010).[1]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lipetskin alue on yksi Venäjän federaation alueista (subjekti) ja sen pääkaupunki on Lipetsk. Alue on jaettu hallinnollisesti 18 piiriin ja 8 kaupunkialueeseen. Paikallishallinnon johdossa ovat aluehallinnon päämies ja edustajaneuvosto.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 23.7.2012. (venäjäksi)
  2. Новый Атлас автомобильных дорог 2006-2007. Россия - Страны СНГ - Прибалтика. 1:750 000 и 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Главный редактор В.Х. Пейхвассер. Тривум, 220053, г. Минск. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]