Vladimirin alue
| Vladimirin alue Влади́мирская о́бласть |
|
|---|---|
 |
|
 Lippu |
 Vaakuna |
 Alueen sijainti Venäjällä |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Federaatiopiiri | Keskinen |
| Piiritasoisia kaupunkeja | 5 |
| Piirejä | 16 |
| Perustettu | 14. elokuuta 1944 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Vladimir |
| – kuvernööri | Nikolai Vinogradov |
| Pinta-ala | 29 000 km² |
| Väkiluku (2002) | 1 523 990 |
| – väestötiheys | 52,55 as./km² |
| Lyhenteet | |
| – ISO 3166 | RU-VLA |
| Vladimirin alueen internetsivut | |
|
|
|
Vladimirin alue (ven. Влади́мирская о́бласть, Vladimirskaja oblast) on hallinnollinen alue Keski-Venäjällä Itä-Euroopassa Moskovan itäpuolella. Se rajoittuu pohjoisessa Jaroslavlin ja Ivanovon alueisiin, idässä Nižni Novgorodin alueeseen, etelässä Rjazanin alueeseen sekä lännessä Moskovan alueeseen.
Sisällysluettelo
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vladimirin alue kuuluu pääasiassa Itä-Euroopan tasankoon vain luoteisosa sijaitsee Keski-Venäjän ylängöllä. Alueen itärajalla virtaa Oka. Muista joista mainittakoon Okan sivujoki Kljazma, joka virtaa Vladimirin kaupungin läpi.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vladimirin kaupunki on perustettu 990 jaa. Siitä tuli Luoteis-Venäjän ja Vladimir-Suzdalin valtion pääkaupunki 1157. Se oli johtava venäläisvaltio Kiovan romahduksen jälkeen. Mongolit valloittivat alueen 1238 ja polttivat koko kaupungin. Siitä huolimatta Vladimirissa on hyvin säilyneitä muinaisia katedraaleja, kirkkoja ja luostareita, jotka edustavat vanhaa perinnettä sekä kristillisine että pakanallisine kuvioineen. Yksi Euroopan tärkeimmistä arkeologisista löydöistä korkealta paleoliittiselta kaudelta, Sungirin asutus ihmishautoineen on Vladimirin alueella. Sungir on noin 20 000–28 000 vuotta vanhaa asutusta.
Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vladimirin alueen asukasluku on 1 449 000 henkeä (vuonna 2008). Kaupunkiväestön osuus on 77,7 %.[1] Suurimmat kaupungit ovat Vladimir, Kovrov, Murom, Aleksandrov, Gus-Hrustalnyi, Koltšugino ja Vjazniki.
Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan asukkaista 94,7 % on venäläisiä ja 0,6 % tataareja.[2]
Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vladimirin alue on yksi Venäjän federaation jäsenistä eli subjekteista. Sen pääkaupunki on Vladimir. Aluehallinnon johdossa on kuvernööri ja lakiasäätävä kokous.
Paikallishallintoa varten alue on jaettu 16 piiriin ja 5 kaupunkialueeseen.[3]
Piirit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aleksandrovin piiri (ven. Александровский район, Aleksandrovski raion)
- Gorohovetsin piiri (ven. Гороховецкий район, Gorohovetski raion)
- Gus-Hrustalnyin piiri (ven. Гусь-Хрустального район, Gus-Hrustalnogo raion)
- Jurjev-Polskin piiri (ven. Юрьев-Польский район, Jurjev-Polski raion)
- Kameškovon piiri (ven. Камешковский район, Kameškovski raion)
- Kiržatšin piiri (ven. Киржачский район, Kiržatšski raion)
- Koltšuginon piiri (ven. Кольчугинский район, Koltšuginski raion)
- Kovrovin piiri (ven. Ковровский район, Kovrovski raion)
- Melenkin piiri (ven. Меленковский район, Melenkovski raion)
- Muromin piiri (ven. Муромский район, Muromski raion)
- Petuškin piiri (ven. Петушинский район, Petušinski raion)
- Selivanovon piiri (ven. Селивановский район, Selivanovski raion)
- Sobinkan piiri (ven. Собинский район, Sobinski raion)
- Sudogdan piiri (ven. Судогодский район, Sudogodski raion)
- Suzdalin piiri (ven. Суздальский район, Suzdalski raion)
- Vjaznikin piiri (ven. Вязниковский район, Vjaznikovski raion)
Kaupunkialueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Gus-Hrustalnyin kaupunki
- Kovrovin kaupunki
- Muromin piirikunta
- Radužnyi (suljettu kaupunki)
- Vladimirin kaupunki
Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alueen tärkeimmät teollisuudenalat ovat koneenrakennus, metalli-, kevyt-, kemian- ja lasiteollisuus. Lisäksi harjoitetaan taidekäsitöitä.
Maatalous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maatilat vievät 38% koko alueelta. Tärkeimpiä tuotteita on jyvä, vihannekset, peruna, rehukasvit, pellava. Nauta- ja pienkarja, myös siat ovat alueen karjatalouden päähaarat. Vladimirin kuormahevonen on Venäjän tärkeimpiä työhevosia.
Alueelta johtaa rautatiet Ivanovoon, Moskovaan ja Nižni Novgorodiin. Moskova-Vladimir-Nižni Novgorod ja Moskova-Vladimir-Kazan ovat tärkeitä kauppa- sekä matkareittejä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Otsenka tšislennosti postojannogo naselenija subjektov Rossijskoi Federatsii gks.ru. Viitattu 17.1.2009. (venäjäksi)
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.3. Naselenije po natsionalnosti i vladeniju russkim jazykom po subjektam Rossijskoi Federatsii. (xls) perepis2002.ru. Viitattu 21.1.2009. (venäjäksi)
- ↑ Vladimirin alueen paikallinen itsehallinto avo.ru. Viitattu 21.1.2009. (venäjäksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vladimirin alue Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta - Vladimirin alueen sivusto (venäjäksi)
| Tasavallat |
Adygeia | Altai | Baškortostan | Burjatia | Dagestan | Hakassia | Ingušia | Kabardi-Balkaria | Kalmukia | Karatšai-Tšerkessia | Karjala | Komi | Krim[1] | Mari | Mordva | Pohjois-Ossetia-Alania | Saha | Tatarstan | Tšetšenia | Tšuvassia | Tuva | Udmurtia |
|---|---|
| Aluepiirit |
Altai | Habarovsk | Kamtšatka | Krasnodar | Krasnojarsk | Perm | Primorje | Stavropol | Taka-Baikalia |
| Alueet |
Amur | Arkangeli | Astrahan | Belgorod | Brjansk | Irkutsk | Ivanovo | Jaroslavl | Kaliningrad | Kaluga | Kemerovo | Kirov | Kostroma | Kurgan | Kursk | Leningrad | Lipetsk | Magadan | Moskova | Murmansk | Nižni Novgorod | Novgorod | Novosibirsk | Omsk | Orenburg | Orjol | Penza | Pihkova | Rjazan | Rostov | Sahalin | Samara | Saratov | Smolensk | Sverdlovsk | Tambov | Tjumen | Tomsk | Tšeljabinsk | Tula | Tver | Uljanovsk | Vladimir | Volgograd | Vologda | Voronež |
| Liittovaltion kaupungit | |
| Autonominen alue | |
| Autonomiset piirikunnat | |
| Huomautuksia |
